Ikeassa vähä lihapullia ja muussia

Viime viikolla oli Ikea-päivä. Halusin löytää jotakin söpöä kangasta tyynyn ompelua varten, lisäksi verhot ja verhotangot puuttuivat. Matkasimme Vantaan Ikealle, jonne matka taittui kaikista kätevimmin. Oli ilta ja hirveä väsymys, mutta mikäs se siellä on kokeillessa sohvia, sänkyjä ja nojatuoleja. Kahden metrin levyisessä suuressa ja pehmoisessa sängyssä teki mieli ottaa nokkaunet lihapullien päälle, mutta vastustin kiusausta.
Kangasta löytyi! Ylläolevan kuvan alimmainen, eli lintukuvioinen oranssi, Gunilla-kangas vei sydämeni kertaheitolla. Leikkasinkin siitä itselleni oivan palan suurta tyynyä varten (7,95€/metri). Harkintaan jäi monet muut kankaat, mutta tällä kertaa oranssi jäi ainokaiseksi. Oli miltei pelottavaa haahuilla kangasosastolla, kun myyjiä ei näy missään ja sitä saa vaan itse leikkailla ja punnita kankaanpaloja. Olenko dorka? Olin Ikean kangasostoksille ensikertalainen ja tottunut Eurokankaan kaltaisiin ”valitse kangas, teemme kaiken muun” -systeemiin. Ikea nyt on Ikea. Kiva, mutta Ikea.
Nämä kuvat symboloivat ihmetystäni Ikean suuria eteismainoksia kohtaan. Näiden vauvojen kohdalla lukee: ”Miksi valmistamme suuren määrän samoja tuotteita?” Miksi kaikista elävistä ja elottomista esineistä ja asioista mainoksen kloonikuva pitää olla vauva? MITA. Miksei vaikka tuoli? Elämä on ihmeellistä ja samoin on Ikean vauvatehdas.
Matka taittui löysissä farkuissa, Myy-kengissä, trenssissä ja sotkuisessa tukassa. Monkin huppuhuivi suojasi päätä paleltumasta ja yläkropan lämpöasteista piti huolta musta villapaita, jota koristavat kultaiset kukkaset. Siinä ne vauvannaamat nyt nauraa minun ulkonäölle. Antaa tulla ivaa ja pilkkaa niskaani, yritän kestää sen kuin mies.
Oranssiin kankaaseen löytyi vielä kaksi valmista tyynynpäällistä lempeää, mutta ankean yksiväristä sohvaamme koristamaan. Vilmie-nimiset päälliset kustantivat 4,95€ kipaleelta ja niitä lähti mukaamme kaksi. Sopivat kyllä hyvin ruskeaan sohvaamme ja vielä kun oranssi lintu-tyyny saisi muodon ja vanun sisuksiinsa, niin vola.
Illalla kotiin reissusta väsyneenä. Olenkohan tulossa vanhaksi? Muutama hassu tunti muutaman kilometrin päässä kotitalosta ja meitsi ihan naatti? Onneksi Janne valmisti minulle oikeat herkkuleivät……..
Henriikka
Ps. Ainiin! Yhdet verhotkin löytyivät, mutta verhotankojen kanssa turvauduimme Ikean viekussa tököttävään Kodin Ykköseen.
Tuotekuvat: Ikea
Kategoriat: ostokset, sisustus 4 kommenttia

Ikeassa vähä lihapullia ja muussia

4 kommenttia

  • Anonymous sanoo:

    olette ihan mahtavia. tämä blogi on ihan mahtava. kiitos!

  • Anonymous sanoo:

    oot ihan mahtava. vauvat ei. vihaan vauvoja. lapsia ylipäänsä. no oikeestaan kaikkia minua nuorempia. hyi. korvistyttö ihastui tyynyihin ja kankaisiin. noi verhot oli kyllä järkytyksenkaltainen ihmetys, odotin jotain kovin erilaista sinulta. teiltä.

  • Anonymous sanoo:

    Tämä sun blogi saa mut kerta toisensa jälkeen hymyilemään > :):):):):):):):):):):) Ja pakko sanoo, että oot autanu mua hahmottamaan mun omaa tyyliä. Kiitos siitä sinulle! <3

  • Henriikka sanoo:

    Anonyymi: Heeheee, me ollaan suht random kutta ihan kivoja kuitenkin. Kiitos paljon! :–)

    Korvistyttö: Ihanaa paatosta, ei kaikkien tarvitsekaan tykätä kaikesta. Täytyy siis varautua kuitenkin, että jos meinaa vauvaa joskus pusata, että sinä tiput lukijalistoilta. Haha. Vielä ei ainkaan mahassa kuljeksi ylimääräisiä eliöitä. Ja niin tosiaan verhot on ihanat, ei tosin käytetä todellakaan noita keskikiinnittimiä, vaan yhdistellään retrosti toi tummanoranssi verho vaaleaan ja puuhun. Sieltä se ikkunalta laskeutua rutussa rennosti.

    Viimeinen anonyymi: Ai että, miten mieletön kommentti. Tollasten takia sitä jaksaa. Kiitos piristyksestä ja onnea tyylin metsästykselle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *