Valkoisia liljoja

Tupareitamme edeltävällä viikolla tein löydön kirpputorilta: juuri sopivan kokoinen, vanha ja ruskea apteekkarin pullo kukkakimpulle. Raahasin pulloni kotiin ja tupareita edeltävänä päivänä sanoin Jannelle, että kun käyt kaupassa, niin tuo siitä viereisestä kukkakaupasta valkoisia neilikoita.
Kukkia ei tullut, koska niitä ei kuulemma löytynyt kaupasta. Tuparit tulivat ja mitä ihmettä! Ystäväni Juho kävelee sisään ja ojentaa kukkapaketin: avaan sen ja mitä, valkosia neilikoita! Hetken epäilin salajuonta, kunnes Janne kertoi, että muisti minun toivoneen liljoja. Kukkakaupassa oli siis luultavasti neilikoita, mutta ei valkoisia liljoja. No, sain kukkani.

Ihan pikkuisena pidin päivänkakkaroista, sinikelloista ja ruiskukista, vähän vanhempana gerberoista ja teininä kaktuksista ja ruusuista. Luonnonkukat liittyivät vahvasti lapsuuteen, sillä niistä punottiin päähän rumia ja hapsottavia seppeleitä. Gerberat kuuluivat iloiseen alakouluaikaan, kun kummit toivat ensimmäisen kukkakimpun, joka oli oikeasti ’minulle’, eikä koko talon väelle. Teini-iät nyt voisi unohtaa, mutta eikö silloin kiehdo kaikki piikikäs? Vaikka olinkin suhteellisen iloinen veijari, niin kaktus-erilaisuusrikkinäisyyskapinallisuus-kombo oli sydäntä lähellä. Ruusut muistuttivat vahvasti rippikoulukesästä.
Nyt olen siirtynyt vähän kukkajanassani taaksepäin. Neilikat ovat tämänhetkinen rakkauteni. Joitakin vuosia sitten neilikkaa pidettiin vielä roskakukkana. Nelikka oli maasta revitty luonnonkukka. Viime vuosina se on kuitenkin taas saanut arvoisensa paikan kukkakaupoissa. Goooood. 

Nyt kaikki, joilla ammottaa vanha apteekkarinpullo tyhjyyttään: kukkia kotiin!
Henriikka
Kategoriat: sisustus 10 kommenttia

Valkoisia liljoja

10 kommenttia

  • Anonymous sanoo:

    Ihania neilikoita ja suloinen pullo!

  • Milla sanoo:

    Ihania kuvia!

  • Jenni sanoo:

    Oh, neilikat on ihan parhaita! Kestääkin niin pitkään. :) Ja mm. niitä tulee toukokuussa hääkimppuunikin. ;)

  • Anonymous sanoo:

    en oo ihan kauhean hulluna kasviksiin koristeina, kun semmonen pessimisminkukkanen kalvaa mieltä aina, että nehän kuolee niin pian. kämpässäni on kyllä kultaköynnöksiä ja muita helppohoitoisia vihreitä, joita en oo vielä saanut tapettua. toisaalta, ois kyllä sairaan kiva saada joku pienikin kimppu kukkia joltakin rakkaalta ihan muuten vaan. tai lahjaksi. tai ihan tuntemattomalta! hyvä ystäväni harrastaa sitä toisinaan, että hakee kukkakaupasta ruusun tai pari, ja antaa ne sitten tuntemattomalle ohikulkijalle ihan vaan koska siitä tulee hyvä mieli.

    voisitko tehdä sellaisen päiväni kuvina -postauksen, ois ihan hullun kivaa!

  • Anonymous sanoo:

    Anonyymi puhuu asiaa! :) Päiväni kuvia-juttu pliis! :)

  • Henriikka sanoo:

    Anonyymi: Kaunis kiitos!

    Milla: Kiitos ja kumarrus. Niin minustakin.

    Jenni: ai että samis! Niitä oli myös omassa kimpussani ja koko paikan koristelussa.

    Anonyymi: Mä kyllä myönnän että suurimman osan ajasta vietän myöskin vain yhden viherkasvin kanssa teiksin tapaan. Mutta olen kyllä huomannut, että kukat ne piristää kummasti juuri vaik näin pimeänä aikakautena, kun ei meinaa mistään repiä iloa esimerkiksi aamuisin. JA tämä on lupaus: teen vielä päivä kuvina -jutun, odottelua kun vaan hiukkasen jaksat.

    Anonyymi: Niinkuin yllä lukee, I PROMISE.

  • mymmmeli sanoo:

    hei jes viimein joku neilikkaihminen. neilikat on vaan yksinkertasesti upeita, ja minkä värisenä tahansa. mulla oli ylioppilaskuvassa valkonen neilikka messissä, petrolinsinisen mekon kanssa osui aika hyvin. plus ne on niin ihanan luonnollisia kukkia.

    pee äs liityn joukkoon iloiseen ja hehkutan, miten tykkään tästä blogista. ihan huippujuttuja, ja mikä parasta, ihan perus arkiaiheista :) tykkään kovasti sun asenteesta, sen verran mitä se näin netin kautta välittyy. wou!

  • Henriikka sanoo:

    Minä olen henkeen ja vereen neilikkaihminen- ainakin vielä. Olen henkeen ja vereen myös ailahteleva ihminen nimittäin. Tämä rakkaus on kuitenkin ollut yllättävän pitkää!

    Ja joo, kuulostaa mieletömältä toi petroolinsininen ja neilikka. Aivan ihana! Ja kiitos kovasti, lämmittää niin paljon kuulla, että ihmiset viihtyy täällä juttujani lueskellessaan. Toivottavasti onnistun myös jatkossa tsipp.

  • Hosuli sanoo:

    Voi, täydellinen yhdistelmä tuo valkoiset neilikat + ruskea pullo! Oon nähnyt samanlaisen asetelman jossain muussakin blogissa ja himoinnut samanlaista pulloa siitä asti. :) Pitääpä kierrellä kirppiksiä ja katsella valikoimaa sillä silmällä.

    • Henriikka sanoo:

      Minunkin mielestäni tosi toimiva. Ja ainakin samanmoisen näin pari viikkoa sitten 365 days with Ida -blogissa. Ja noita pulloja kyllä on kirppiksillä kasapäin, joten metsästelemään vaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *