Ale-tiskien varjossa

Voi teitä, alennusmyynnit. Miksi asetatte alttiiksi kiusauksille? Ja eritoten miksi saatte lopulta asiakkaat haluamaan kaikkea normaalihintaista? Kyllähän minä teidät tunnen, liiankin hyvin. Tyhjennätte taskuni, saatte pääni pyörälle, vaikka pyrin olemaan kelpo kuluttaja. Tai ainakin ihan kohtalainen. Mutta ennen olitte sentään selkeitä: joulun- ja juhannuksenjälkeisiä. Nyt tunnutte levittäytyvät toukokuun alusta, mid-season-salen kautta koko vuodeksi. Why? 
Kyseiset aatteet ovat varjostaneet muutamaa viime iltaa, kun olen sortunut ale-tiskejä tonkimaan. En ole ollut täysin kaheli, mutta jotakin on lähtenyt matkaan. Saatte kuulla myöhemmin niistä. Mutta niin kuin olin aavistellut, niin ei juhannus-aleja ilman piipahdusta muissakin puljuissa: Hakaniemen Fida oli taas minulle uskollinen.
Ensimmäinen kahdesta löydöstäni on eriskummallinen, vaaleanpunaisen ja keltaisen sävyissä lainehtiva kauluspaita. Tämä päälläni tunnen olevani taidemaalari. Ei se kai ole hassumpi tunne. 

Jälkimmäinen löytö on eläinkuosinen karvaliivi. Myönnettäköön, että tässäkin on jotain hämärää, mutta eikö kaikissa kunnon vanhoissa kledjuissa? Tätä tekisi mieli koittaa pappa-farkkujen kaverina. Luonnollisesti ei aivan pelkästään, vaan joku paita ehkä allekin. Musta neule? 
Pyydän anteeksi surkeaa kommentteihin vastaustahtiani. 
Aijon parantaa tapani nyt. Minä niin pidän teidän jutuistanne.
Henriikka
Kategoriat: kirpputori, ostokset 8 kommenttia

Ale-tiskien varjossa

8 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *