Arkisto: huhtikuu 2012

Filetsu

Iltaa evrivan! Puhuin tänään erään ystäväni kanssa siitä, kuinka jännä ilmiö on, että kesällä suomalaiset antavat anteeksi hassuttelun pukeutumisessa. Talvella pitää näyttää järkevältä, auktoriteettivaltaiselta ja jotenkin viralliselta. Pitäisi olla selkeä visio mitä väriä ja materiaaleja sitä nyt on kulloinkin yllään, ja missä järjestyksessä. Ne on jänniä vuodenaikojen latelemia sääntöjä. Kun…

Love, clothes and other drugs

En ole Anne Hathawayn fani. En todella. Tai en ainakaan ennen ollut tippaakaan. Se suuri suu ja ainaiset prinsessäpäiväkirjat ja muut löpinät. Jotenkin siitä naamastakin aina ärsyyntyi, vaikka varsinaista syytä ei edes ollut. Rasittava nainen, kelasin. Näin kuitenkin joulun alla Finnkinossa Hathawayn tähdittämän ”Sinä päivänä” ja itse asiassa pidin siitä…

Ducks !

Mighty Ducks, Disneyn rahoilla ponnistit pintaan ja teit itsestäsi katu-uskottavan. Ducks, miksi pelasit kautesi niin surkeasti? Miksi aloitit spurttisi niin myöhään? Pudotuspelit jäi vain haaveeksi. Mutta toivo elää, mikäli Teemun suusta kuullaan ”one more year!” Pienenä piirreltiin NHL-logoja, vanhempi isoveikka piirsi aina Montreal Canadiensin ja nuorempi Mighty Ducksien logon. Pyysin…

Aidsia vastaan!

Tänään ilmestyi valikoitujen H&M-liikkeiden hyllyille ja rekkeihin uutta sälää: Fashion Against Aids -mallisto tuli vihdoin kansan hypisteltäväksi. Jo muutama kuukausi sitten pari lukijaa kertoi nähneensä kuvia kyseisestä mallistosta: ”Siellä on sellainen inkkaripäähine, aivan sun tyylinen!” Olin merkannut päivän kalenteriin, jotta muistaisin tämän sulkapannan itselleni noutaa. Ja se kohtalon päivä oli…

Sopivasti saippuaa ja sokeria

Tulee yksi kaikkien aikojen kummallisimmista jutuista. Välillä näitä kummallisia juttuaiheita vain ilmestyy. Nämä seuraavat sanat ja kuvat tulevatkin kertomaan aiheesta: ”millainen on irtokarkkimakuni?” Anteeksi mitä? Nyt sen kuitenkin aijon kertoa. Sillä rakastan irtokarkkeja. Tai en ole varma. Ehkä rakastankin vain niiden valitsemista. Mutta kuitenkin. Kirjoitin joskus minulla olevan ”lapsen karkkimaku”….

Ajatukset pörrää ja minäkin

Pihalla on harmaata. Onneksi vanhat talot loistavat väreissään ja pysyvät yhtä lailla iloisina tuulen ja sateenkin keskellä. Tänään on ollut väsynyttä ja harmaata, mutta selailin äsken läpi kirjoittamianne risuja, ruusuja ja juttuehdotuksia läpi viime tempauksen yhteydestä ja ne lämmittivät mieltä kovin kovasti. On mukava lukea, että on voinut antaa jonkun päivään…

Nahkatakkinen typy

Tänään en tarvitse sanoja. Paitsi muutaman:  Tavastia ja The Dø odottavat minua puolen yön maissa.  Aijon tanssia pääni pyörälle. Henriikka takki/kirppis, karvakaulus/Seppälä, kengät/Converse, pökät/Carlings

Kastematojen kaveri

Perjantaina 20.4, eli eilen, oli kevään ensimmäinen trenssipäivä. Päätin sen torkkua painaessani, enkä alkanut puoltamaan päätöstäni sittenkään, kun avasin verhot: vettähän sieltä taivaalta iloisesti tulla tiputteli! Beige trenssi vaan niskaan, ja sateenvarjo sitä suojelemaan. Aina jaksan pohtia sitä, miksei sateenvarjoa ole vieläkään osattu kehittää sellaiseksi, ettei se kääntyisi tuulessa? Jo…

Lahjatempaus -mikä minua piristi?

400 lukijan kunniaksi järjestetty lahjatempaus oli ja meni. Jotain siitä kuitenkin itsellenikin jäi. Nimittäin kaksi ihanaa postin kotiinkantamaa yllätystä. Halusin itsekin osallistua järkkäämääni lahjaprokkikseen, jotta saisin lähettää jollekulle jotakin mukavaa, ja että itse voisin sitten odottaa postia jännityksellä. Poikkeuksellisesti lähetin ja vastaanotin lahjat kahdelta henkilöltä, sillä eräs ilmoittautui päivän myöhässä,…

Aamuteellä?

Miniraportti kesken luennon: Mun on ehdottomasti siirryttävä tee-legioonaan,  jos en pian löydä kahvipuolelta jotani näin inspiroivaa. Origamy Green Berry Tea by artist Nathalia Ponomareva. Hanger Tea: Tea-shirts by Soon Mo Kang. Viikonloppu, pian pian! Sitä ennen markkinoinnin tentti, pitäkää mulle peukkuja.  Illalla aijon selvittää, mistä voisin tilata näitä teejuttuja.  Ja…

UUDET KENGÄT, diididii..

Niin kuin otsikko kertoo, niin uudet kengät hurraa! Taapersin eräänä myrskyisenä päivänä viime viikolla Forumiin tihkusadetta karkuun, ja Monkin ikkunoissa kiiltelivät kauniin värikkäinä Mid-Season Salen kyltit. Edelleenkin oksentelen koko ”Mid-Season-Sale”-sanalle, mutta tyhmäkin sen tiedostaa, että se merkitsee halpoja hintoja. Hyllyllä odottelivat kesäiset, kiilapohjaiset remmikengät. Sydämeni sujahti remmien väliin. Sovittelin ja…

Veturinkuljettajan tytär

Rakastan rautateitä. Ja junia. Ja juna-asemia. Ehkä siksi, että olen veturinkuljettajan tytär. Olen matkustanut aina junassa: lomamatkat tehtiin junalla ja teinivuodet juna kuljetti minut joka viikonloppu eri paikkaan. Nuorempana juna toi Helsinkiin, nyt se tuo pois sieltä. Lapsuudenkaupunkini lempipaikkoja olivat rautatienvarressa sijaitsevat salapaikat, josta näkee junat, mutta ne eivät sinua….

Viikon kirppiskasa ja putkikassin urhea voittaja!

(Jos olet hätähousu, niin skrullaa jo jutun alas nähdäksesi, oletko putkikassin voittaja! Minä nimittäin aloitan kirpputorihöpinöillä.) Viime viikko olikin kerrassaan hyvä kirppis-viikko: viikon alussa piipahdin töiden jälkeen Hakaniemen Fidaan ja viikonloppuna oli aikaa aamuiselle Vallilan Valtterille. Poikkeuksellista oli se, etten tällä kertaa haalinut rääsyä ja rättiä, vaan mukaan tarttui kaikkea…

Tervetuloa meille!

On tullut aika kotijutun. Kaikkien niiden toiveiden ja kyselyjen jälkeen olen päättänyt avata kotini ovet ja ikkunat, ja kertoilla täällä sisustuksestamme. Muutimme nykyiseen kämppäämme elokuussa 2011, kun muutto Helsinkiin taas koitti vuoden Jyväskylän pätkän jälkeen. Kämppä vuokrattiin Helsingin Sanomien ilmoituksen kautta yksityiseltä puolelta. Vieläkin tämä 65-neliöinen kolmio on erittäin keskeneräinen,…

Kuudesta eri pussista

Olen odottanut aamua, jolloin ei ole hinkua nousta sängystä. En ole odottanut sitä muuten vaan, vaan sen vuoksi, että tämä seuraava kuvasarja sopii kyseistä aamua piristämään. Elinan vierailu toi karkkipäivän keskelle viikkoa, ei tarvinnut odottaa lauantaihin. Erilaisia värikkäitä mellejä kuudesta eri pussista ja whii kindermunat (sorry, again). Kahvia kahvia ja…

Intiaanihuuto

Otsikko ja kuva eivät ehkä täsmää. Tai sitten kuvassa on vain seesteinen, hillitty intiaanihuuto. Joka tapauksessa vihdoin on koittanut aika, jolloin viitat ovat taas kelpokamaa. Pikkuisen pitää vielä hytistä, jos kaavun alla ei ole kunnolla villaa, mutta vain pikkuisen. Lastenosastolta löytynyt one size -viitta on intiaanirakkauteni: värit ja kuosit ja…

Turvaa turkoosista

Rakastan keväällä seinille syntyviä kuvioita: pitsiverhoista piirtyy telkkarin ruutuun kuvioita ja ikkunasta pusekeva auringonvalo mahdollistaa varjoleikit. Tekisi välillä vain mieli istua tunteja kahvikupin kanssa katselemassa noita ilmiöitä. Ihan mieletön tämä luonto. Siistein taide syntyy kyllä ihan omia aikojaan, ilman ihmisiä. Näihin valoisiin kuviin liittyy kuitenkin myös toinen rakkaus. Se on…

Tule iso kala

Vihdoin. On aika pilkkikuvien. Perheemme perinteinen pilkkikilpailu järjestettiin sunnuntaina, pääsiäispäivänä, Lappalan jäällä (tämä oli ensimmäinen kerta kun tämä kisa järjestettiin, sinänsä huvittavaa että sitä kutsuttiin ”perinteiseksi”). Olohuoneen lattialle levitettiin pilkit ja siinä niitä sitten jaettiin. Isä levitti vieheet/uistimet/mitkälie sanomalehtipaperien päälle ja minä vähän vähemmän kokeneena kalamiehenä yritin valita sieltä pätevimmän….

Pääsiäistunnelmaa trololololollollooo

Vanhempien koti on onnenkehto. Siellä kului pitkä ja ihana pääsiäisviikonloppu. Äsken kävin kuvia läpi: hymyilytti ja nauratti kyllä rutkasti. Kuvia oli tällä kertaa vain kourallinen, mutta kyllä niihin mahtui menoa ja meininkiä. Varmaan tulevaisuudessa kulttimaineeseen nousee video, jonka isoveikkani kuvasi salaa kulman takaa, kun kovaan ääneen huutaen riemuitsin Kinder-yllätyksestäni: ”Jeeeee!…

Villis+sukkikset

Muutama juttu sitten kirjoitin ”lahje se vaan lyhenee”. Nyt lauseeseen sopisi lahkeen tilalle hame. Mutta huomatkaa tärkeä seikka: en ole luopunut villapaidasta! Tällä kertaa hameen helmana hulmusikin villapaidan reuna. Lämpö on saapunut jäädäkseen ja villapaita-lookkia on aika keventää. Tarpeeksi pitkät villapaidat ovat niin oivallisia mekkoja, ai että ovatkin. Juuri tälläisille…

500 lukijaa -> Nostalgian pöllyissä

Rumpujenpärinää, rämpäpämpämpäm ja 500 tuli täyteen! Jos nämä tasasataset kuulostavat hämmentäviltä, niin kerrottakoon, että olen juhlistanut jokaista julkista uuden tasasadan lukijajoukkoa jonkinmoisella tempauksella. 200 kohdalla järkkäsin arvonnan, 300 jälkeen korttitempauksen, 400 täyttyessä lahjapakettimeiningit. Tänään täyttyi tasan 500 ja meni jo muutaman ylikin (vau, olen otettu). Olen pohdiskellut mitäpä tällä kertaa…

Näitähän voisi vaikka pikkuisen matkia

Viimeinen lomapäivä! Ihanaa ja kamalaa.  Sen kunniaksi muutama asu, joita fiilailin muutama päivä sitten ihan tosissani, pääsiäistunnelmia näätte myöhemmin. Mulla on koneella sellainen kansio, johon tallentelen kuvia, joista nousee kunnon tunnelmat pintaan: sisustusjuttuja, vaatejuttuja, hienoja valokuvia ylipäänsä ja vaikka mitä muuta. Ja nämä asukokonaisuudet pääsivät ehdottomasti kansion lisäksi. Enjoy! Nää…

Mellunmäen aurinko

Herkkä taidehistorian opiskelija, niin kuin rakas luokkakaverini Aino kuvaili tyyliäni. Onneksi olen päässyt hetkeksi opiskeluista eroon pääsiäislomalle. Vaikkei taidehistorian opintoja oikeasti olekaan. Kassialma-look tämä taisi pikemminkin olla, kun Mellunmäessä odottelin kimppakyytiäni. Aurinko oli lämmin, ja oi mitä tanssia! Janne osti mulle kaupasta Ninsessa-munan (”Prinsessa”) ja musta paita imi hyvin aurinkoa…

Lahje se vaan lyhenee

Pitkäperjantai – lapsena se päivä tuntui ikuisuudelta. Taisin olla helposti hämättävissä, mutta päivä oli noin vuodenmittainen. Makasin sohvalla ja mietin, että tuleeko tälle päivälle koskaan loppua. Tänä vuonna on kuitenkin mennyt jo vähän nopeammin. 11 tunnin yöunet ja niiden päälle parin tunnin päiväunet, kyllä kelpaa. Tässä kuitenkin asu viime viikolta,…

Suojele silmiäsi

Aurinkolasikausi avattu, hurrraa! Tämän asian suhteen olen ollut aina vähän laiska. Aurinkolaseja ei nähdä kevään ensisäteiden aikaan, vaan sitten joskus myöhemmin, kun muistan niiden olemassaolon. Mahdollisesti vasta kesäkuussa. Aurinkolasi-kokoelmani on nyt pölyyntynyt talven ylitse, ja eilen niitä sitten päähäni sommittelin. Kaikkipa nuo ovat vieläkin aivan kelpokamaa.  Taaimpana näkyvät pyörylät ovat…

Hillitysti hallitusti kukkia

Intiaanipäähine-villitykseni rinnalle on tullut toinen: kukkaseppeleet. Ensi kesään on kuuluva niin monta päivää kukkia ja ruohoa ja kaikenmoista kasvia hiusten seassa. Toivon mahdollisimman monta hääkutsua, jotta asuste voi olla hillitty kukkaseppele. Ja mahdollisimman monta illanistujais-kutsua, jotta asuste voi olla hervoton kukkaketo pään päällä. Seuraavissa kuvissa tätä toteutetaan tyylillä -vaikka olenkin…

Takatalvi -tarkoittaa

Mitä tarkoittaa takatalvi? Tietenkin sitä, että vaatteiden kangasmäärä kasvaa taas telttamittoihin. Että vaatteiden koko lähenee taas isojen miesten mittoja, että on paikka johon kääriytyä karkuun. Että vaatevalinnat saattavat olla siipan vaatekaapista ja ripsivärin on lumisateessa oltava vedenkestävää. Sitä, että aamulla avaa verhot ja karjaisee: ”mitä ihmettä!?” Sitä, että bussikuskit (jos…

Oli kavereilla kaikilla Jamekset, niinpä minäkin ostin sellaiset

Kuinka moni on jo känyt kirppikselle hamstraamassa vanhoja jameksia, leviksiä ja muita farmareita kesäkauden pätkäisyä varten? Minä olen. Kerrankin joku asia, jossa olen ollut pikkuisen pitkäkatseisempi. Kun hyvät ovat tulleet eteen halvalla, niin muutama euro on kilahtanut kassasta mielellään. Tänään kävin sitten sohimaan saksilla. Aloitin rauhassa, leikata kannattaa ensin mieluummin…

Kategoriat: DIY

Pakoon Brooklyniin

Lunta tuli tupa täyteen. Karseeta. Kaunishan tuo pihatie on ja puutkin, mutta minne katosi päivät? Mutta tätä turhautuneisuuden tunnettahan voi käyttää hyväksi. Voi märehtiä sielunsa kyllyydestä,  kera kunnon herkut ja hetket. Tätä ajatellen minulla onkin teille vinkki: Brooklyn Café. Tätä Helsingin pientä kuppilaa pitää mielettömän herttainen jenkkikaksikko, aivan ihanat tytöt….

Ysärikukkia

Ostin Jyväskylän Silinteri-kirppikseltä päälleni takin, joka toi ensimmäiset elinvuoteni mieleen. Niin ysäriä, niin ysäriä. Haaleaa kukkakuviota ja olkatoppaukset. Toppauksista luovuin, silläkin riskillä, että takki roikkuisi olkapäiltä. Eihän minäkään sentään ihaile kasariysäri-tyyliä ehdoitta.  Yhdistin takin pitsimekkoon. Kuosit ja kuviot sekoittuivat mukavasti ja väljä takki sai vastapainokseen istuvan mekkosen. Mustat sukkahousut, as…