Nyt on hip hop -buudille hyvä paikka asustaa. Leviksen löysät haalaripökät luovat turvalliset puitteet elolle ja ololle. Hauska että Levis revittelee pöksyillään: henkseleitä, kummallisia kuoseja ja hassuja halkioita. Olalla kulkee herttainen laukku, joka on Tampereen Yesterday-putiikin antia. Janneni osti sen itselleen, mutta se mikä on hänen, on myös minun. Ja…
Minulla on ongelma. Meillä ei ole ruokapöytää (Sain sen kuulostamaan ainoastaan omalta ongelmaltani) (Mitä se suuremmaksi osaksi vain onkin). Tai on meillä jakkara, joka on toistaiseksi virkaa toimittanut, mutta.. jakkara nyt on jakkara. Vaikka hyvä jakkara onkin. Unelmieni ruokapöytä: Sopivasti kulahtanut ja kulunut, aitoa puuta. Ei siloinen eikä viimeistelty, vaan…
Mulla on hyvät saappaat. Sievät ja toimivat. Oikeastaan ne ovat vain kirkkaanpunaiset nahkasaappaat UFF:ilta, mutta olen huomanut niiden pelittävän vallan hyvin myös sadesäällä. Taiwanin pääkaupungista Taipeista löysin kulahtaneen farkkupaidan, jonka yläosaa koristavat jenkki-kuosit (Ihan huikeen kiva!). Mustat löysät housut ja teemaan sopii korvissa killuvat tähtöset. Jes niin jees kun sataa….
Aasialaisten fiilistelyn perään on todettava, että kyllä tummaihoiset ihmiset ovat sitten kauniita. Oma kiinnostukseni niin muotikuviin kuin niiden vaatteiseenkin herää paljon herkemmin tumma- kuin vaaleaihoisilla malleilla ja heinäkuun 2008 Italian Vogue-lehteä voi vain ihailla: tässä lehdessä käytettiin pääsääntöisesti tummia malleja (numero tunnetaankin nimellä ”Black Issue”). Moni entinen huippumalli, kuten Tyra…
Tänään koitti se päivä, kun aloitin opintoni Metropolian ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa (nyt se on siis virallista!). Ei ollut aivan samanlaisia tunteita vatsanpohjalla kuin silloin, kun isä talutti kädestä ensimmäiselle luokalle ollessani 6-vuotias. Mutta melkein! Tyydyin kuitenkin vanhoihin vaatteisiin kaiken uuden edessä: GinaTricotin alennuksesta kolmella eurolla löydetty kukkakuvioinen pitkähihainen t-paita ja…
Kesken Taiwanin reissun sain sähköpostiini yllättävän ja mieleisen viestin: Indiedays.com lähestyi asialla, joka koski heidän ylläpitämäänsä Lookbook-palvelua. He kyselivät olisiko minulla intoa ja kiinnostusta olla yksi lookbookin bloggaajista, jotka julkaisevat sivustolla asukuviaan muiden iloksi ja inspiraatioksi. Itsekin olen usein selaillut palvelun maukkaita asukuvia ja tottahan toki sanoin tarjoukselle ”jees”. Tästä…
Rudia tsekkailemassa! Avauduin tässä jokunen aika sitten oikean ja väärän värisistä vihreistä seinistä (http://aamukahvilla.blogspot.com/2011/07/mista-taydellista-maalia.html). Voitteko kuvitella, että juuri-sopivan-vihreä seinänsävy löytyykin housuista mutta ei seinistä? (Luultavasti voitte, eipä tuo nyt mikään maailman yhdeksäs ihme ole.) Zara valloitti metsänvihreillä, maanläheisillä, asiallisilla pöksyillään. Pienellä vaaleahkon ruskealla nahkavyöllä asustetut pöksyt ovat niin tunnelmalliset ja…
Home sweet home. 20 tuntia lentelyä ympäri ämpäri ja nyt suihkuun. Kuvat puhukoot puolestaan. Henriikka Ps. Matkan aikana olin saanut sähköpostia Indiedays.comilta ja he pyysivät minua mukaan Lookbook-palveluunsa. Iloista! Mutta tästä lisää myöhemmin.
90-luvun lätkä-kamaa: törö-pipoja, koulureppuja, isoja jenkkikasseja ja lippiksiä. Kuinka moni omisti näitä taannoin kultaisella 90-luvulla? (Tai kuinka monen iso- tai pikkuveikka? MINUN.) Entä kuinka monella on näitä vielä tallella? Näitä helmiä löytyy kirpputoreilta mutta varmasti myös monen kotinurkista. Ja NHL-roinahan on niin törkeen siistiä kuin vain voi: Käyttää nyt Sharksin…
Vielä reissussa, huomenna kotiin: Kävimme eräs kaunis päivä tuossa maanherran talolla tuijottelemassa vartijoiden mahtipontista vaihtoa. Kiinnostuin kuitenkin enemmän rakennuksen ulkopuolella käynnissä olevasta tanssi-leiristä: hiphoppia, streettiä, wackingia, jazzia, breikkausta ynnä muuta ihanaa. Tuijottelin treenailevia paikallisia ja heidän releitään: Millainen katu- ja tanssimuoti täällä vallitsee ja millaisissa kengissä he tanssahtelevat katukivetyksillä? Ja niinhän…
Reissu-tyyliä: Paidassa näkyy keskellä sopivasti taitos ja sortsit on rypyssä. Naurusta on rypyssä myös silmäkulmat ja Jeesus-sandaaleilla on kepee kävellä. Taiwanin kadut kuittaa. Lauantaina Suomeen. Kuvat: Aapo Jämsén
FOOTWEAR: ballet flats (x) (Vaikka jalkani on niin leveä, että näyttää vanhuksen jalalta moisissa) loafers ( ) (Tai jos purjehduskenkäni lasketaan, niin sitten) sneakers (x) (Todellakin. Tanssin hiphoppia) sandals (x) (Flipflops, rumat mut hyvät. Ja Jeesus-sandaalit) black pumps ( ) (Antakaa kaikki anteeksi, yritän etsiä) tall boots (x) (Kirpputoreilta joka…
Tässä tulee lupaamani toinen aasialaismalli! Liu Wen (s.27.1.1988) osallistui taannoin (vuonna 2005) kansainväliseen malli-kilpailuun. Voittoa ei tullut mutta kilpailu tuotti työtarjouksia ja nousi lopulta suureen menestykseen malliuransa alkutaipaleella. Tätä nykyä hän on työskennellut Kiinan muotilehdille kuten Voguelle ja Harper’s Bazaarille. Vuonna 2007 Liu Wen nousi kansainväliseen menestykseen poseeratessaan Karl Lagerfeldin…
Mitä voi tehdä parin litran maitotonkilla? Näitäkin olen huomannut kirpputoreille yllättävän paljon- ja pohtinut, että ne ovat kyllä niin mukavannäköisiä, että jos hyvän funktion keksisi, niin mikä ettei. Ei niistä uusista niin herää, mutta ne oikeasti vanhat ja kolhuiset. Ehkä voisin laittaa purkin täyteen sulkia? Ömhh, miksi? Olisi mukava kerätä…
Pitsiä, printtejä, nahkaa, tennareita ja kaikilla mustat hiukset. Taiwanin kadut täyttyvät siroista ja hyvinkäyttäytyvistä ja -pukeutuvista, radikaaleja ei mahdu katukuvaan montaakaan. Tässä muutamia yksityiskohtia katujen tallaajista: Oho, sielläpäin taidetaan nukkua vielä. Rakkautta ja rauhaa! Henriikka
Taiwaniin lähtöpäivänä heräsin todellisuuteen: en omista kameralaukkua. Rinkkareissulle lähtö ja kamera ilman suojaa oli huono yhdistelmä. Kotomaassa olen kehitellyt omia viritelmiä paidoista kangaskasseista ymyms yms. erittäin pätevistä kameralaukun korvikkeista, mutta nyt oli kunnon laukku tarpeen. Haeskelin koko aamupäivän sopivia laukkuja, mutta rakkaalle Canon 550D:lle ei löytynyt hyvää laukkua. Järjettömän suuria,…
Mitä te täällä roikutte? Lähtekää ihmiset piknikille. Sunnuntai on mainio päivä kesän vimpalle piknikille. Ottakaa mukaan jotain, jonka päällä voitte istuu, niin ei ruoho kutita liikaa tai märkä maa pilaa pöksyjä. Eväät saa kätevästi isoon paperikassiin ja kassista saa halkastua kahdellekin sopivat pyllynaluset. (kuulostan vanhukselta, mutta olen mukavuudenhaluinen) Ostakaa elegantteja…
Kesä taitaapi taas pian kääntyä syksyyn. Nyt on se aika jolloin pitäis haikailla kesän perään ja itkeä nänäliinoja räkäsiksi. Nyt on aika huokailla syvään ja raskaasti. Nyt on aika piilottaa komeron pohjalle sandaalit ja alkaa käyttää toppatakkia suomalaisen melankolian riemun mukaisesti. Nyt on aika sytyttää lyhtyjä parvekkeelle ja vatkata vispipuuroa….
Tiedättekö ne vaatekappaleet, jotka ovat niin rumia, että näyttävät oikeastaan aika hyvältä? Jyväskylän Kortepohjasta kirpputorilta nimeltä ”Salamakauppa” tarttui 50 sentillä mukaan tämmönen takinrutku. Mielestäni aivan mainio. Street-tanssijana koen kovaa vetoa löysään pukeutumistyyliin ja vaatepinojani rikastavat useat useat baggy-kuteet. Ehkäpä tästä löydöstä saan takkiriviini vähän jotain fankimpaa kuin trenssit ja nahkatakit….
Tässä tulee viimeisten Suomen kesäpäivien tyyliä. Tiedättekö ne illat, joilloin aurinko ei viipyilekään niin pitkään ja illalla alkaa olla vähemmän hyttysiä? Sellaisia iltoja, jolloin huppuun on ihana sukeltaa tai jolloin sortsien kanssa on kerrankin hyvä käyttää suurta hupparia. -Tätä aikaa voi kai kutsua elokuuksi. (mutta onhan sitä nyt mukavampi kuvailla…
Perillä turvallisesti miltei vuorokauden kestäneen matkailun ja muutaman välilaskun kautta. Huh huh, onpa kuumaa ja kosteaa. Kello on nyt täällä Taipeissa, Taiwanissa 23.30, eli viisi tuntia Suomea edellä kuljetaan. Saavuimme lentokentälle puoli seitsemän maissa paikallista aikaa ja lämmintä oli vielä +30 astetta, vaikka taivas oli täysin pilvessä. Lentomatka sujui mukavasti…
Lähden tänään Taiwaniin. Kyllä vain, kahdeksi ja puoleksi viikoksi. Aivan mahtavaa ja saan varmasti kuvasadosta ammennettua tännekkin palasen palattuani, mutta voi olla että näiden muutaman viikon aikana päivitystahtini harvenee. Pysykää kuitenkin linjoilla, sillä syksyn olen taas aktiivisesti maan kamaralla ja jatkan niin blogia kuin muutakin kotimaista elämää. Aasia on minulle…
Suklaa-fondue: – ½ dl kermaa – 200 g suklaata (konjakki, minttulikööri, after eight-suklaata, chiliä..) Dippailtavaksi: -Hedelmiä ja marjoja: Omenaa, banaania, persikkaa, mansikkaa, vadelmia.. -Keksejä ja leivoksia -Juustoja -Mitä itse keksii ja kokee suklaan kanssa sopivaksi Sulata suklaa mikrossa, vesihauteessa, sulatuskoneessa tai muulla hommaan sopivalla tavalla ja sekoita joukkoon lämmin kerma…
Janet Jackson syntyi yhdeksäntenä ja viimeisenä lapsena Joseph ja Katherine Jacksonin perheeseen Garyssä Indianassa. Janetin isä oli nosturinkuljettaja terästehtaassa ja Janetin äiti työskenteli kaupankassana ennen jäämistään kotiäidiksi. Lapsuudessaan Janet ei haaveillut laulajan urasta eikä kokenut vetoa musiikkimaailmaan, vaan haaveissa siinsi ratsastajan ura. Janet kuitenkin nousi ensimmäisten esiintymistensä ja TV-shown kautta…
Vanhat villapaidat ovat heikko kohtani. Ehdottomasti. Napeilla tai ilman, kuoseilla tai selkeän yksivärisinä. Kasari ja ysäri menee täysin läpi, kunhan paita on istuva. Kolmiokaulus-malli on ainoa sellainen ”ei”, mikä tulee näin äkkiseltä mieleeni. Eikä sekään ole ehdoton ei. Helsingin Valtterin kirpputori on Suomen kirpputoreista lähinnä sydäntäni. Sinne mennäkseen tarvitsee oikean…
Huhhhhhuhhh rankkaa muuttoa ilmoilla. Tässä teille sunnuntai-yön ratoksi täydellistä siivous- ja muuttomusiikkia! The Ting Tings on 2004 perustettu brittiläinen indie-pop-musiikkia soittava duo, joka kolahtaa oikeassa mielentilassa itselleni tosi kovaa. Silmät kiinni ja jamittelemaan. MUISTAKAA LEVÄTÄ, onhan sunnuntai.
Tiesittekö että suomen kieliopin mukaan jugurtin/jogurtin voi kirjoittaa myös ihan JUKURTTI. Ja Shampanja/Shamppanja on aivan yhtä oikein kirjoittaa Samppanja. Kyllä vain voi, minä tiedän. Pointtini oli kuitenkin avautua jukurtista (Kuinka naurettavaa) ja siihen liittyvistä pikkuruisista jutuista. Ensimmäinen pointtini ja siihen liittyvät kuvat: Rakastan bulgarian jukurttia. Sen makua ja koostumusta, sen…
Pienenä sanoin leopardeja lepardeiksi. Oh rakastan leopardikuvioisia kenkiäni. Ja korkokenkiä, joilla voi tarpeen tullen juosta bussin perässä. Mustia silkkipaitoja kannattaa metsästää mummolasta ja kirpputoreilta. Jokaisella naisella tulisi olla sellainen. Tai kaksi. Jokaisella naisella tulisi olla myös päiviä, jolloin joku muu solmii kengännauhat ja tiskaa tiskit. Ja sääntö, joka puree ostoksiin…
AAAAAA. Kohta on nurmikko-ajat ohitse ja tajusin, että olen unohtanut avautua yhdestä kesän ihmeestä! Vielä ehtii avautua ja kokeilla. Kaverillani on siskojensa kanssa kroketti-kerho. Leikkimielisesti perustettu ja erittäin epävirallinen, mutta he saavat suurta nautintoa, kun vaihtavat kaulukselliset merkki t-paidat päälle ja astelevat pihanurmelle asettelemaan portteja. Kaikki tapahtuu sivistyneesti ja arvokkaasti…
Junamatkat on inspiroivia ja ihania: Vanhat siniset pikajunat oikein kutsuu lösöttämään mukaviin penkkeihinsä ja hikoilemaan kesäpäivinä, kun tuuletus ei pelitä. Interciteissä ja pendoliinoissa on jo liikaa luksusta makuuni, mutta kyllä niissäkin saa ajatukset kulkemaan ja ideat lentoon. Matkustamisessa yksi kiva juttu on myös se, että saa kanniskella kauniita matkalaukkuja. Mennessämme…
Arjessa tyydytään usein sopuratkaisuihin: rumiin tiskiharjoihin, hajuttomaan tiski-aineeseen, ei-minkäänlaisia-tunteita-herättävään kahvipurkkiin ja kehnoon tiskirättiin. Itsekin kuulun harmittavan paljon tähän sakkiin ja valitettavasti se on usein myös taloudellisten resurssien pakottamaa toimintaa. Samalla olen kuitenkin huomannut, kuinka piristävää on, että kun juuri näihin käytännönesineisiin ja -asioihin panostaa, niin tulos on huomattava. Onhan se…
Korkkasin tänään erään vaatekappaleeni viimeisen työpäivän kunniaksi! Jostain syystä kaapin pohjalle oli unohtunut raidallinen yksilö, jonka olin jostakin ulkoilmakirpputorilta tässä kesän aikana hankkinut. Pitkähihainen on muuten hyvin perinteisen näköinen ja -muotoinen, mutta erityislaatuista on, että olkapäitä koristavat hopeista helmistä punotut koristeet. Zaran malliston paita on samanaikaisesti hyvin typerä ja houkutteleva….
Hehkuttelin tässä joitain päiviä sitten yritystä nimeltä Joutomaa (http://aamukahvilla.blogspot.com/2011/07/joutomaa-ja-mika-se-on.html). Ja kappas kummaa, törmäsin eräässä Harjun paperi-nimisessä putiikissa Jyväskylän keskustassa Joutomaan tuotteita. Olen ahkera päiväkirjan rustaaja, pöytälaatikkotekstien vääntäjä ja satunnaisten piirustelujen harrastelija ja paperikaupasta löytynyt muistikirja houkutti minut omistamaan taas yhden vihkosen enemmän. Kannessa komistelevat norsut tornissa ja sivut ovat puhtaanvalkoiset ja…
Miehelläni Jannella on siisti kello: Coverin pyöreä ja pelkistetty. Vaikka tykkään kyllä nahkaisistakin rannekkeista, niin kyllä tuollaisessa teräksisessä on semmoista iättömyyttä ja näyttävyyttä. En pidä liian prämeistä kelloista, glitter-sateesta, värikkäästä kuvioinnista tai liioista yksityiskohdista, ja lähiaikoina miesten kellot ovat herättäneet paljon enemmän mielenkiintoa kuin naisten kellomallistot. Eikai se synti olisi…
Kaksi, josta en luovu: Trenssi ja nuttura päälaella. Ja musta kahvi. Hups kolme. Tulisi se syksy. Saisi kerrostautua vaatteisiin, pomppia lehtikasoihin ja viettää päiviä viltin alla. Saisi käyttää trenssitakkia, jonka löysin Roomasta Zaran alennusmyynneistä. Saisi käyttää niin suuria huiveja, ettei nenää näy. Odotellaan sitkeästi. -H
Flashdance on vuonna 1983 valmistunut musikaali-elokuva (ohjaajana Adrian Lyne). Se oli ilmestyessään menestys ja sisältää menestyskappaleet Irene Caran ”What a feeling” ja Michael Sembellon ”Maniac”. Pittsburghilainen Alex Owens (Jennifer Beals, mikä ihana nainen) hitsaa päivät ansaitakseen leipänsä ja iltaisin hän esiintyy tanssien paikallisessa baarissa. 18-vuotiaan tyttösen elämä on kliseinen tuhkimotarina…
Kaukana hän, mua kaivaten laivalla valtamerta käy seilaten myrskyjä päin, läpi vetten vaarallisten Lupasi mulle tuliaisen helminauhan tai tuoksun eksoottisen mut näistä viis, kunhan saapuu kotiin pliis! Joka ilta satamassa ootan ja tähyilen jos laiva horisontin takaa saapuisi keinuen se merikarhuani kannellansa kuljettaa Kuulkaas tähdet, tähdet tähdet: ohjatkaa laiva…
Peruspäivä: kaljunäköiseksi tekevä nuttura ja halvalla ostettuja vaatteita. Lämpöö ja lempee. Siis oikeestaan vallan mainio päivän sisältö. Korvissa killuvat JC:stä ostetut ristikorvikset (niitä taitaa vieläkin roikkua joissain kaupoissa siellä ale-puolella), paidaksi valitsin lahjaksi saadun H&M:n lyhyehkön paidan (selkä on musta ja edessä räikeä kuvio) ja jalassa kulahtaneen…
Aamulla minä heräsin. (Tässä ei ole vielä mitään ihmeellistä, mutta lukekaa vielä!) Heräsin siihen, että keittiöstä kuului ihan ihme ääntä: semmoista läpsytystä, joka olisi voinut tulla siitä, kun pelikortteja sekoittaa sillai ammattimaisesti, kaksi pakkaa yhteen. Mutta ei ei, keittiössämme ei ollut kortinpelaajia eikä edes -sekoittajia, vaan ikkunasta oli lentänyt sisälle…