Lyhtyjuhlat

Takaisin perjantai-iltaan, laskevan auringon alle, vihreään puutarhaan. Järjestimme kesän kunniaksi kekkerit Galleria Gjutarsilla, jossa siis olen myös itse duunissa. Kekkerit kantoivat nimeä ”lyhtyjuhlat”, ja jokainen vieras toi mukanaan lyhdyn pimenevää iltaa valaisemaan. Olimme pitäneet kutsun avoimena ja paikalle saapuikin 70 henkeä. Voi sitä onnea ja autuutta, kun sade ei yllättänyt ilonpitoa. 

”On taas aika pikkukekkereiden. Tällä kertaa pidot järjestetään Galleria Gjutarsilla ja sen puutarhassa, Vantaan Tikkurilassa. Tarkoitus on pukeutua kauniisti (jos tahtoo), tanssia lyhtyjen lomassa ja juoda punaviiniä. Musiikki soi ja on paras aika vuodesta.”
Tahdoimme juhlista rennot, mutta juhlavat. Luonnolliset, mutta kuitenkin sellaiset, ettei mekko tunnu hienostelevalta. Heinäkuu on hiljenevää galleria-aikaa kantakaupungin ulkopuolella, ja minulla oli ollut aikaa askarrella juhlia varten työaikani lomassa. Keräilin ystäviltä ja tutuilta vanhoja kangastilkkuja, joista leikkasin kolmioita. Pienillä ja suurilla pyykkipojilla kolmiot sai helposti kiinnitettyä juuttinaruille, ja viirinarut valmistuivat. Etuovelle ompelin käsin myös ”tervetuloa”-kirjainviirit vanhoista farkunlahkeista. Olihan niistäkin kangasriekaleista sitten lopulta hyötyä. Suurin osa tunnelmasta luotiin kuitenkin itse miljööllä: vihreä nurmi, haaleanmintun värinen galleria, vaaleanpunainen leikkimökki ja hassut lehmäkuvioiset tuolit. Ei tarvinnut ahertaa paljoakaan, että tämän paikan sai näyttämään idylliseltä.

Pukukoodi oli löyhä: tule niin hienoissa vaatteissa kuin huvittaa. Päätin laittaa pitkästä aikaa pallokuvioisen mekkoni, joka levenee vyötäröltä alaspäin. Ostin mekon muutama vuosi sitten Valtterin kirpputorilta ystävieni fiftari-häitä varten. Nyt lisäsin vain kirkasta oranssia huulipunaa huuliini ja suoristin hiusteni epämääräiset luonnonlaineet. Jalkaani sujautin ystäväni ja rakkaan kälyni Heidin vanhat remmikengät pienillä koroilla (mutta niin kuin arvata saattaa, suurin osa juhlista meni avojaloin).

Ruokapuoli hoidettiin nyyttärein. Taas kerran jäin pohtimaan, kuinka mainio toimintatapa se onkaan. Pöytä notkui herkkuja: mansikoita, kirsikoita, kermavaahtoa, kakkuja, muffinsseja, karjalanpiirakoita, karkkeja, suklaata, pähkinöitä ja olipa pöydässä myös komeana 3-kiloinen joulukinkku. Itse olimme hankkineet pöytään juusto- ja suklaakakkuja, mehua ja kahvia, mutta muu ruokapuoli hoitui hyvin vieraiden johdosta. Tästä saa olla kiitollinen, budjettimme tuskin riittäisi kokonaisvaltaiseen houstaukseen.

Ohjelmaa sai vapaasti järjestää ja lava oli avoin. Juhlien aikana nautittiinkin galleriassa oletuksena olleen näyttelyn lisäksi myös lauluista, runonlausunnasta ja eräästä uniikista performanssista. Ja mikä olisi ihanampaa/kamalampaa kuin yhteislaulut! Illan hämärtyessä pöytiä siirrettiin sivuun ja osa porukasta nähtiin ottavan jopa valssin askelia. Se on sitä romantiikan römpömpömppöö.

Illan kruununa juhlaväki ahtautui sisään, ja jouluvalojen hohteessa ja ihmismassan edessä esiintyi Heidimarianne. Siinä vasta mahtava pändi. Tuijotin keikkaa ja pohdin, kuinka joku osaa tehdä sellaista musiikkia ja kuinka joku osaa liikuttaa käsiään niin täydellisesti kuin Heidi. Suosittelen kaikkia saapumaan Korjaamolle 5.9.2012, siellä soittaa juurikin tämä kyseinen orkesteri. So, see you there!
 
Keikan jälkeen loikomista vilteillä lyhtyjen loistaessa, epämääräisiä elämää suurempia keskusteluja ja viimeisiä tanssiaskeleita. Kello lähestyi kolmea kuin jätimme juhlapaikan. 
Tämä taisi olla kesän paras päivä.
Henriikka
Kuvat (muutamaa lukuunottamatta): Tuomas Merilahti
Kategoriat: elämä, juhlat, kaverit 37 kommenttia

Lyhtyjuhlat

37 kommenttia

  • Anonymous sanoo:

    Oivoi kuinka ihanat juhlat ovat olleetkaan! Ja tuo mekko sopii sulle niiiin täydellisesti! Tuo kolmanneksi alimmaisin kuva on jotenkin niin ihanan hämyisen romanttisen näköinen.

    • Henriikka sanoo:

      Ih ih ihanaa! Romantiikan römpömpömppöö taitaa olla tämä juttu, kuin myös olivat juhlat. Ihmiset tekevät juhlat!

  • Korvistyttö sanoo:

    vau.

  • anni sanoo:

    Siis eihän tähän voi muutakaan taas todeta, ku että IHANAA! Ihmiset näyttää ihanalta, paikka koristuksineen näyttää ihanalta, kuvista välittyvä fiilis vaikuttaa ihanalta, ruoat ne vasta kuulostavatkin ihanalta ja kaikkein ihaninta on, että jotkut vielä näkevät vaivaa tällaista ihanuutta järjestääkseen :)

    • Henriikka sanoo:

      Ihanaa, että tunnelma välittyy. Kyllä sitä jaksaa järjestää, kun on kivoja ihmisiä ympärille, keitä haluaa nähdä ja keille tohtii järjestää. Kiitos.

  • Laura sanoo:

    Ui miten kivannäköistä! Ihana tunnelma. Parin viikon päästä olisi tiedossa siskopuolen häät ja niihin havitellaan vähän tällaista tunnelmaa. Paljon valoja ja kynttilöitä ja paperilyhtyjä… Teitkö nuo kaikki viirit itse?? Entä mistä löytäisi paperilyhtyjä? kiitti:::-)

    • Anonymous sanoo:

      Pieniä, vihreän, pinkin ja sinisen, ehkä oranssinkin värisiä paperilyhtyjä bongasin tänään clas ohlsonilta, jos sellaiset oisi mielessä :)

    • Henriikka sanoo:

      Heippa hei ja kiitokset anonyymille tiedoista! Tein kaikki viirit itse, joita pihalla oli alunperin, mutta sitten kuin sattumalta eräät vieraat toivat tuliaisena tuollaisen muovisen viirin, joka näkyy vaaleiden seinien ja ikkunoiden edessä. Ne olivat mahdollisesti Tiimarista? Meidän paperilyhdyt oli hankittu Kodin ykkösestä, maksoivat kuulema 5 kpl 8 euroa tai jotakin tämänkaltaista, eli todella vähän. Niissä ei ollut aitoa tulta sisällä, vaikka olin siinä luulossa itse ollut koko illan.

  • Niina sanoo:

    näyttää ihanalta! tuollaisiin juhliin haluaisin päästä mukaan!

  • Anonymous sanoo:

    mistä tunnet iita fuchsin ja tuomas kauppisen :o

    • Henriikka sanoo:

      Iltan tunnen hänen siskonsa kautta ja nykyisin itse asiassa koko perheen, ja tuomas kauppisen alun perin siskoni kautta päiväkummun leirikeskuksen kuvioista.

  • Nelli sanoo:

    ihanat juhlat! :)

  • Jenya sanoo:

    Ihanat juhlat, todella kaunista j kuvista hohkaa sanoinkuvaamaton tunnelma :D Myös ihana mekko sulla!

  • hanzykka sanoo:

    Ah, vaikuttaa niin täydelliseltä <3 tuollaiset synttärit kun saisi, niin että kaikki rakkaat ystävät pääsisivät paikalle, se kun on nykyään melkein mahdoton tehtävä ://

  • Anonymous sanoo:

    Katsos vaan, ystäväni Malmis ja Annishan ne suloisesti poseeraa siellä :–) eli juuri samat juhlat, mitä arvelinkin. Ja tuo mekkosi on aika kiva.

  • Karotar sanoo:

    Kuvista pulppusi tännekin ruudun toiselle puolelle sellainen tunnelmalataus että melkein hukuin sen alle. Mielettömän ihanat kestit ja voi kumpa oisin saanut olla muu-kaa-na (nyt iski jokin lallatusvaihe selkeästi päälle juhlakuvien katselun myötä, ehh…)! :D

    Kiitos blogistasi, se on kuin makoisin jälkkäri mitä kuvitella voi, jonka haluaa syödä hädin tuskin, mutta hitaasti, hartaudella ja jokaisesta suupalasta nauttien! <3

    • Henriikka sanoo:

      Kiitos sinulle Karotar, että jaksat aina piristää kommenteillasi ja omalla blogillasi. On kunnia olla sellainen jälkkäri, ehkä uunivanukas? tai omenakaurapaistos?

    • Karotar sanoo:

      Oooi siis mitämitä? Ymmärsinkö nyt oikein että Karottarella on ollut suuri ilo ja kunnian tarjota lukemista myös Aamukaffen ihanalle bloggaajaneidolle? Mitä mahtavuutta, kiitoksia Henriikka! <3 :)

      Oma yksi suosikkini on juurikin omenapiiraat ja -paistokset, joten ehkäpä se? ;)

  • annie sanoo:

    Voi etta oot kaunis ! Sulle sopii niin mielettoman hyvin tyttomaisen romanttiset mekot. Ihailin jo asuasi siina Tuusula postauksessa, mutta unohdin kokonaan kirjoittaa sulle.
    Ihania kuvia, viela ihanemman oloisia tunnelmia. Tollasiin makin haluan

    • Henriikka sanoo:

      Kiitos Annie. Se on hauska, kun usein kuljen niin poikamaisissa, että ihan piristävää laitta tuollaisia ällösöpöjä mekkoja. Ilo siis, että vielä näyttääkin hyvältä! Toivottavasti kesäsi on mitä parahin.

  • Roosa sanoo:

    oi että, puutarhajuhlat lyhtyineen on ollut mun juhlahaavelistalla ykkösenä vaikka kuinka pitkään! tämmöiset sopisi myös loppukesän tai alkusyksyn jo hieman viileään iltaan, loppuillasta vieraat voisi kääriytyä viltteihin ja siemailla jotain lämmintä… aijai, kyllä tämmöiset on joskus vielä pakko toteuttaa itsekin! niin ihanan tunnelmallisilta teidän juhlat näin kuvien perusteella vaikuttaa :-)

    • Henriikka sanoo:

      Syksyjuhlat olisivatkin aivan ihanat! OIH. sellaiset kaakaojuhlat vilttien alla. Oi oi oi! Minun täytyykin alkaa harkitsemaan sellaisia. Kiitos vinkistä ja kommentista, kiitos kiitos.

  • Elinabeth sanoo:

    oh just rub this awesomeness in mah face…<3 ja se toinen kortti todellakin oli jäätelöläikkäkortti!!! se on AINA esillä!

    Ja koska mun netti takkua niin äsken kun julkaisin kommenttini niin siitä julkaistui ainoastaan osa: oh just rub this awesomeness in mah face…<3 se on AINA esillä!

    HAHHAHA :-DDDDD kelaa kun olisin sanonut et rub this in mah face – mun naama on aina esillä :DDD en tajua miten se jätti ton keskiosan pois! netti <3

    • Henriikka sanoo:

      Jäätelöläikkä kortti oksettaa ja ihastuttaa. Oi. Ja kyllä, heitin juuri nämä jutut vasten kauniita kasvojasi (jotka ovat ain esillä). Kirjoitin nämä jutut vain sen takia, että sinä voisit märistä kotonasi katkerana, että et ollut paikalla. HAHAHAHAHA.

  • Anonymous sanoo:

    Tunnelmallisia kuvia, kiitos niistä!
    Hei, mikä on tää fontti millä kirjoitat? :)

  • Kultasiskoni sanoo:

    Voi Henriikka! Sie (ja te) ootte just tuommoisia ihania, jotka järjestää lyhtyjuhlia! Ihan kuin muumeissa konsanaan.

    Ihana kun olet sinä!

    • Henriikka sanoo:

      Ihana kun olet sinä! Siellä kaukana oulussa vieläkin? Tekis mieli tulla katsoo toripoliisia.

    • Kultasiskoni sanoo:

      Täällä Oulussa edelleen! Vielä elokuun! Tuu, tuu, tuu! <3 Ja jos tulet halailemaan toripolliisia, niin kerro minullekin. Oispas hauska nähdä!

      Lämpimiä kesäpäiviä!

    • Henriikka sanoo:

      I’m trying! Olis kiva nähdä suakin. Kuinka kauan sä siellä viivyt? Elokuun olen superkiireinen, mutta olisitko vielä syyskuun alussa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *