Kynttilöitä pastellivärien ympärillä

Home sweet home. Joululoma molempien valloittavien perheiden luona on vietelty, ja jäljellä on vielä joitain päiviä lomaa Helsingissä ja omassa iki-ihanassa kodissa. Mikäs sille mahtaa, että kun kotiin tulee, niin sisustusjutut puskevat mieleen. Ensin joulukoristeet pois ja sitten uudistuksen pariin.
Ongelmana on ollut olohuoneen ”pimeä puoli”. Kuulostaa epäilyttävältä, mutta kyseessä on pitkänmallinen olohuone, jonka toinen kapea sivu on ikkunaa vasten, ja sen vastakkainen puoli jää usein ilman valoa. Huoneessa on vain yksi lampunpaikka katossa ja se on keskellä huonetta, eikä näin ylety valaisemaan kumpaakaan puolta täydellisesti. Toisen puolen vahvistaa luonnonvalo, ja tälle ongelmapuolelle entinen vuokralainen oli vääntänyt laittoman virityksen, jotta lamppuja olisi katossa kaksi. Vuokraisäntä kuitenkin purki sen ja nyt olemme yrittäneet löytää valonlähteitä. Jalkalamppu on auttanut jo jonkin verran. Yritimme myös ”virvelimäistä” nurkasta riman avulla laskeutuvaa lamppua. Se oli ääliömäinen. 
Pöytäkynttilät ovat toimineet tähän mennessä parhaiten. Pimeän puolen ruokapöytä kaipaisi kuitenkin jotain enemmän. Nyt luulen löytäneeni ratkaisun: korkeat kynttilänjalat ja antiikkikynttilät! Kyllä! Joko jalkana, jossa on monta kynttilänpaikkaa tai sitten monina erillisinä. Valo tulisi riittävän korkealta. Ja kappas vain, kuinka täydelliset löysin kuvina netin uumenista. En tiennyt olevani pastellivärien ystävä, mutta nämä ovat mielettömät. Eikun metsästämään. Kirpputorin hintataso, ole minulle armollinen.

Kuvat: Rie Elise Larsen

Kategoriat: sisustus 10 kommenttia

Kynttilöitä pastellivärien ympärillä

10 kommenttia

  • Salla sanoo:

    Oi, hurjan suloisia. Minulle tulee noiden muotokielestä hieman mieleen pippurimyllyt :D

  • Korvistyttö sanoo:

    somia pippurimyllykynttilänjalkoja ja ihan kamaloita nukenpäitä hyi

  • Henriikka sanoo:

    EI vitsit ootte ihan oikeessa! Noihan on kuin värjättyjä pippurimyllyjä. Täytyypi sitten ehkä etsiäkin pippurimyllyjä, haha.

    Ihania ovat joka tapauksessa! Ja hohohoh, nauroin nukenpäille. Ehkä jotenkin psykoottisia.

  • Nindsey sanoo:

    Hei, ihania postaukia! Mie näkkiimn teitä tännään Jannen kanssa Forumissa. (Kauhea kun kuulostaa karulta puhutella nimillä. Anteeksi, ihan ku mie tuntisin teät :D) Mutta enhän mie mittään kehannu! Mutta ihana blogi sen mie sanon!

    http://nindsey.blogspot.com/

  • Henriikka sanoo:

    Hei Nindsey!

    a) ihan käsittämättömän helmi murre! mieletöntä, että osaat sitä kirjoittaakin
    b) kiitos paljon kehuista ja hauskaa, että näit. Tuuhan ensi kerralla rohkeasti juttelee, jos huvittaa. Niinkui ehkä huomasit, ei oltu kovinkaan vihaisen oloisia. hih.

  • Nindsey sanoo:

    No ette tosiaankhaan ollu! Ja oonhan mie teistä kuullukki! Oon tuon Kukkosen Villen kämppiksen kaveri :) Kauhia stalkkaus menossa, elä sie luule että oikiasti ois. Mutta mie sattumalta eksyin Äärelän Elinan kautta sinun blogiin ja sitten mie yhistelin palasi ja sitten mie tajusin! Haha. Murteet on minusta kivoja, toivottavasti kaikki kehtaa piettää omasta murtheestaan kunniala kiinni. :)

  • Henriikka sanoo:

    Minä oon kadottanut Kouvolan murteeni, mutta oikeastaan se on niin laimea ettei haittaa. Jaajaa Anssin kaiffareita, melkeinpä ollaan samassa klaanissa! Hehih ja ensi kerralla sitten juttusille!

  • Nita sanoo:

    Oivoi, on minullaki tämä vähän jo taas päässyt sekoittumaan tuohon Helsingin murteeseen kun siellä niin palijon olleilen. Ja jep Anssimpa juurikin :) Mie luppaan että mie yritän uskaltaa! :)

  • Salla sanoo:

    Löysin lisää pippurimyllyjä Keltaisessa talossa rannalla! :) Eivät pastellisia, mutta kuva on inspiroiva. Koko Bloomingvillen katalogi on kyllä aika uskomaton…

  • Henriikka sanoo:

    Hei ei oo totta, onpa noikin ihan mielettömän ihania.. ehkä jopa ihanampia hmmmmm. Kiitos suuresti vinkistä, ihan mahtavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *