Arkisto: 2012

Jouluaaton asu

Vielä jaksaa puhua joulusta, sillä nyt olisi tapetilla se, mitä rääsyjä pidin aattona päälläni. Ilmahan oli kylmä, kylmä, kylmä, joten päälle oli myös laitettava lämmintä. Lontoon vintage-liikkeestä löytynyt villapaidasta ommeltu hame oli kaiken keskiössä, sillä muuten turvauduin neutraalimpiin vaatekappaleisiin: mustaan silkkipaitaan, mustiin sukkahousuihin ja viininpunaisiin polvisukkiin. Tuossa hameessa riittää lämpöä…

How to survive winter in Finland and enjoy it

Finland.fi kirjoittaa Suomesta seuraavasti: ”The arrival of the cold, dark, snowy winter doesn’t mean life stops. On the contrary, discover how Finns not only survive it, but enjoy it!” Samainen sivu listaa selviytymispakkauksen Suomen talveen ja kertoo kahvista, saunasta, talon lämmityksestä, talvi-autoilusta, lumesta, kerrospukeutumisesta ja talvirientojen tuottamasta ilosta. Olisi kiinnostavaa tietää,…

Christmas jumper

Esittelyssä yksi lemppari-joululahja: bling bling bling villapaita. Janne tietää, että tie vaimon sydämeen käy Beyond Retron kautta, ja niinpä pakettiin päätyi kymmenin muovitimantein koristeltu villapaita. Vi Vien Forest -merkkinen villapaita on 45% lampaanvillaa, 20% angoraa ja 35% nailonia. Pohdiskelin ja tutkiskelin tuota kuviointia, että onko se ollut paidassa alunperin kiinni….

Armas joulu

Niin se joulu taas meni ja on aika hiljalleen palata joulutunnelmista takaisin pakkaseen. Tapaninpäivän tanssit skippasin suosiolla ja keskityin vielä suklaakonvehteihin. Tässä jutussa ripottelen vähän tunnelma-kuvia joulunajalta. Aatto olikin tänä vuonna spesiaali, sillä lapsuudenkodin sijasta olin vähän uudemman perheeni ja Jannen vanhempien luona. Uudesta paikasta huolimatta joulu oli yhtä armas…

Rakkautta maailman joka kolkkaan: Maailman kauneinta joulua!

Jossain sataa valkeaa lunta  Jossain, ja on kaikki kuin unta  Jossain koko aurinkokunta  Uuden toivon saa  Jossain, siellä tähdet voi loistaa  Jossain, tuikkeet silmät kun toistaa  Jossain valo synkkyyden poistaa  Kun on jouluyö  Jossain jos joulu on vielä  Jossain, me kai kohtaamme siellä  Jossain, sä tahdothan vielä  Kanssain viettää joulun…

Miksi en ymmärrä joulustressiä?

Jouluaatto on maanantaina. Se tulee niin varkain, en ole ehtinyt valmistautua juuri lainkaan. Yleensä järjestän joulutouhut systemaattisesti joulukuun ensimmäisten viikkojen aikana, mutta nyt viitin viikkoni Tansaniassa. Takaisin tullessani lähtötilanne (+10 astetta ja vesisade) olikin muuttunut kunnon lumivaipaksi ja heräsin siihen, että joulu on melkein ovella. Pitkäjänteiset joulupuuhat saivat jäädä: koristeet…

Valokuva-joulukalenteri

Aion tässä kertailla vähän marraskuun puuhiani, vaikkakin vinkkinä tämä on teille tälle vuodelle vähän liian myöhäinen. Kyseessä on tämänvuotinen joulukalenteri. Viime vuonna tein pieniä yllätyspusseja, joskus olen myös kirjoittanut 24 korttia, piilottanut pilttipurkkeihin karkkia tai luvannut kuukauden jokaiselle päivälle pieniä palveluksia. Joulukalenterit on lemppareita, ai että! Mainiota, että kalenterivuoteen kuuluu…

Vanhenen uudessa paidassa

Minulla ja ystävilläni on sellainen tapa, että heti kun joku meistä hankkii uuden vaatekappaleen, niin muut alkavat varata jonosta paikkoja.  ”Oon ensimmäinen jonossa tuohon nahkatakkiin!” ”Mä oon sitten toisena!” Älytöntä tai ei, niin mukavaa ainakin. Totta kai sitä voi jonotusjärjestystä poikkeussäännöistä soveltaa, eikä lempparit siirry ensimmäiseltä omistajalta mihinkään, mutta kyllä…

Lukijat aamukahvilla

Viikko sitten järjestin pienimuotoisen tempauksen, jonka tarkoituksena oli saada lukijoiden kahvihetkiä näytille. Kuvia tuli yli 30, ja jokaisesta olen iloinen. Hauskaa kurkata ruuudun toiselle puolelle ja saada nähdä sellaisia pysähtyneitä hetkiä toisten arjesta. Muutama paljasti juovansa teetä, mutta jätettäköön ne henkilöt arvoitukseksi. Nauttikaa kauniista kahvihetkistä. Emmi / Tampere http://two-minutes-to-midnight.blogspot.fi/ Marianna…

Kipparikalle

Ensimmäiset kunnon talvikuvat tältä talvelta, ablodit sille. Asu ei tosin ole kovin viimalta suojaava, sillä jätin kuvaustuokion koittaessa varsinaisen takin tien sivuun. Näissä vaatteissa tuli himmailtua viime torstai. Ruotsin reissulta löytynyt kipparinlakki oli päässä ensi kertaa, kun suuntasin kouluun. Vasta koulumatkallani tajusin, että ensimmäiset tunnit pidetäänkin Suomenlinnassa ja sinnehän mennään…

Levollinen robottipaita

Yksinkertaisesti: nämä kuvat oli pakko jakaa. Markus Pritzin kuvat Sleek Magazinen editorialissa osuivat ja upposivat samantien, kun näin sarjan Mi Mi Mendine -blogissa. Joskus on niin vaikea selittää ilman kuvia väitettä, ettei leikittelevyys (jopa ylimenevä sellainen) estä tyylikkyyttä. Että hassuttelu sopii huippumuotiin, kuten myös älyttömät kuosit, värit ja kuviot. Nämä…

Tanzania Tanzania, Nakupenda kwa moyo wote.

Tanzania, Tanzania… niinhän siinä kävi, etten eilen ehtinyt kirjoittamaan matkajuttuja. Saanen anteeksi, sillä heräsin tänään aamukuudelta kuvia muokkaamaa ja tässä olisi käsitellyt otokset. Jatkan vielä Mafingalla ja orpokodilla, jonka hoivissa sisko- ja velikulta majailivat viimeiset kuukaudet. Lensimme Tansaniaan Turkish Airlinesilla Istanbulin kautta. Ostimme lennot nopealla varoitusajalla, eikä hintavertailua pystynyt äärettömiin…

Korumallina

Muutama viikko sitten sain yllättävää ja mukavaa postia Nouseva Myrsky -korumerkin äidiltä, Liisalta. Hän kyseli, josko olisin kiinnostunut tulemaan malliksi hänen koruilleen: pian virallisena yrityksenä aloittava merkki tarvitsisi muutamat virallisemmatkin kuvat käyttöönsä, ja sovin hänen sanojensa mukaan pohjoismaalaisine piirteineni näihin kuviin. Aprikoin hetken, ”minähän olen lyhyenläntä, enkä mikään laiheliini mallikaan”….

Nappisilmät

Aloitin tänään 40 gigan kuvasaldon purkamisen Tansanian matkastani. Mielettömiä muistoja, hienoja kokemuksia ja huvittavinta on, että kahden viikon aikana on unohtunut useita juttuja ensimmäisiltä päiviltä. Ihan sentään nostalgisia tunnelmia ei nouse pintaan, mutta kuvia selatessa saa aina elää hetken toisen kerran. Olin aivan solmussa kuvien kanssa: mistä alottaisin, mitä kertoisin?…

800 lukijaa -> Lukijat aamukahvilla!

Suonette anteeksi, mutta reissukuvia ei vielä tänään nähdä. Mulla on mennyt kaikki energia sen sulattamiseen, että täällä on todella monen monta senttiä lunta maassa (haha, vahingossa sopiva sanavalinta tuo ”sulattaa”, kun kyse on lumesta). Huomenna siis ensimmäiset kuvat Tansaniasta, ja myös kommentteihin vastaaminen aktivoituu lähipäivinä, mutta sitä ennen vähän juhlahumua:…

Takki, jonka nimesin Keviniksi

 Maailman lempparein nahkatakki kautta aikain. Mitä muuta voin sanoa? Että se on pehmoista, vaaleanruskeaa nahkaa ja ostin sen Valtterin kirpputorilta. Myyjä pyysi kolmea euroa, mutta maksoin viisi. Ruskeat napit, huppu, nahkavyö ja hiha- ja helmakiristykset. Tämä on juuri niitä vaatteita, jotka vain kävelevät luokseni huutaen nimeäni. Ja minä sitten otan…

NHL-reput 90-luvulta: tiedän, mistä niitä saa!

Itsenäisyyspäivän kunniaksi kerron, että olen löytänyt kultasuonen! Tiedän, mistä löytää 90-luvun nostalgisia NHL-reppuja täysin uutena, helposti ja halvalla. Meillähän NHL:ää rakastetaan, joskin minulla se rajoittuu tähän oheistuotantoon, kun taas Janne itkee päivittäin, kun kausi ei käynnisty Amerikan maalla. Joka tapauksessa änärireput on päivittäisessä käytössä, ja siksi riemunkiljahduksia tuli usealta taajudelta,…

My future home 2020

Löysin yhden upeimman kodin pitkään aikaan lueskellessani Keltainen talo rannalla -blogia. Muotisuunnittelija Gretchen Jonesin persoonallinen koti sykähdytti kerta heitolla. Hallittu kaaos, murretut värit, lukuisat pienet yksityiskohdat ja vahvat kuosit. Näitä sanoja puski mieleeni kuvia katsellessani. Maalaukset ja taideteokset seinällä, niitä tulen hankkimaan, kun joskus kykenen. Pidän siitä, että taulut on ripustettu rykelmiksi,…

Happy happy birthday to me.

Today is the day with the awkward moment when people are singing Happy Birthday to me. Greetings from Tanzania and happy, happy birthday to me.   What I wish is family, friends and Yammy Cake. Love, Henriikka Kuva: täältä

Huomenna alkaa joulukuu

Huomenna alkaa joulukuu. Se oli ehdottomasti se lapsuuden lempikuukausi, tiedättekö miksi? Tietenkin sen vuoksi, että silloin on sekä synttärit sekä joulu. Ja se tarkoitti tietysti lahjoja, joihin ahne-minäni oli niin kovasti kiintynyt. Aloitin joululahjalistojen kirjoittamisen elokuussa, koulujen alettua. – Turha väittää, etten edelleen pitäisi lahjoista, mutta nykyään joulukuulla on aivan…

Nappiostos

Tiedättekö sen mukavan fiiliksen, joka tulee huomatessaan, että se pitkään harkittu ostos oli nappiostos? Kun huomaa, että sitä pitääkin päällän jatkuvasti ja sen valitsee vaatekaapista aina uudestaan ja uudestaan. Itselleni kävi niin kuvissa näkyvän harmaan villakangastakin kanssa, joka päälläni vietin lukuisia, lukuisia hetkiä Malmin aseman viereisellä kirpputorilla. 10 euron hinta…

Lontoon vintage-tuliaiset

Palatakseni Lontoon reissuuni: Lontoo on ehdottomasti paras vintage-aarteiden kaupunki, jossa olen känyt. En tietystikään ole käynyt kaikissa potentiaalisista, mutta esimerkiksi New Yorkiin verrattuna liputtaisin kyllä tässä asiassa vahvasti Lontoon puolta. Odotan jo uutta matkaa, jolloin voin ensimatkani pohjalta suunnitella retroiluni järjestelmällisemmin ja nauttia putiikeista uudestaan ja pidempään. Vintage-liikkeitä on ympäri…

Hyvästi marraskuu, olen matkalla Jylhäkalliolle.

Nyt paljastan suuren salaisuuden: Poistun huomenna maasta ja lennän kauas Tansaniaan. Sydämeni on tällä hetkellä varmasti sellainen sarjakuvamainen, pelkistetty ja vaaleanpunainen, ja se hakkaa lujempaa kuin pitkään aikaan. Olenkin kertonut, että pikkusiskoni on asunut syksyn Tansaniassa, ja reilu kuukausi sitten sinne lensi myös toinen isoveljistäni. Molemmat ovat tehneet vapaaehtoistöitä Mafingan…

Marraskuun toiseksi viimeinen perjantai

Hyvää iltaa arvoisat. Täällä silmät ristissä eräs ahkera opiskelija valmistautuu viikonlopun viettoon askarrellen ja siivoten. Ei olekaan tulossa ihan tavallinen viikonloppu, you’ll see. Marraskuun viimeinen viikonloppu kaiken lisäksi.  Tänään oli marraskuun toiseksi viimeinen perjantai, ja opiskelulookkini oli viininpunaista, vaaleansinistä, harmaata ja kultaa. Halusin pitkästä aikaa kokeilla komboa kauluspaita ja neule….

Näistä en luovu: nahkapopot

Yksi intohimo mulla on ollut monta vuotta. Sellainen, jota ei mitkään heppoiset trendit ja ilmiöt horjuta. Sellainen, joka palaa iäti kuten tuli Vapaudenpatsaan soihdussa (eikun, se taisikin nyt sammua hetkeksi hirmumyrskyn ansiosta), eikä vapise vaikeinakaan aikoina. Ne ovat ”mustat nahkakengät”. Tällä hetkellä omistan nämä kuvissa näkyvät yhdeksän paria aitonahkaisia, mustia…

Kenia mielessä

Fidan ja Suomen Huippumalli haussa -ohjeman yhteistyöstä innostuneena käväisin viime viikolla Hakaniemen Fidassa (Mistä lähtien olen tarvinnut erillisen syyn matkata sinne? Olenhan siellä miltei joka viikko). Yhteistyön tiimoilta oli syntynyt aivan mielettömiä kuvia, henkeäsalpaavia suorastaan. En itse ohjelmaa ole ehtinyt seuraamaan, mutta Keniassa otetut kuvat mykistivät: erilaisen kauniita ja puhuttelevia…

Pakonomainen tarve neuloa jatkuvasti jotakin

Mä oon tällä hetkellä aivan neulemeiningeissä. En saa happea, kun katson kauniita neulejuttuja. Niistä huokuva lämpö ja seesteisyys, så mysigt. Ja kuitenkin siihen rauhaan voidaan liittää tyylikkyys, estettisyys ja eleganssi. Villapaidat ja neuletuotteet eivät todellakaan ole aina 90-luvun villapaitoja tai käytännöllisiä, mutta epämääräisen rumia lankakasoja. Olen villapaita-fani ja suren jo…

Jumppapuvussa

Tässä olisi asukokonaisuus päivältä, jolloin kouluun saapuessani luokkakaverini kysyi: ”Miksi sulla on päälläsi jumppapuku?” Yh, minä kun olin pukeutunut mielestäni somaan mekkoon. Ymmärrän kyllä mistä moiset mielleyhtymät tulevat: kyllähän tämä kiiltävä kangasmateriaali ja minimitta herättävät muistoja kultaiseen lapsuuteen, kun kirmasin voimistelu-treeneissäni mitä räikeämmissä jumppapuvuissa, ja koitin nykiä pukua alemmas, ettei…

Lontoo ja sen skipatut turistikohteet

Hyvää perjantai-iltaa. Tyhmä minä, tyhmä minä, kun vasta nyt saan Lontoon kuvia irti kovalevyn syövereistä. Nyt niitä kuitenkin satelisi useampi kymmenen kappaletta. Kaikki räpsittyjä urbaanin haahuiluni lomassa. Niin kuin sanoin jo aiemmin, lomani ei ollutkaan aivan tavallinen Lontoon neitsytloma. Huomasin heti alkuunsa, että aika on niin kortilla, että jätän suosiolla…

Joululahjavinkki: Neuletta, neuletta

Nyt marraskuun kovasti kiitäessä, on aika alkaa tiputella joulalahjavinkkejä. Jokunen päivä sitten kirjoitinkin marraskuun lille-lle:n pinttinpaitojen alennuksista, jotka ovat mielestäni passeli ja monelle soveltuva lahjaidea. Tämän vuoden tulevia lahjoja en tietenkään aio paljastaa, mutta viime vuonna listasin ennen joulua itsetehtyjen lahjojen ideat, kuin myös joulupakettien paketoimisen omat vinkkini.  Aiemmista omatekemistä tekeleistäni…

Kahvallinen suorakulmion muotoinen kuljetus- ja säilytyslaukku

Kohutun punaisten nahkatakkien väittelyn toinen puolisko olisi nyt tässä, yhdisteltynä tuplafarkkuun. Moni teistä oli silloin taannoin väittelyn aikaan sitä mieltä, että tämä takki on nähnyt parhaat päivänsä ja saa lähteä vaatekaapistani. Nyt kuitenkin muutamien käyttökertojen jälkeen alan olla vahvasti eri mieltä: minusta tämä takki on kiva. Ehkä punainen säkkitakkini saakin…

Oh-oh-oh-oh-oh. Let’s take his leather pants!

Mulla on ollut haave nahkahousuista. Eikä tavallisista farkkumallisista, tiukoista nahkahousuista, vaan löysemmistä yksilöistä. Kaupat ovat pullollaan nahkalegginssien kaltaisia ihonmyötäisiä housuja, mutta harvemmalle ovat jääneet ”verkkarityyliset” mallit. Tavoitteena on löytää housut, jotka eivät kuitenkaan rentoudessaan menetä tyylikkyyttään, vaan ovat nimenomaan myös asialliset ja jopa klassisentuntuiset.  Tämänhetkisissä duuneissani olen vapaa pistämään päälle…

Hevoskuiskaaja

On mulla hassunhauska perhe. Tai oikeastaan kaksi. Toinen on alkuperäinen Kouvolasta ja toinen on Kangasalta. Toinen on se alkuperäinen, joka on joutunut kestämään minua suurimman osan elämästäni, ja toinen se, jonka sain ihanasti kaupan päälle Jannen mukana. ”Ohana on perhe – ja perhe on ketään ei jätetä yksin tai hylätä”…

Koruja Suomesta ja Islannista

Hanasaari oli minulle tuntematon paikka, kunnes viime viikolla lähdin käymään erään korunäyttelyn avajaisissa. Hanasaaressa, Helsingin ja Espoon rajalla, sijaitsee suomalais-ruotsalainen kulttuurikeskus. Idyllisellä merenrantapaikalla sijaitseva keskus tuntuu sijaitsevan kaukana kaupungin hälystä, vaikka todellisuudessa tie kulkee aivan saaren vierestä. Hanasaaren galleriatilat sijaitsevat keskuksen toisessa kerroksessa. Mielenkiintoni heräsi, kun kuulin islantilais-suomalaisesta nykykorunäyttelystä. Islanti…

Lontoo: Notting hill

Hyvää huomenta, väki siellä kahvikuppien ääressä. Aloitin eilen Lontoon kuvien purkamisen ja ensimmäinen pikkuinen satsi olisi nyt tässä. Reissuni oli lyhyenlainen ja vaikka se oli ensi kertani kyseisessä suurkaupungissa, en tainnut mennä aivan sääntöjen mukaan: en nähnyt Big Beniä, London Bridgeä, Thamesia, enkä käynyt yhdessäkään museossa (Tatekin sulkeutui aivan liian…

Loppuviikon vinkki: Lumoan -Pop up Shop

Nyt olisi pikainen pikkuputiikin vinkki loppuviikolle. LUMOAN on majoittunut Helsingin keskustan Lasipalatsin rakennukseen täksi viikoksi. Lasipalatsissahan on kaksi Pop up -tilaa, joiden sisältö vaihtuu tiuhaan tahtiin. 5.-11.marraskuuta liiketila on täynnä kauniita sävyjä, kuparia ja hopeaa sekä runomaisia, pitsikauluksisia tunikoita. Sekä ystävällistä asiakaspalvelua. Vaikka usein huudankin vahvasti räikeiden värien, retroprinttien ja…

Bam-tsiga-bau-wau

Kiitos Lontoon Bricklanen sunnuntaisen vintagemarketin, minulla on vihdoin överi kultainen kaulaketju. Tämän kaulapannan avulla minut voi helposti kytkeä talutushihnaan ja harakatkin pysyvät sopivan lähellä. On tätä etsittykin, mutta ongelmana on aina ollut se, ettei materiaalia ole uskallettu käyttää koruihin riittävästi. En kelpuuttanut mitään siroa versiota, mutta tässä nykyisessä on tavaraa…

Clowning for a cause

Back to business. Tätä olenkin odottanut. Lontoon matka takana, saavuin eilen iltamyöhällä Helsinki-Vantaalle ja suunnistin bussilla seesteisesti kotiin. Perjantain menomatka Lontooseen ei ollutkaan aivan yhtä seesteinen, sillä kyseessä oli Finnairin ja Nenäpäivän yhteistyölento, joka tarkoitti tietysti punaisia neniä ja hölmöilyä. Mikä nenäpäivä sitten on? Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien…

Nenälento Lontooseen, kiitorata on kuuma.

  Tänään on nenäpäivä (EDIT: Mun henkilökohtainen nenäpäivä, pian on se virallinenkin. Suotta hötkyilin). Riemun päivä. Pian kone nousee ja kiitää kohti Lontoota, ja meikselin nenä pysyy punaisena. Armottoman hyvää viikonloppua ja pitäkää nenät päässä. -Henriikka

Aamukahvilla. Kerrankin.

Blogin nimestä huolimatta olen saitin kuvissa aika vähän aamukahvilla, noin niinku konkreettisesti. Vaikka nimi viittaakin pääasiassa letkeän tunnelman hakemiseen (plus tietysti suodatinkahvin ylistykseen), niin päätinpä kerrankin kuvata muutamia kuvia aamutuimaan. Ja oikeasti aamulla, 07.00-08.15 välisenä aikana tänä viileänä keskiviikko-päivänä. Rakastan pitkiä aamuja. Sellaisia, jolloin päivän voi aloittaa rauhassa ja hätiköimättä….

First date with London

Elämä on kyllä yks iso synttäripaketti. Lähden perjantaina yllättäen Lontooseen ja vietän siellä aikaani urbaanisti haahuillen aina maanantaihin asti. Tää on silkkii.  Oon ähertänyt viime päivät duunin kimpussa, ja pieni irtiotto arjesta ei voisi sattua parempaan paikkaan. Matkasta kerron sen koittaessa paljon lisää, mutta ensin paljastus:  En ole koskaan ollut…

Lintu, Maatuska, Turkki ja Karhu

Tänään minulla on teille kehotus: rakastakaa lille-lle:n printtejä, vaikka lille-lle onkin maailman hankalin nimi. Kyseessä on siis nuori taiteilijasielu, joka painattaa käsin suunnittelemiaan printtejä T-paitoihin ja hihattomiin. Sain arvon taiteilijalta yllätyspostina pari uutta printtipaitaa, ja otin myös omakustanteiset edelliset paidat kuviin mukaan. Tässäpä olisi teille ilosanomaa superprinteistä, joita oon hehkutellut teille…

Itämaista magiaa ja pullomies

Hyvää iltaa, hyvää iltaa. Vaatekuvia olisi tarjolla, lauantaiasua äitin ja minun shoppailureissulta. Ostosten tekoon valikoitui tällä kertaa paita, jota ei päälläni vielä ole nähty. Samettipintainen, lämminsävyinen pitkähihainen löytyi parin viikon takaiselta kirppisreissulta Vallilan makasiineille, kavereiden kesken Valtteriin. Paidassa on minusta jotain itämaista ja olikin harmillista, että niskalappua ei ollut enää…

Äiti-tytär-suhde

Tänään satoi ensilumi. Minulla oli ensilumi-villapaita päälläni ja tein havaintoja, että villapaita-käytökseen olivat yhtyneet useat luokkatoverini. Ja ohikulkijat. Ensilumi laittaa villa-ajattelun käyntiin, niin se vaan on. Seisoin aamulla ensin turkoosi college päälläni peilin edessä, mutta ei se vaan toiminut. Yksinkertaisesti. Sain myös rakkaan äitini kylään. Me ollaan hyvä kombo. Siksi…

Punainen säkki ja perunamaa

Tänään on ollut erittäin vähän minun päivä. Hirveä väsymys ja nälkä läpi päivän. Illalla kun viiletin kotiin tunti sitten, niin tajusin että avaimet ovat sisällä. Taas. Olen ainakin olettanut, ettei tämä ole yhtään tapaistani. Ja Janne keikalla. Maksoin sitten 50 euroa lempeälle ovimiehelle ja toivoin viimeiseen asti, että hän armahtaisi….

.. about my Dear Ears

Tässä vihdoin viimein tulisi nyt sitten asiaa korvista (kuulen jo yleisön yököttelevän, hyihyi korvia). Mutta onneksi keskiössä ei oikesti ole korvat, vaan lävistykset. Naamalävistyksiähän minulla ei ole, mutta korviin on ripustettu muutamia ylimääräisiäkin helyjä. Miksi? Siksi että pidän korvalävistyksistä. Selkeistä rustoon lävistetyistä koruista, jotka ovat esteettisesti järjestetty, eikä korvia ole…

Markku Arantila ja Alaskala

Joskus sitä vaan törmää sellaiseen asiaan, että on muutaman hetken ajan sellaisessa WOW-tilassa. Itselleni kävi tänään iltapäivällä niin, kun törmäsin Markku Arantilan taideteoksiin. Käyn maanantaisin työväenopiston piirustuksen ja maalauksen kurssilla, ja tänään maalasimme vesiväreillä. Selailin tunnin keskellä inspiraatiota hakien erästä akvarellimaalausta koskevaa kirjaa, ja kun Arantilan teokset tulivat vastaan, suuni…

Balanssissa

Asukuvaa pukkaisi: oranssia, mustaa, turkoosia ja ruskeaa. Ja tietenkin tuo oljenvalkea pääni, joka kirkastaa muuten tummempaa asukokonaisuutta. Siinähän se taas majailee, Marimekon takkini. Syksyni ilo ja valo, tunnelman luoja ja sateensuoja. Joka aamu kiitän Itäkeskuksen uniikkia kirpputoritarjontaa, kun vetäisen mustan takin päälleni. Tuon takin kanssa oon huomannut sen tärkeän seikan,…