Art, jazz and coffee

Sitä oltiin taas eilen vähän sivistämässä itseään kulttuurin parissa. Ihana Bea käsikynkässäni pääsin haistelemaan ja maistelemaan Laboratory-gallerian tunnelmia Helsingin Keskustassa. Paulig järjesti tilaisuuden, jossa pääsi pikkuisen etukäteen maistamaan tämän vuoden juhlakahvia ja samalla sai nauttia 60-luvun jazzista, kun DJ Otto Talvio laittoi parastaan. Gallerian tämänhetkinen näyttely oli Perttu Saksa ”Echo”. Mykistyin lasisten teosten edessä: valokuvat on otettu ympäri maailmaa täytetyistä apinoista. Taiteilijaa oli kiehtonut se, kuinka ennen maailman totaalista pienentymistä varsinaista mallia eläimestä ei ollut. Täyttäminen tapahtui omin ehdoin, ilman sääntöjä, ja näin ollen eläimiin saatettiin laittaa näkyviin tunnetiloja, vaikka pelkoa tai toivoa. Näissä täytetyissä apinoissa olikin hyvin paljon inhimillistä, melkein kuin olisi tuijottanut ihmisiä.
Taulua en kuitenkaan kotiini ostanut vaikuttumisesta huolimatta. Tuollaisen Bean vinyylistä tehdyn piippu-riipuksen (hauska sana) lisäsin sen sijaan heti ostoslistalle. Ainakin aineettomalle sellaiselle.
Varsinainen illan huippuhetki oli kuitenkin KAHVI. Kyllä kyllä, juurikin niin ihanan arkinen ja juhlava asia samaan aikaan! Pauligin ammattilaiset kertoilivat hitusen vuoden juhlakahvista. Sato oli Etiopiasta (rakkautta Etiopiaan) ja paahto vaalea. Ja arvatkaas, kahviaalloilla mennään kuulemma sellaisissa trendeissä tänä päivänä, että vaalea paahto on pop, kuin myös suodatinkahvi! Emme siis suomalaisina vaaleapaahto-lälläreinä olekaan niin noloja, vaan oikeastaan ihan trendien huipulla.
Miksi tulomatkalla bussissa kukaan ei uskaltanut istua viereeni? Ne taisivat olla nuo niitit. Olenkin odottanut sitä päivää, milloin saan vetäistä sortsit jalkaani. Kahvi-iltamat olivat niittien arvoiset. Kirppikseltä ostetun leopardimekkosen sulloin housuihini, jotta se ajaisi paidan asemaa ja kynnet olivat mustat. 
Minähän en kahveista mitään tiedä verrattuna ammattilaiskansaan, mutta sen huomasin, että tämä käsinsuodatettu kahvi kauniista valkoisista mukeista oli parasta pitkään aikaan. Puheessaan Pauligin edustaja oli myös kertonut viinissä olevan noin 500 aromia, mutta kahvista aromeja on tunnistettu noin 1000! Hullua. Haistelin ja maistelin kahviani makuparinaan mustikkapiirakka.. löysin ehkä kolme aromia. Parempi sekin kuin yksi. Kyllä minä vielä mestariksi nousen. 
Mutta, mutta.. maailma on kiusauksia täynnä. Niistä pahin on ehkä kuitenkin ”museokaupat”. Gallerioiden ja museoiden kyljessä majailevat pikkuputiikit, jotka ovat pullollaan kaikkea, jota et tarvitse, mutta jota sinun on pakko saada. Tästä voitte nyt selailla alaspäin ja pohtia, mitä lähti minun matkaani juuri saapuneilla opintotuilla?

EH. Kyllä se oli se sniikkeri-värityskirja. Ei voinut mitään, että sydämeni tipahti taas paikaltaan, meni littanaksi ja sujahti kirjan keskiaukeaman väliin. Pitihän se sitten kantaa sievästi kotiin, ettei vain mitään pahaa tapahtuisi. Ja ettei keltakantisella kirjalla olisi yksinäistä, niin se sai ystäväkseen vaaleanpunaista. Niin pitkään harkinnassa ollut ”My wonderful world of Fashion” -kirja on jo saanut toisen osansa, ja se on viimeistään pätevä selitys sille, miksi minun piti saada tämä ykkönen. Sitä voi taas sitten kärsivällisin mielin odotella ensi kuun neljättä.

Myöntäkää pois, että olette yhtä lailla hurahtaneet museokauppoihin? Olen siitä varma. Kuin myös siitä, että nälkä on kasvanut sietämättömäksi tässä sepittelyn aikana. Keittiössäni odottelee Fitness&Yoghurt -murojen näytepaketti, jonka isoveikka toi eilen tuliaiseksi Rautatientorilta tullessaan viikonloppuvieraaksi. Kohta se on poissa. Siis näytepaketti. Ja huomenna veikkakin. 
Henriikka

31 kommenttia

  1. Avatar Aino 5.5.2012

    voi kun olet kaunis! :)

    Vastaa
  2. Avatar Veera 5.5.2012

    Luinkin Hesarista tuosta Saksan näyttelystä, se olis kiva nähä itekkin.

    Ja siis museokaupat, silkkaa rakkautta! voisin lähtä Lontooseen pelkästään Taten ja sen museokaupan takia. Korvikkeena käyn silloin tällöin Oulun taidemuseon kaupassa, josta en tosin ole vielä kertaakaan ostanut mitään, mutta silti pusken ovesta aina yhtä innokkaana sisään :)

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      Silkkaa, siis todella. Jotenkin ne on vaan aivan hulluja, niissä menee vaan ihan sekaisin- Kiasmankin kauppa saa vatsan perhosille, ni entäs sitten joku Lontoo. woh.

      Vastaa
  3. Avatar Alisa 5.5.2012

    Oi että mitä kahvifiilistelyä ja ah tuollaisen taustalla vilahtaneen Chemexin kun saisi omaan kahvihyllyyn <3_<3

    featherandflock.blogspot.com

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      Minullekkin sellainen! jos ostettais puoliks, niin tulis halvemmaksi. Voitais käyttää ain vuoroviikoin.

      Vastaa
  4. Avatar Inka 5.5.2012

    Museokaupat on yksinkertaisesti parhaita. Pienenä mun lempikauppa oli Tiimari, nyt taitaa tittelin ansaita nuo museokaupat!

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      Pienenä kaikkien lempikauppa oli Tiimari, silloin kun ei ollut vielä niin kaiken maailman erikoiskauppoja. nettikaupoista puhumattakaan. Khih.

      Vastaa
  5. Avatar Nyrha 5.5.2012

    Aaaa, mitä ihanaa tavaraa! Varsinkin noi värityskirjat :)

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      Ja minä olen niiden onnellinen omistaja! JEE.

      Vastaa
  6. Avatar julia 5.5.2012

    voi mulle tommonen stop the water while using me -saippuapurtilo! noi värityskirjat on kans ihania. ja nyt tekee mieli kahvia, mut en kyllä taida keittää sitä näin puolenyön jälkeen… :D
    (ps putkikassi muuten saapui tosi nopsaan ja se on aah ihana, se on varmaan tän kesän jälkeen jo ihan kulunut :D)

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      Sitä vaan sitten vierailemaan Laboratory Galleriassa. Sieltä nappaat saippuat mukaasi ja muut.

      Ja hei jes, putkikassi! Kiva kun ilmoitit. Tsep.

      Vastaa
  7. Avatar niina 6.5.2012

    Hei kuinka voisikaan vastustaa värityskirjojen mahtia! Mulla on myös toi My wonderful world of Fashion! niin, ja oot kaunokainen!

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      Hei kiitos sinä ihana. Ootko värittänyt kirjaasi paljon?

      Vastaa
    • Avatar niina 11.5.2012

      En tarpeeksi! Pitää tarkkaan valita mitä värittää ja millä värillä, se on osa sitä iloa. : ) Vaan eipä tuosta ainakaan heti lopu väritettävä kesken.

      Vastaa
  8. Avatar Anonymous 6.5.2012

    Museokaupat<3

    .

    Sun blogi<3

    Vastaa
  9. Avatar Laura 6.5.2012

    Hey sweetie! You have a very beautiful blog with a lot of inspiring posts! I’d like to invite you to be my friend and follow each other:)

    Vastaa
  10. Avatar Tiina 6.5.2012

    Haha, arvasin että se oli se sniikkeri-kirja! Tosi jännältä vaikuttaa toi näyttely, kulttuuri on kivaa. :D

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      jos asut hollilla, niin käy ihmeessä katsomassa. Kulttuuri on iha tositosi JEEs.

      Vastaa
  11. Avatar Annika (axu) 6.5.2012

    Hui täytetty apinateema kuulostaa aika hullulta :)

    Vastaa
  12. Avatar indie by heart 7.5.2012

    Voiih, miten ihana tapahtuma. :) kahvia musiikkia ja ostoksia! Kivassa asussa kuljit, ja luulenpa että nappasit mukaan kaikenmoisia elukoita kotiin! ^^

    Satu
    Indie by heart

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      Enpä napannutkaan elukoita, vaan sniikkerikirjan. Sniikkerit ovat silkkaa rakkautta, museokauppojen rinnalla. Ja kiitos kovasti!

      Vastaa
  13. Avatar Hosuli 8.5.2012

    Voi kyllä, museokaupat rules. Niiden takia kannattaa käydä tylsissäkin museoissa.

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      Todella. Monien museokierrosten huippu on se kauppa, sokerina pohjalla.

      Vastaa
  14. Avatar Anonymous 9.5.2012

    Arvasin, että se on tuo värityskirja!:D Museokaupat<3

    Vastaa
  15. Avatar bea // tia 9.5.2012

    noi apinat… <3 lapsena apina oli mun lempieläin:–D

    xoxo
    tia

    Vastaa
    • Avatar Henriikka 10.5.2012

      Haha ja halusit varmaan sellaisen miniapinan olkapäälle elelemään?

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.