Seesteinen päiväretki Fiskarsiin ja Dagmarin puistoon

Pari viikkoa sitten, eräänä kauniina (vaikka sateisena) päivänä lähdimme pienellä bloggaaja- ja toimittajaporukalla päiväretkelle Fiskarsiin. Huomasi kyllä, että kaikkia meitä muutamia mukanaolijoita yhdisti rakkaus luontoon ja ulkoilmaan: sade ei haitannut ketään, kun vaelsimme kesäkuun vihreän metsän keskellä.

Suurin osa päivästä vietettiin Dagmarin puiston alueella. Vaikka olin käynyt puistossa jo talvella, olin valmistautunut tykittämään kuvia kauniista kesästä. Kameran akku oli ladattu ja vara-akku mukana.

Vaan kävipä perinteiset: ensimmäistä kuvaa ottaessani näytölle ilmestyy teksti: ”ei muistikorttia”. Tyhmä minä. Onneksi seurassa oli Nella, uskollinen ystäväni, jonka kuvia päivästä pääsette nyt ihailemaan.

Keskityimme aamupäivän puhtaasti ulkoilmaelämään: kävelimme aluetta ympäri, SUP-lautailimme ja osallistuimme kehonhuoltotunnille laiturinnokassa. Ja mikä tietysti parasta: eväitä, eväitä! Dagmarin puisto on Fiskarsin lahja 100-vuotialle Suomelle ja Suomen kansalle. Kirjoitin lahjasta talven vierailullani enemmän.

SUP-lautailemaan en ollut päässyt vielä koko keväänä ja jos oikein muistan, niin lysti jäi minulta välistä viime kesänä täysin keskittyessäni kanoottihommiin. Nyt taas muistin, miten rauhoittavaa touhu on. Meloa eteenpäin kiireettömästi, ottaa aallot vastaan ja jatkaa. Pisarat tippuvat veteen ja lauta liikkuu eteenpäin. Tuntuu, että kaikki ympäriltä katoaa.

Erityisen hyvä mieli tulee alla olevasta kuvasta, jossa on minä ja Nellan jalat. Siinä kiteytyy sellainen toveruus, kun toinen on laiturilla odottelemassa. Mielelläni näkisin kyllä Nellan naamankin, hah.

Iltapäiväksi siirryimme Fiskarsin kylään. Kiersimme paikkoja ja kuulimme oppaalta yksityiskohtia Fiskarsin historiasta ja synnystä. Tuli palo palata viimeistään syksyllä takaisin. Kaikki pienet putiikit ja ravintolatkin jäivät vielä näkemättä. Ja kesäteatteri ja ja ja. Yhden yön pakeneminen pääkaupunkiseudulta: yö Fiskarsin hotellissa ja kaikki alueesta irti. Kuulostaa ihanalta!

Me viiletämme tällä hetkellä Kanadassa, Jasperin kansallispuistosta Banffin kansallispuistoon. Toissayönä telttassa oli melkein pakkasta, mutta onneksi viime yönä oli yli kymmenen astetta. Voin kertoa, että heräsin huomattavan paljon paremmin päivään valmiina.

Iloa alkaneeseen viikkoon!
-Henriikka

Kuvat: Nella Himari

Kaikista maan luomista 
tyhmin on ihminen

Kaikista maan luomista

tyhmin on ihminen

Ei onneaan tunnista

vaikka ois onnellinen

Kun ees

toisinaan haluaisi

toisinaan haluaisi

kiittää siitä mitä nyt on

Kun ees

toisinaan haluais ei

muuttaa kaikkea aina

ja tyytyisi siihen mitä nyt on

Kaikista maan luomista

tympein on ihminen

Tihku ei onneaan

vaikka syitä ois kymmenen

Kun ees
toisinaan haluaisi

toisinaan haluaisi

kiittää siitä mitä nyt on

Kun ees

toisinaan haluais ei

muuttaa kaikkea aina

ja tyytyisi siihen mitä nyt on

(Egotrippi – Toisinaan)

-Henriikka

Kategoriat: elämä, oma tyyli Ei kommentteja. Kommentoi!

Matkaopas Kataloniaan: Herkkuruokaa, historiaa ja kaunista luontoa

Kaupallinen yhteistyö: Nordic TB & Catalan Tourist Board

Valkoisia taloja, pieniä mutkittelevia katuja, paikallista viiniä, ihanaa ruokaa, aiolia ja oliivitarhoja. Haaveena matka Katalonian auringon alle? Kirjoitan tässä jutussa kiteytetysti omista ajatuksistani viiden päivän reissusta Katalonian Costa Bravaan ja parhaista paloista alueella.

Mikä on Katalonia? Missä on Katalonia? Jos ei kerrota kenellekään, paljastan, että olin pienen ikäni kuvitellut käyväni Espanjassa, kun lomailen Barcelonassa. Vaan ei! Alueella asuvat kokevat itsensä katalonialaisiksi ja toivovat Katalonialle itsenäisyyttä. Alue on jo nyt itsehallintoalue. Katalonian pääkaupunki on Barcelona, ja alue sijaitsee Koillis-Espanjassa.

Ruoka ja juoma

Ruoka on Katalonian juttu. Paikalliset ovat sen suhteen intohimoisia ja siitä erittäin ylpeitä. Valkosipulia, mereneläviä, sitruunaa, oliiviöljyä, leipää, tomaattia oliiveja, riisiä…. Ah, niin hyvää. Erityisesti runsas valkosipulin käyttö lämmitti omaa sydäntäni, vaikka ei sitä tietysti aivan kaikkiin ruokiin laiteta. Tomaatit ovat makeita kuin mansikat ja Crema Catalana sulaa suuhun.

Muistatte ehkä pihalounaamme erään oliivitarhan pihassa? Jälkiruoaksi oli perinteisesti iso pähkinälautanen ja kuivattuja ja tuoreita hedelmiä.

Kataloniassa on viinitarhoja, joissa pääsee myös käymään ja nauttimaan tastingeista paikallisilla viineillä. Viini ei lopu katalonialaisista pidoista.

Maisemat

Jos minut olisi viety silmät sidottuna paikalle, olisin luullut olevani Kreikassa. Toisaalta kuukausi Katalonian jälkeen Kreikassa reissanneena pystyisin kyllä nyt erottamaan eri sävyiset valkoiset kylät toisistaan. Kreikan valkoinen on hohtavaa, Espanjan valkoinen on luonnonvalkoisempaa.

Joka tapauksessa useat Katalonian kylät ovat mukulakivisiä, ja niiden talot valkoisia ja tasakattoisia. Ruusut ja muut kasvit nousevat seiniä pitkin ja Katalonian liput liehuvat.

Costabravan alueella riittää niin merta, hiekka- ja kalliorantaa, vanhaa tulivuorialuetta kuin mäkimaisemaakin. Autoilija tarvitsee vähän kärsivällisyyttä, sillä tiet kylien välillä ovat paikoitellen hitaita, mäkisiä ja mutkaisia. Samalla ikkunasta saa kuitenkin nautittua ympäristöstä koko ajan.

Kylät ja kaupungit

Alueelle mahtuu niin monta kiinnostavaa ja ihanaa paikkaa, joten itse en ainakaan tyytyisi yhteen. Aluetta voi joko kiertää kylä kylältä tai iskeä päiväretkin eri kohteisiin.

Itse kävimme Cadaquesissa ja sen kyljessä Portlligatissa, Colerassa, Rosesissa, Santa Paussa, Besalussa ja Gironassa. Näistä monet edustivat juuri sitä klassista valkoista arkkitehtuuria, jonka kauneudesta kannattaa kyllä Kataloniassa iloita. Santa Pau ja Besalu (yllä kuvassa) ovat taas vanhempia, historiallisempia kivikyliä, joista etenkin Besalu on upea, vaikkakin vankasti turistien valtaama.

Katalonian pääkaupunki on Barcelona, jossa olen käynyt muutaman kerran aiemmin. Tällä reissulla sain kuitenkin ihan uuden kokemuksen Kataloniassa sijaitsevasta isosta kaupungista, kun pyörimme pari päivää Gironassa (värikäs jokimaisema kaksi kuvaa ylempänä). Kaupungista tuli vahvasti sellainen olo, että kotiutuisin sinne hyvin asumaan. Kahviloita, kauppoja, kauniita rakennuksia ja iso puisto keskellä kaupunkia.

Juoksin Gironassa myös koko maratontreenikauteni pisimmän juoksulenkin, kolme tuntia. Oli älytöntä.

Hotellit ja majapaikat

Vietimme yömme useassa eri paikassa, sillä kuljimme reissuseuruumme kanssa minibussilla paikasta toiseen. Cadaquesissa hotellina oli Carpe Diem, Rosesissa Hotel Terraze, Santa Paussa Hotel Cal Sastre ja Gironassa Hotel Carlemany.

Näistä neljästä Cal Sastre jäi kyllä pienenä ja erottuvana, historiallis-romanttisena putiikkihotellina mieleen. Kivisessä hotellissa oli jotain erityisen ritarillista ja perheyrityksenä pyöritetyn hotellin palvelu oli vertaansa vailla. Hotellin oma ravintolakin osoittautui erinomaiseksi.

Elämykset ja nähtävyydet

Kirjoitin aiemmin Salvador Dalin kotitalosta, joka oli itselleni reissun kohokohta. Sen lisäksi alueella on myös Dali-museo, jossa toivon pääseväni myöhemmin käymään.

Alueen historia on pitkää ja vankkaa ja Katalonian alueella on muun muassa Unescon perintökohde, Tarragonan kaupunki. Kaupungin historia ylettyy yli 2000 vuoden päähän.

Luonto on kaikkialla ihmeellinen. Kataloniassa on sinisenä tyrskyävä meri, kaunista kalliomaisemaa, tasaista oliivipuumaastoa ja esimerkiksi kansallispuisto vanhan tulivuoren alueella. Eväät reppuun ja aamupäiväkävelylle!

Oliivitarhoilla pidetään öljytastingeja ja ohjattuja kierroksia ja paikalliset viinitilat kierrättävät tiluksilla ja järjestävät viinitastingeja.

Yksi juttu, mikä  Kataloniassa pitäisi myös ehdottomasti kokea, ovat juhlat! (Jättinuket ja muu hurja juhliminen) Pakko päästä katalonialaisiin pitoihin!

Hip hip hip!

Barcelona on aina hip, Gironassa oletan löytyvän yhtä lailla kaupunkisalaisuuksia ja uniikkeja, nousevia paikkoja. Tällä reissulla emme keskittyneet aivan sellaiseen totutuimpaan tapaani matkustaa (”coffee shops and a little something else”), vaan koimme enemmänkin Katalonian aluetta yleisesti. Seuraavalla reissullani aion sukeltaa kaupunkikulttuuriin ja paikalliseen elämään vieläkin syvemmin, etsiä Gironan parhaat kahvilat sekä diskoteekit ja maata puistossa piknikillä.

Voisin kuvitella seuraavan Katalonian reissuni olevan esimerkiksi Barcelonan viikonloppu yhdistettynä parin päivän autorundiin Costabravassa.

Itse suosittelisin Kataloniaa keväällä tai syksyllä, jolloin on jo lämmintä, mutta ei Euroopan loma-ajan turistiruuhkaa. Oma reissumme oli toukokuussa, ja keli oli ihana. Itse en tosin ole niin lämmön perään, joten voisin hyvin kuvitella meneväni myös kylmempinä aikoina. Iso villahuivi kaulaan ja trenssi tiukasti kiinni. En usko, että esimerkiksi ruoka maistuu yhtään sen kehnommalta talvellakaan. Päinvastoin! Voisi olla, että jaksaisin vielä enemmän valkosipuliasioita.

Tuntuu huvittavalta kirjoittaa Kataloniasta, kun itse viilettää Kanadan vuoristoteitä. On sen verran hienoja maisemia näkyvissä, että nyt läppärin kansi alas ja katse kiinni ympärillä näkyviin ihmeisiin.

Pus!
-Henriikka

Matkaseura: Janicke/Norske Travelblogger, Jennifer/Forever Abroad, Bettina/Danish Adventurer, Annika/Resfredag

Kuvat 2, 10, 33: Annika/Resfredag
Kuvat 18 & 24: Janicke/Norske Travelblogger
Kuvat 11, 23: Jennifer/Forever Abroad

Kategoriat: matkustus Avainsanat: , , 2 kommenttia