Häät, bröllop, wedding ja kuinka järjestää ne

Hääjuttua on pyytänyt jo vaikka kuinka moni. Etenkin sen jälkeen, kun julkaisin muutaman potretin viime kuussa (http://aamukahvilla.blogspot.com/2011/10/haapotretteja.html) Olen vähän arastellut ideaa, sillä eihän tämä ole mikään hääblogi ja lisäksi ylimenevä hääfiilistely on aina jotenkin tuntunut kohdallani vieraalta. Ida kuitenkin muistutti selitellessäni, miksei kuvia ole nähty vielä lisää, että tämä on minun blogi ja saan tänne lätkiä mitä lystään. Että ne tyypperöt, joilta laatta lentää hääjuttujen edessä voi nyt vaihtaa sivustoa vapaasti. Muille toivon tämän olevan ilona ja inspiraationa. Tarkoituksena ei ole siis kertoa häiden kulusta, vaan vinkkailla joitain käytännönjuttuja häiden järkkäämiseen ja toteuttamiseen. Mielestäni pikkuiset yksityiskohdat tekevät häistä omannäköiset ja niistä tässä höpöttelenkin.
Häät eivät olekaan mikään simppeli juttu järkkätä, etenkin jos haluaa niistä keskikokoiset tai suuret. Meillä vieraita oli 120. Tarvitaan paljon duunia ja järkkäilyä, mutta itse ainakin nautin siitä suuresti. Kun aloittaa ajoissa ja oikealla asenteella, niin kaik menee hyvin. Ensin kannattaa kartoittaa mitä tahtoo: millainen tunnelma, kuinka suuret kemut, missä, milloin, miten? Meidän tavoitteena oli järkätä rennot ja maanläheiset, iloiset kekkerit, jotka saisimme viettää tuttujen ja turvallisten ihmisten ympäröimänä. Vaaleanpunainen prinsessaglamour ei ole meitä varten, halusimme räsymattoja ja mahdollisimman vähän käytöskoodeja: puvuntakin voi riisua ennen sulhasta, ja jos kantapäästä hiertää, niin heitä kengät pois. Kutsukortissa lukenut pukukoodi oli: ”juhlava juu mutta rento”, ja isäni mielestä koko juhlan tunnelman voi kiteyttää niihin sanoihin.
Ei ollut niin justiinsa, missä juhlat järjestettäisiin. Lapsuudenkotini on kuitenkin Kouvolassa ja siellä lähistöllä on myös toinen mökkimme, joten päätimme valita Kouvolan seudun. Lopulta päädyimme komboon Iitin kirkko ja Kimolan seurapirtti: latomaisuutta ja luonnonläheisyyttä. Se sopi meille. Kannoimme juhlatilaan häiden alusviikolla pöydät Jannen ja siskoni kanssa (missä luurasi bestman?) ja järjestelimme kaiken haluamallamme tavalla. Suuri onni oli, että saimme avaimet jo 4 päivää ennen juhlaa. Ei tarvinnut hätäillä, eikä hääpaniikkia tai minkäänlaista kriisiä kokenutkaan, kuin isäni hääpuheen kanssa ja kaasoni vain yleisen paineen vuoksi: pitihän sitä nyt jonkun hitusen panikoida.
Häät pyrittiin tekemään mahdollisimman pienellä budjetilla. Pitopalvelu tarjosi pöytäliinat, bändi kasattiin kavereista ja videotykit ja äänentoisto hankittiin tuttujen linkkien kautta. Puupenkit peitimme vaarin vintiltä löytyneillä räsymatoilla (juurikin samoilla, joita nykyään käytämme olohuoneessamme) ja pöytäkoristelu oli pelkistetty: kiviä luonnosta, viinipullon korkkeja äitini korkkikokoelmasta ja muutama neilikka Ikeasta ostettuihin konjakkilaseihin. Kaitaliina vei suurimman menoerän, mutta senkin äitini leikkasi ja ompeli Eurokankaan Lato-kankaasta. Servetit tulivat myös pitopalvelulta ja sen koristeeksi ostimme Eurokankaasta pitsinauhaa, josta leikkasimme ja niittasimme servettirenkaat. Istumapaikkojen nimikyltit leikkasin ja askartelin vanhan nuottivihkon sivuista, joihin sitten ohutkärkisella tussilla kirjoitin nimet käsin.

9.7.2011 oli täydellinen päivä. Välillä paistoi aurinko ja välillä ukkosti, mutta miksi stressata asiasta, johon ei voi vaikuttaa millään lailla? Kirkosta lähti välillä sähkö ja valot, mutta se loi pikemminkin rentoutta kun paniikkia.
Hääpukuni ja kenkäni löysin Stilissimasta Helsingistä, ja luottokampaajani Hanna Kouvolan Tuccabuodista loihti kampauksen. Halusin hiuksiin punaisen neilikan, mistä pidin kyllä tosi kovasti.  Kaasoni Heidi teki meikin ja korut löytyivät niinkin arvokkaasta paikasta kuin Glitter. Haha.

Hääautonamme toimi edesmenneen mummini suloinen Nissan Micra. Veljeni Oskari sai toimia kuljettajana ja toinen isoveikkani Valtteri oli vääntänyt herkän rojuviritelmän auton perään. Maalasin itse auton takalasin taakse nojailemaan kyltin: ”Just vihittiin”. Jotenkin se ”Just Married” kuulosti niin vähän meiltä, että suomensimme sen hitusen vapaasti. Isäni oli naulannut opastekyltit (kuka niitä enää tarvitsee, kun on Google Maps?) ja maalasin niihin autotallista löytyneellä mustalla maalilla nimet.

Pohdimme pitkään, että kuinka voimme varmistaa, että valokuvaajamme saa varmasti ikuistettua jokaisen juhlavieraan? Porukkahan viipottaa miten sattuu, ja jos jokaisesta sattuukin räpsäisemään jonkun otoksen, niin entäs jokainen henkilö omassa kontekstissaan, oman perheensä kanssa? Niinpä päätimme kantaa kaksi vintagehenkistä nojatuolia pihalle. Varsinainen valokuvaajamme Lukas kuvaili, kun otimme vieraita vastaan, mutta ennen sisälle tuloa jokainen perhekunta tai kaveriposse kävi kuvauttamassa itsensä nojatuoleilla. Kuvauksesta vastasi hyvä kaverimme Ville, joka on myös näppärä kameran kanssa. Nojatuoli-potretit ovat aivan ihania, niistä tulee niin hyvä mieli.
En kokenut olevani tyrannimorsian, sillä en teettänyt järkyttäviä askartelumääriä kaasoillani. Toisaalta, olinkohan tyranni siksi, että rakastin sitä väkertelyä niin paljon, että tein miltei kaiken itse tai Jannen kanssa? No, kyllä kaasotkin toisaalta saivat osansa. Viimeisinä päivinä riitti ähertelyä.
Ohjelmat ja menut teimme ohuesta harsopaperista, tekstit tulostettiin. Ne liimattiin vanhoihin punaviinipulloihin, jolloin niistä syntyi pullojen etiketit. Kittasimme häiden alusviikolla noin 40 pulloa punaviiniä, sillä käytimme pulloja myös muuhun koristeluun. Se oli vitsi, haha hauska. Keräsimme pulloja siis oikeasti läpi kevään ystäviltä ja tutuilta, kiitos vain lahjottaneille. Oikeat etiketit liuotettiin vedellä pois, jotta ne eivät jäisi kuultamaan uusien etikettien taustalle.

Jokaisessa pöydässä paperipussissa (jossa luki ”with canon you can”) oli kertakäyttökamera. Vieraat saivat kuvailla juhlan kulkua itse ja ikuistaa tahtomansa asiat filmille. Ainoa sääntö oli, että kuvista olisi löydyttävä jokaisen pöydän jäsenen kuva. Näinpä saimme jokaisen naaman myös näihin rakeisiin muistoihin. Ai että ollaan naurettu näille kuville! Jotenkin kaikki vieraat ovat, joko itse tai joukkopaineen johdosta, keksineet tunkea pöydän somisteita korviin, nenään ja suuhun. Humoristista.
Juttu, jota Janne fiilisteli eniten, oli lasiset Colat. Ruoan kanssa jokainen vieras sai napata ruokajuomaksi kunnon nostalgista litkua kunnon nostalgisessa pullossa. Tukusta sai limua halvimmalla.
Myös valokuvia oli reilusti esillä. Lapsuus- ja nuoruuskuvat, sekä muistoja yhteisistä hetkistä. Ai että, paperivalokuvat! Pyykkinarulla roikkui monenmonta kuvaa, jotka sisaruksemme ripusti sinne yllätyksenä. Yritimme välttää koristelussa sellaista ”nopeasti räpellettyä”. Ulkoasu oli suhteellisen pelkistetty, mutta ainakin loppuun ajateltu ja suunniteltu.
Illalla jammattiin: muutama valssi, sitten kunnon vanhaa meninkiä: Virve Rosti, J.Karjalainen, Spaissarit ja Bäkkärit sai vieraat liikkeelle: ja huraa kuinka me tanssittiin! Niin lapset, nuoret, keski-ikäiset kuin eläkeläisetkin. Jos haluaa kansan tanssimaan, ei kannata valita mitään lempibiisejään (vaikka toki niitäkin), vaan helpporytmisiä ja tuttuja menobiisejä. Häävalssina meillä oli Scandinavian Music Groupin Ilman sinua olen lyijyä. Olin ihan rakastanut ja nyt olen vielä ehkä vähän enemmän.
Rakkautta ja rauhaa ja kaikkea kliseetä. Pyöriskelen rakkauden huumassa täällä, josko joku teistäkin.
Henriikka-vaimo
(joojoo, olen nuori. joojoo, olen harkinnut)
Kuvat: Lukas Pearsall, Ville Kukkonen, Minä
Kategoriat: häät, juhlat, valokuvat 85 kommenttia

Häät, bröllop, wedding ja kuinka järjestää ne

85 kommenttia

  • Riikka sanoo:

    Taisin aiemminkin kommentoida sun häämekkoa, mutta oon kyllä edelleen sitä mieltä että se on täydellinen!!

  • Roosa sanoo:

    just vihittiin! ihana! kuulostaa ja näyttää kyllä ihan täydellisiltä juhlilta :) ja oot ihan älyttömän kauniina :) oi että, oon kyllä niin hääfani, että fiilistelen näitä ihan täysillä :D

  • Kesätyttö sanoo:

    ihania kuvia,ihanan kuuloinen päivä.ihanat häät!tulevaisuudessa haluun itsekin tollasen päivän viettää:yksinkertaisen,omaperäisen selkeet,kauniit ja pienet häät….:)

  • Salla sanoo:

    Menin aivan sanattomaksi näistä. Voi että, aivan uskomattomat juhlat!

  • Teillä on ollut ihan mielettömän kivannäköiset häät. :) Hääjuttuja on kiva lukea, sillä joskus pitäisi järkätä omat hääpirskeet. Virallisesti naimisiin me kyllä karattiin ulkomaille ja sanottiin ai doot New Yorkissa. Toisaalta tällasten postausten lukeminen aina vaikeuttaa omaa urakkaa. Löytyy niin paljon ihania vinkkejä, että menee ihan sekaisin siitä mitä itse haluaa :D

  • Ida sanoo:

    ai ET TÄ. Kylmät väreet, oikeesti! Hyvin harvoin oon näin liikuttunut kenenkään tuntemattoman ihmisen jutuista, voi kauhistus sentään. Kauniit ja persoonalliset häät, ihana valssibiisi ja niiin kaunis pari. :-) Olen jotenkin superliikuttunut, ihanaa että uskaltauduit kirjoittelemaan ja muistelemaan!

  • Kajsa sanoo:

    Ihana hääjuttu. Omassa blogissa saa höpistä mistä tahtoo! :) Mahtavia kuvia, upeita ideoita, ootte hauska pari. Olisin kysynyt vihkimisen kulusta, millainen se oli? Oliko teillä valat ja ehtoollinen vai supersimppeli? Ja kuka oli vihkipappina? Kirkko oli vaikuttava. Ja tuohon lopputekstiin, eiköhän se ole oma asia milloin menee naimisiin. Tuttuni menee uutena vuotena naimisiin ja on 20-v, ja toinen tuttuni kauhistelee asiaa. Mielestäni tyhmää! Eiks naimisiin voi mennä silloin kun aika tuntuu oikealta? Huoh, ihmiset on outoja :O mutta mahtava hääjuttu, kiitos!

  • Emma V sanoo:

    Olipa hienoja kuvia! Kesätunnelmaa ja rakkautta…voisiko olla parempi?
    Ja siihen ”Joo, olen nuori, joo, olen harkinnut”-kommenttiin haluan vain muistuttaa mitä Grace sanoi siellä outreach-illalla Pingtungissa: ”Look at this young lady who already is married – how mature and responsable isn´t that?

    Ja kiitos ihanasta blogista -sen vierailemisen jälkeen ollaan aina hyvällä tuulella:)
    Kram, emma.

  • Niina sanoo:

    Upeita kuvia, huoh! :) Terveisin toinen rouva, ikää 22 vuotta. :P

  • annie sanoo:

    En oo koskaan ollut häämyönteinen ihminen, mutta tästä on pakko sanoa että kaunista. Näistä kuvista huokuu rento ja hauska tunnelma. Sellastahan sen pitäis olla. Oot todella kaunis morsian ja rakastuin tohon mekkoon :)

    Onnea todella paljon!

  • Suvi sanoo:

    Voi että miten ihana juttu. Enkä todellakaan lukeudu hääihmisiin, silti tää postaus sai mut ihan herkistelemään! Ihania kuvia, yksityiskohtia ja upea pari.

  • Kata sanoo:

    IIK IITTI!!! Olen Iitistä kotoisin ja mm. päässyt ripille tuossa kirkossa :’)

  • Anonymous sanoo:

    ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ MITEN IHANA POSTAUS! ihan mielettömän upeita kuvia, noi kaks vikaakin ihan mahtavia. voi vitsiläinen minkä teit! ihan hullun kivannäköistä ja sinunnäköistä tai siis teidännäköistä voi että. näytätte ihan vitin hyvältä! kirkosta oon eronnu viistoistavuotiaana enkä ollenkaan innoissani tämmösistä naimiaisjutuista ikinä oo, mut vautsi näitä kuvia teistä! ja muutenki niin täydellisiltä häiltä vaikuttivat. onnea ja lämpöä ja kaikkea ihan kamalasti teille korvistytöltä.

  • Anonymous sanoo:

    Olette sanoinkuvaamattoman ihania! Ja siunausta vielä liitollenne! :)

  • Anonymous sanoo:

    oot niin kauniina! ja kivoja kuvia jokainen, teillä on kyllä ollu ihanat häät! ja nuo valokuvajutut, ehkä maailman parhaimpia muistoja!:)

  • Annastiina sanoo:

    Voi miten ihania kuvia ja ihana tunnelma! Rupesi hymyilyttämään. (:

  • Anonymous sanoo:

    oot ehkä kaunein morsian ikinä!

  • Anonymous sanoo:

    ihana postaus taas kerran. oot ihan älyttömän nätti. saanko udella kuinka paljon ikää löytyy kun jäi häiritsemään vikan kommentin jälkeen? :D

  • Laapa sanoo:

    Ihana ja persoonallinen juhla teillä on ollut!
    Eikös se sanonta kuulu, että Kaikkea ihminen katuu, muttei nuorena naimista. T. 21-vuotiaana rouvautunut.

  • Anonymous sanoo:

    Onpas ihanaa nähdä kuvia teijän häistä! Olin ihan supersuper onnellinen kun kuulin niistä ja sinä hääpäivänäkin olitte mielessä, miehesi nyt varsinkin, hänellä kun on erityinen paikka sydämessäni. Äläkä ota tuota väärin, Kummun kautta tunnetaan, enkä varmasti hänelle mitään merkitse, se ei haittaa, mutta minun elämääni on vaikuttanut niin paljon tietämättään. -V

  • Anonymous sanoo:

    Oon tosi iloinen että löysin tieni sun blogiisi. Tykkään kovasti. Ja nyt minäkin haluan naimisiin että saan tommoiset pitsireunaiset servetit! :D

  • Anonymous sanoo:

    teillä on ollu kyllä tosi kauniit häät ja voih miten kaunis morsian myös! ;) oon aina itse ajatellut että haluan ihan koko pitkän mekon mutta en ookkaan enää niinkään varma asiasta :D siis tosi kaunis. hienoja kuvia ja ihana pari ootte, sovitte loistavasti toisillenne. :)

  • Veera sanoo:

    voi että, aivan ihanan näköset häät!

    valokuvista näytti ainakin välittyvän aika lailla just semmonen tunnelma, millaisen haluaisin omiinkin häihin, jos sellaiset joskus tulevaisuudessa on :)

  • Tiitu sanoo:

    Upeita ja tunnelmallisia kuvia! Oli varmasti ikimuistoiset häät, joita on mukava muistella yhteisen matkan varrella. :)
    Ja et ole ollenkaan liian nuori! Itse menin myös nuorena naimisiin, eikäpä tuo ole haitannut. ;)

  • Henriikka sanoo:

    HUHUHHUH miten paljon kommentteja, melkein henki salpautuu kun pohdiskelen mitä oikein pitäisi vastata. Päätän tehdä poikkeuksen tapoihini ja vastata kaikille yhteisesti:

    ENSIKSI kiitos suuresti kaikille ihanista viesteistä, olivatpa kerrassaan ihania. Hehkuttelinkin jo tuossa seuraavassa jutussa tätä ihanaa kommenttivyöryä. Ja ihan mahtava, että rento tunnelma välittyi myös kuviin ja niiden läpi teille, meillä oli kyllä huikeen kiva päivä. Naurettiin katketaksemme ja itkeä vollotettiin vuolaasti. Ja hyvä, että meiksin mekkokin oli kansan mieleen.

    Vihkiminen oli morsiusmessu, elikkä pitkän kaavan kautta. Ei tosin ollut valoja, vaikka aluksi harkittiin. Ikää on kahden viikon päästä 21 vuotta, joten vielä on aikaa eleskellä yhdessä.

    Puss och kram ja nyt ryhdistäydyn herkistelyistäni.

  • Taru sanoo:

    Oi <3 Aivan ihania kuvia ja ihana pari!
    Sain tänään vinkin sun blogista ja niin mukavaa lukea mitä sulle kuuluu :)
    Vielä täytyy sanoa, että aivan mahtavia kuvia ja noista välittyy niin hyvä fiilis, että oksat pois!! Tykkään!!
    Ja oikein paljon onnea ja valoa elämään! :)

  • Anonymous sanoo:

    Vau, tosi makeet häät! Onnea nuorelle parille. :) Saanko kysyy, minkä ikäisinä aloitte seurustelemaan? Ei tarvitse vastata jos et halua. :) Oot kaunis.

  • Henriikka sanoo:

    Taru: Ei vitsit, olipa piristävä saada sulta viesti. Ai että ja blogiaskin selailin, joskin vain hetkisen. Missä asustat, miten on elämäs laita? Minä haluun udella mistä sait vinkin tänne? Ja kiitos kehuista, oli kyllä onnistuneet kemut ja vielä avioelämä kukkii.

    Anonyymille: Kiitoskiitos! Olin 18 ja Janne 19. Tsiptsap. Seurustelimme siis kaksi vuotta ennen häitä.

  • Elinabeth sanoo:

    aaaaaaapua miten ihania kuvia ja kaikkea ja MINÄKIN HALUAN NAIMISIIN HETI!!! <3

  • Taru sanoo:

    Sain vinkin Riinalta :) Juteltiin jostain (?) ja Riina sanoi nähneensä sun hääpuvun + muita hääkuvia täällä blogissa ja se oli kuulemma upea, en voinut kyllä väittää vastaan kun näin sen!
    Asustan itse asiassa vielä täällä Kouvolassa ja käyn töissä Kotkassa Mediatehdas Dakarilla ja siellä graafikkona olen plus teen tuotanto juttuja myös (tulevaisuudessa varmaan enemmänkin). Samalla käyn aina välillä Metropoliassa opiskelemassa, kun olen oppisopimuksella nyt tuolla Dakarilla. Ja näiden lisäksi taas olen menossa Mielakkaan :) Leppoisaa työntäyteistä elämää siis viettelen.
    Tuo kulttuurituottaja juttu kuulostaa muuten ihan loistavalta!

  • Henriikka sanoo:

    Elina: Mikä kommentti, oot jotenkin niin symppisoloinen. Vinkiksi: ota mies ja mene.

    Taru: JEE riina, hyvä riinä, kivariina. Kouvola on ihan jees, eihä sitä tohdi hävetä. Kuulostaa kuitenkin tosi siisteiltä duuneilta noi sunkin ja tuotannon kanssa kun mennään samoilla linjoilla, niin ainakin voidaan fiilailla jotain samaa. Oon kyllä ollut uuteen alavalintaani erittäin tyytyväinen. Ja vieläkun saa heti tehdä ja nähdä ja kokea, eikä jauhaa mitään akateemista puuroa.

  • Oon niin katkera – tuntuu et kaikki kenen häät olis ollu kiva kuvaa-on menny naimisiin jo! TE ja laura ja otto ja….kaikki…. :DDD

  • Henriikka sanoo:

    Hei mutta arvaa! Lohdutukseksi sanon, että olen useampaan otteeseen pohtinut, että jos olisin jotenkin tiedostanut olemassaolosi aiemmin, niin olisit ollut erittäin potentiaalinen siihen hommaan. Kyllä niitä häitä vielä puskee :-))

  • roosaliina. sanoo:

    minun häihin voi tulla kuvaamaan kun ne vain joskus sieltä tulee :–)

  • Henriikka sanoo:

    EI MIEHIÄ, EI POIKAYSTÄVIÄ -> ei häitä! ryhdistäydy rakas sisko. Alan olla huolissani. NOT.

  • Anonymous sanoo:

    Uskomattoman ihanan näköiset häät.Olen sanaton.
    Eka kertaa blogissasi. Tänne jään eli tulen taas.

  • Henriikka sanoo:

    Toivottavasti jäätkin. Uudet lukijat on huikee juttu. Ja häät, ne vasta kivat olikin. Kiva että se välittyi myös sulle asti.

  • Kisu sanoo:

    Tää on upee blogi,onneks löysin tieni tänne frendin kautta c: toi häämekko on upee!n_n ja muutenki näytti et teil on ollu unelmahäät ja just toi ainainen päänvaiva et saako kaikki vieraat kuvii ratkaistii hienosti n_n

  • Hosuli sanoo:

    Voi hitsi miten hienot häät! Juuri tuollaiset häiden pitää ollakin: ei turhaa pönötystä, vaan omannäköistä, rentoa meininkiä. :)

    Aika hassua on myös se, että oon jo vuosia ajatellut tuota samaista biisiä mun ja avopuolisoni tulevaksi häävalssiksi. Vissiin mun ajatus ei ollutkaan niin omaperäinen. :D Pisteet hyvästä mausta siis!

  • Anonymous sanoo:

    Maailman suloisin mekko! Ja rakastan tuota kertakäyttökameraideaa+nojatuolikuvausta pihalla! Loistavaa ja tarjoaa spontaanin mahdollisuuden vieraille leikitellä luoden samalla muistoja:)
    -uusi lukijasi-

  • Henriikka sanoo:

    Kisu: Kiitos paljon! Täytyy kyllä myöntää, että oli mahtava päivä ja kaikki meni nappiin. Tai ei kaikki, mutta niin nappiin kuin täydelliseen päivään tarviikin mennä. Ja mun blogi, ihana että tykkäät. Tervetuloa joukkioon hih.

    Hosuli: Pisteet hyvästä mausta itsellesikin. Veikkaan, että meitä taitaapi olla jokunen muukin. Kiitos ihanasta kommentista.

    Anonyymi: Vieraat, etenkin aikuiset, tykkäävät kun saavat hassutella. Musta on kiva tarjota vieraillekin jotakin söpöä juttua, vaikka itse siinä kai keskipisteenä hääriikin. Kiitos, itsekin rakastin tuota mekkoa ensisilmäyksestä lähtien.

  • Anonymous sanoo:

    Mahtavat häät ollu teillä ja fanitan ihan kympillä sun rentoa elämänasennetta :) Kaikkea hyvää teille!

    T:Uusi lukijasi

  • Henriikka sanoo:

    Uusi lukija: Ihanaa että jaksat lukea ja piristää kommentilla. Meillä oli täydellinen päivä ja nyt aivan ihana taival edessäpäin. Yritän pitää elämänasenteen ennallaan ja blogini jutut kohdallaan, jotta et jää vain hetken lukijaksi. Pus!

  • Johanna sanoo:

    Ihan mielettömän suloinen blogi ja IHANAT HÄÄT! Aika monilla kihlapareilla ja morsioilla olis sun asenteesta oppimista ^^ Onnee teidän taipaleelle! <3

    Johanna

    http://ccloudberry.blogspot.com/

  • Henriikka sanoo:

    Hei kiitos ihanasta kommentista. Se on mulle suuri ilo, että vaikka yleensä ei kommentteja enää vanhoihin juttuihin heru, niin tähän hääjuttuun jaksaa ihmiset palata ja kirjoittaa!

    Ja hääpäivä oli kaikinpuolin ihana ja niin on ollut tähänastinen taipalekkin, me ollaan opittu monilta, ehk joku oppii sitten jotakin meiltä!

  • Anonymous sanoo:

    ihanat häät teillä oijoi! nii kaunis parikin! :)
    saanko kysyä että kehitittekö kuvat itse häitten jälkeen vai ottiko vieraat kamerat häistä matkaan? :)
    osaatkos arvioida paljon teidän häät maksoivat kaikenkaikkiaan?
    on muuten yksi mun lemppariblogeista!<3

  • Henriikka sanoo:

    Hei kiitos ihanasta kommentista!

    Me kehitettiin kuvat ihan itse ja liimasin ne sitten albumeihin, olisin kokenut hitusen velvoittavaksi, että olisimme vaatineet vieraita maksamaan teetätysmaksut ja halusimme kuvat ehdottomasti itse.

    Häät maksoivat arvioltani kaikenkaikkiaan 6 ja puol tuhatta. On se paljon rahaa, mutta 120 henkilön häiksi oikeinkin edulliset. Yritimme nipistää kaikesta turhasta ja vaikka koristeluissa mennä minimibudjetilla. Ruokahan se on se joka maksaa, meillä ei ollut alkoholitarjoilua mikä tietysti laski hintaa paljon.

    • Henriikka sanoo:

      Hei aivan ihania hääjärjestelyjä ja sitten suurta päivää! Rakastakaa ja olkaa rakastettuja.

    • Anonymous sanoo:

      Oletteko siis lestadiolaisia? Jos olette niin siitä arvomaailmasta olisi todella kiinnostavaa saada kaltaisesi nuoren ja ainakin blogin kautta samanhenkisen tyttösen ajatuksia. Tieto jota mediasta muuten saa on ikävän yksipuolista

    • Henriikka sanoo:

      Eheii, ei olla lestadiolaisia. Siitä en siis valitettavasti pysty kertomaan :-)

  • jutta majs sanoo:

    Luen tätä postausta noin sadatta kertaa, ja en voi joka kerta olla kun hymyilemättä ja olla ajattelematta omaa tulevaisuutta! :) Melkein just sellaset häät mitkä mä haluaisin pitää, mitä oon suunnitellut jo vuosia. (eheh, ja ikää oli? (ja potentiaalinen miesehdokaskin puuttuu!)) Ainoastaan tilana olis joku meren rannalla oleva valkonen paikka.

    Etkä musta ainakaan ollut yhtään liian nuori menemään naimisiin. Oma äitini meni saman ikäisenä naimisiin, ja tänä vuonna 20 vuotta ovat olleet naimisissa. :) Rakkaus ei vaan sitä ikää katso!

    • Henriikka sanoo:

      Tämä kommentti oli kyllä superihana. Haaveita saakin olla ja pitääkin olla, eihä sitä kannata väheksyä minkä ikäinen on, tai jos vielä tässä hetkessä käveleekin katuja yksikseen. Kyllä se mieskin sieltä vielä joskus tupsahtaa.

      Rakkaus ei kyllä katso mitään järkisyitä, se oon todennut. Ai että rakkaus, oi oi!

  • Anonymous sanoo:

    Tästä hääjutusta tuli mieleen, että olikos sulla polttarit? Haluaisitko tehdä niistä jonkinlaisen postauksen – olisi jännä kuulla :)

    • Henriikka sanoo:

      Hmm oli mulla kyllä polttarit! Saatan vaikka tehdäkin jutun, mutta en ole aivan varma, sillä niiden järkkäiluyyn en osallistunut millään lailla, niin vaikeampi olisi kirjoittaa.

  • petra sanoo:

    Oot varmaan kaunein morsian jonka oon ikinä nähny! Niin täydellisen oloiset häät, aiii että, ootte niin rakastuneita onko sulosempaa! Voi hurja ihanhan tässä melkein tulee tippa linssiin, etenkin tuo 10. alin kuva on upea! Kaikkea hyvää teille:)

    • Henriikka sanoo:

      Näistä kommenteista tulee tippa linssiin. Tämänkin jutun julkaisin aikoja sitten, mutta vieläkin tänne ilmestyy kommentteja ja ihanaa niin. Aivan ihanaa. Kaikkea hyvää myös sinulle ja kiitos suurpiristyksestä tänne takatalven keskelle!

  • birdiebride sanoo:

    heips, vaikkei tämä nyt hääblogi olekaan, niin pakko kysyä, mistä tilasitte ruoat, näyttää törkeän hyvälle!
    itsellä toiveissa häät tuolla samaisessa paikassa, vaikka aluksi suunniteltiin muuta, tuo vaan hyppäsi silmille ihan yhtäkkiä, ja sulhaselle tuttu paikka jo entuudestaan <3

    ai niin, ja pakko kommaa vielä: ihanasti sattui tuo teidän hääautokin silmään, vanhemmillani oli joskus 80-luvun lopulla jokin pieni ja punainen auto, jonka rekisteritunnuksen kirjaimet olivat nuo samat… ihanaa, vaikka itselle varmasti tuleekin toisenlainen kulkupeli. silti tuli hyvä fiilis tuosta paikasta, ja kuvistakin sai sen tunnelman, että tuo olisi paras paikka viettää juuri meidännäköiset häät. kiitos sinulle <3

    • Henriikka sanoo:

      No hei sinulle. Totta kai sitä saa ja pitääkin kysyä, vaikka kyse ei olekaan varsinaisesta hääblogista. Sitä paitsi tämän jutun pointtina olikin antaa vihjeitä ja kysymyksen aihetta, jos tämä jotakin muuta koskee. Siis tämä häähumu. (onnea vain sinne!)

      Me tilattiin ruoat ihan siitä vierestä, Pitp-Petteriltä, joka pitää ravintolaa nimeltä Kankkulan kaivo. Aivan hirveitä nimiähän nuo ovat, mutta ruoat olivat mielettömät! Sai todella todella paljon kehuja. Jos joku miinus oli, niin kakku oli aika rumannäköinen. Mutta siihenkin olisi voinut varmasti vaikuttaa, jos olisi etukäteen tajunnut. Ja siis maku oli huippu. Hintaa oli huomattavasti vähemmän kuin vaikka Kouvolan keskustan puljuilla, jotakin 25 euroa lounaasta per nenä, kun useat pyörivät 35 euron paikkeillakin.

      Mukavaa hääjuhlaa teille, koska se lieneekin! Pus.

  • Anonymous sanoo:

    Postauksesta nyt on jo lähes vuosi, mutta löysin vasta blogisi ja pakko kommata!
    Aivan ihanat häät! Kaikki näyttää niin täydelliseltä :)
    Ja pitää vielä kiitellä noista hyvistä vinkeistä miestä kaipaaville. Aijon ottaa neuvoistasi vaarin!

    • Henriikka sanoo:

      Kiitos. Vaikka jutusta, ja pian häistäkin, on kohta vuosi niin aina palaan tähän ilolla ja rakkaudella. Elämäni parhaita päiviä (ja parhaita valintoja!).

      Ota neuvoista vaari ja tule sitten kertomaan, jos olet niiden avulla päässyt etiäpäin haha. Kiitos ihanasta kommentista.

  • Ellu-Kana sanoo:

    Awwwsskiiiss, paras hääpostaus ikinä ja missään blogissa! Häät oli just teidän näköiset! Ihanan persooanlliset ja ihania vinkkejä (okei joo… mihin mä niitä vinkkejä muka vielä tartteisin ku olen vielä näin pikkuinen). Oh, en malta oottaa et pääsen joskus naimissiin! Kiitos sulle tästä! Ootte fiksuja :D

    • Henriikka sanoo:

      Tämä on jo aika paljon sanottu, sillä hääjuttujahan on miljoonia! Oi että kiitos ja kyllä ne omat hääsikin sieltä hiljalleen lähestyy. ”ootte fiksuja” oli paras lopetus aikoihin.

  • Anonymous sanoo:

    voi tätä rakkaudentäyteistä postausta. muistin tämän taas pitkästä aikaa ja suuri lämpö täyttää mielen joka kerta tätä lukiessa. vaikka en tunne teitä milläänlailla, kuvien kautta välittyy aito ja lämmin tunnelma ja hetkittäin tuntuu kuin olisin juhlinut teidän häissä oikeasti. hassua. olette upea pari ja toivon teille sydämeni pohjasta antoisaa elämää. <3
    kiitos tuhannesti kun jaoit näinkin henkilökohtaisen asian täällä. olet erittäin kaunis ihminen sisältä ja ulkoa.

    • Henriikka sanoo:

      Kylläpä lämmittää sydäntä tuollainen aito viesti. Kiitos sinulle, kuka lienetkin. Ihanaa että voi jakaa hyvää mieltä, lämpöö ja lempee sinne ruudun toiselle puolelle.

  • sufy sanoo:

    Olipa ihania kuvia, eksyin tänne lueskelemaan!:) Itsekin mentiin viime vuonna naimisiin keväällä 19-vuotiaina, eikä siinä mielestäni ole mitään väärää. Toiset tietävät jo varhain mitä etsivät ja mitä haluavat. Harvat on parikymppisinä vielä kypsiä ”lopulliseen” sitoutumiseen, mutta itseä ei ole kaduttanut päivääkään:)

    • Henriikka sanoo:

      Kiitos! Itsekin tykkään jostain kumman syystä eksyä aina tänne hääjuttuun :-) Ja tämä on toisaalta myös sellainen juttu, johon tulee kommentteja vielä useiden kuukausien jälkeenkin.

      Ja oot oikeessa, voidaan olla kiitollisia, että ollaan tehty hyviä päätöksiä. Sanoisi muut mitä tahansa.

  • emppu sanoo:

    Tuli tässä selailtua koko sun blogi lävitse, mutta tää postaus on ehdottomasti ykkönen ! Teillä näytti olevan upeat häät, toivottavasti omissani joskus hamassa tulevaisuudessa on samaa tunnelmaa :)

    • Henriikka sanoo:

      Koko blogi? Aivan hullua, kuinka ootkaan jaksanut. Arvostan kovasti. Kiitos paljon ja uskon, että kyllä kaikilla varmasti tulee olemaan ne maailman parhaimmat häät.

  • veera sanoo:

    oivoi, tähän väliin on pakko kommentoida. tässä kun nyt luen blogiasi läpi jo toista kertaa ja tämä postaus on aina saanut minut kyyneliin. onnesta, en tiedä miten tuntemattoman puolesta voi itkeä onnesta mutta nuo häät ovat _täydelliset_ ja voi.

    • Henriikka sanoo:

      Mitä ihmettä, toista kertaa? Aivan ihanaa. Ja ihanat ovat myös kyyneleesi, miten liikuttavaa onkaan kun kommentti toisensa jälkeen vaan tipahtaa tänne, miltei vuoden vanhaan juttuun. Tuntemattoman puolesta voi itkeä erittäin hyvin, niinhän sitä tehdään ain leffoissakin. Kiitos ihanasta kommentista.

  • Anonymous sanoo:

    Täydelliset häät! Ei voi muuta sanoa! Tulin hirveen onnelliseksi teidän puolesta vaikka ei edes tunneta! :D

    • Henriikka sanoo:

      En voi minäkään muuta sanoa. Toisen puolesta onnelliseksi tuleminen on yksi elämän siisteimmistä ja hämmentävimmistä jutuista, puhumattakaan tuntemattomien vuoksi liikuttumisesta. Kiitos :–)

  • Anonymous sanoo:

    Hienot häät todellakin! Ei teillä sattuis tuota kaitaliinaa olla vielä myynnissä, oltais kiinnostuneita :)

    • Henriikka sanoo:

      No hei. Kiitos kovasti paljon, ihana kuulla! Sellainen kävi nyt, että rakas käly päätti mennä kihloihin ja elokuussa naimisiin ja kaitaliinat menevät heille lainaan elokuun lopulla. Sen jälkeen voisin myydä, mutta olisiko tarve jo aiemmin?

  • Rimma sanoo:

    Pitikin tulla etsiskelemään hääpostausta blogistasi ja täältähän se löytyi. Ai että teillä on ollut ihanat ja ennenkaikkea RENNOT häät! Just sitä halutaan täälläkin. Ei mitään turhaa nipotusta. Ei se ole niin justiinsa niiden koristeluiden yms. kanssa.

    Tuota kertakäyttökamera-juttua ollaan mekin mietitty juhlapöytiin ja taidetaan se nyt sitten toteuttaa myös täällä. Kiitti tästä! Tuli hymy huulille.

    • Henriikka sanoo:

      Heippa Rimma. Täältähän se hääpostaus sitten löytyi. Pitikin laittaa sulle linkki maililla, mutta ehditkin ensin. Rentous oli se meidän ykköskriteeri, vaikka toki haluttiin pitää juhlan juhlavuus ja arvostuus myös. Ne voivat mun mielestä kuitenkin hyvin kulkea käsi kädessä.

      Toivon teille kaikkea hyvää hääpäivään. Ihanaa, että sun kirjoitusten kautta mä voin vähän päästä jyvälle siitä, miten järjestelyt etenee.

  • Lauranita sanoo:

    Hihii, googletin sanoilla ”iitti” ja ”häät” ja tää sun blogimerkintä pompsahti ihan kärkeen. Ja tunnistin sut vasta sitten ku näin kuvan, jossa kävelet isän kanssa kirkkokäytävää :)

    Tarkoitus ois siis itseki samalla alueella järjestää häät ensi kesänä. Kimolan seurapirtti on oman kylän mesta, joten se on tietty potentiaalinen vaihtoehto.

    Ihanan oloiset häät ollu teillä ja siistejä kuvia! Lukas on kyl hyvä :)

    Terkuin, Laura P. (sieltä Mielakan kahvion tiskin takaa tuttu)

    • Henriikka sanoo:

      EI OO TOTTA, onpa erittäin erittäin hauska yhteensattuma ja kohtaaminen, jos tätä nyt ”kohtaamiseksi” voi sanoa.

      Kiitos päivän piristyksestä ja tsemppiä kaikkiin häävalmisteluihin. Kyllä niissä hommaa onkin, mutta onneksi se on mukavaa puuhaa. Olipa hauska kuulla susta.

    • Lauranita sanoo:

      Kiitos, tsemppiä varmasti tarvitaan vielä muutamaan otteeseen matkan varrella.

      Onneksi googletin, kesäpäiville tekemistä, kun kahlaan sun blogia läpi!

  • Anonymous sanoo:

    rakastuin teidän tyyliin tehdä elämästä nautintoa, juhlavasti joo mutta rennosti. mielettömän upeaa.

  • Anonymous sanoo:

    Sykähdyttävin näkemäni hääkuva tuo, jossa sulhon kanssa seisotte iltahämärissä kasvot vakavina ja viiksekkäinä.

    • Henriikka sanoo:

      No voi uskomaton, kiitos kovasti. Itse pidän erityisesti tuosta hohtavasta Raamatusta, jota Janne kantaa. Se luo kuvaan jotenkin sellaista uskottavuutta.

  • Roosa sanoo:

    oih ja voih, oon selannut tän postauksen about miljoona kertaa läpi! Niin mahtavia ideoita, jotta osa varmasti tulee myös omiin tuleviin häihin kesällä 2016 :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *