Mummorilleissä

Joskus nuorempana haaveilin silmälaseista ja hammasraudoista. Enää en kummistakaan, sillä toffeen syöminen olisi hankalampaa rautojen kanssa ja lasejakin saa nykyisin vaikka minkämoisia vahvuuksitta ja huomattavasti huokeammalla hinnalla, mitä pitäisi pulittaa normirilleistä. Ja pitäähän sitä nyt omaa näköään arvostaa, mummona voi sitten ostaa lukulasit, kun silmät rupeaa roikkumaan ulos kuopistaan. Tänään kuitenkin päässäni keikkuivat H&M:n femman nollatoleranssi-lasit.
Taannoin kirjoitin hartaan pyynnön paitani silittämisestä. Silloin oli kaunis syyskuu. Mutta nyt joulukuun puolen välin lähestyessä sain vihdoin aikaiseksi tarttua silitysrautaan, kun myös verhot tarvitsivat ehostusta. Unohdin silittää nappirivistön vahvikeosan, mutta muuten paita pääsi rypyistään. En tiedä kuinka moni on ollut blogini matkassa tästä edellämainitusta kirjoituksesta lähtien, ehkäpä joku. Nyt on kuitenkin paita saatu käyttöön.

Paidan kaveriksi nappasin hupullisen, mustan nahkatakkini. Sen sain viime vuonna joululahjaksi Jannelta ja luotettavan tietoni mukaan se on Jyväskylän kaupasta nimeltä .Beyond, joka ei tosin enää myy naistenvaatteita. Takin merkki on joka tapauksessa Nikita. Siskoni vanhat boyfriend-pökät ja Biancon mustat nilkkurit tasapainottivat toisiaan ja loivat mukavasti asuun sekä äijää että muijaa. Niistä kumpaistakinhan (mikä sana!) minä kuteissani miltei aina edustan. Korvissani roikkuivat JC:n ristikorvikset, toinen hitusen toista pikkuruisempi.

Ja perinteisesti jättihuivi hutaistiin kaulan ympärille. Vähän epämääräisesti ja huolettomasti. Kangaskassissa kulkee kaikki hiuslakasta koulukirjoihin. 
Nollarillipöllö, nelisilmä kuittaa ja lähtee leffan katselmuksen pariin. Ai että, huomenna vapaapäivä. Syökää hyvin ja käyttäkää turvavöitä.
Henriikka
Kategoriat: oma tyyli 6 kommenttia

Mummorilleissä

6 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *