Tuulta purjeisiin

Päälläni näkee harvoin värillisiä housuja. Tai no onhan farkkukin sinänsä värillistä, mutta oikeasti räikeämpää vain silloin tällöin. Olen enemmän sellainen persoonallinen-yläosa-pukeutuja. Mummini perintönä olen kuitenkin saanut joitain väriläiskiä pöksyvalikoimaani ja tällä kertaa jalkaan valikoituivat turkoosit yksilöt. Olin nimennyt tämän jutun luonnoksiin nimellä ”jättihousut”, ja sitä nämä housut ehkä vähän ovatkin. Kävellessäni Helsingin tuulisia katuja pitkin, tulin erittäin tietoiseksi siitä, että lahkeissa on varaa lepattaa. 

Ja koska minua ei harvase päivä näe räikeissä pöksyissä, en myöskään osaa kovinkaan nokkelasti yhdistellä niitä. Ehkä musta pitkähihainen ei ollut aivan se huikein osaamiseni, mutta päätin sen riittävän tällä kertaa. Sitä paitsi asu on yleensä aina astetta parempi, kun muistaa huulipunan, ja sitä osaan (vähintään omasta mielestäni) yhdistellä. Kengille ei jäänyt montaakaan vaihtoehtoa, kun huomasin lahkeiden olevan leveyden lisäksi myös sen verran pitkät, että joutuisin varvistelemaan matalissa. 
Täytyy myöntää, että tässä asussa olin yhtä kotonani, kuin Espoon Barona-areenalla Bluesin pelissä. Eli hyvin vähän. Tuskin ihan heti lähden samoissa vermeissä kuljeskelemaan. Joskus on kuitenkin ehkä hyvä tuntea olonsa lepattavaksi kangaskasaksi, kasvattavaa tai jotain. 
Varasin muuten kirppispöydän! (Ehkä alitajunnassa harkitsen näiden pöksyjen myymistä)
 Olen hyvissä ajoin, nimittäin päivämäärä on su 12.8, 
paikkana tietysti tuttuakin tutumpi Valtterin kirpputori.
-Henriikka 
housut/mummin vanhat, kengät/Bianco, paita ja kaulakello/Gina Tricot
Kategoriat: oma tyyli 16 kommenttia

Tuulta purjeisiin

16 kommenttia

  • Maija sanoo:

    Jos myyt nuo housut, niin mun täytyy harkita Helsinkiin suuntaamista! Nuo istuisivat mun tyyliini nimittäin täydellisesti porkkanamallisina, eli kapeampi lahkeisina :-D

    Okei, mahtuminen voi olla turha toivo, olet niin pienikokoinen! Mutta aina saa haaveilla, toivottavasti joskus tulisi samantyyliset vastaan, sain nyt vision siitä miten kivalta tuommoiset housut näyttäisi syksyisin kivan neuleen kanssa.

    Ps. blogisi on aivan paras!

    • Henriikka sanoo:

      Meinasitko ryhtyä oikein ompelijaksi? Ja en minä niin kovin pieni ole, takamus löytyy kyllä vain. Tervetuloa tsekkaamaan kirppispöytä ja onnea täydellisten syksypöksyjen metsästykseen.

      Ja kiitos !

  • Hosuli sanoo:

    Musta nuo housut on supermahtavat!

  • Anonymous sanoo:

    Kui siistit! :–D Oooo työt loppuu juuri tona päivänä tältä kesältä, pitäisköhän piipahtaa ;)

  • Anonymous sanoo:

    Älä vaan luovu noista pöksyistä! Näyttää niin hyvältä. Ei ehkä tuulisen päivän housut, mutta jonkun päivän kuitenkin.

    • Henriikka sanoo:

      Ja ehkä mun ei pitäisikään edes sen vuoksi, että ne ovat mummin vanhat. Kyllä minä niistä vielä luon turvalliset ja luonnolliset.

  • Anonymous sanoo:

    Ehkä yks parhaimmista asuista mitä oon sun päällä nähnyt, vau. Ja meikki sekä hiukset passaa paremmin kuin hyvin tähän kokonaisuuteen. Oot ihana, kiitos että pidät blogia ja uskallat myös täällä ylittää itsesi ja kokeilla uutta omien mukavuusrajojen ulkopuoleltakin! Hyvää kesää :) T. I-M

    • Henriikka sanoo:

      Vau, toihan on jo aika paljon sanottu. Kiiitos! Mukavuusrajojen ulkopuolella sitä useimmiten saavuttaa enemmän, siksi vähän pompin rajoilla. Kiitos kommentista ja kuin myös ihanaa kesää!

    • Salla sanoo:

      Mä komppaan tätä myös: noi housut on hienointa, mitä olen pitkään aikaan nähnyt. Yksinkertaisempi yhdistely toimii eikä alleviivaa liikaa!

    • Henriikka sanoo:

      No HYVÄ. Sitten en taida luopua näistä, vaan vaihtoehtoisesti odotella vaan vähän vähemmän tuulisia päiviä.

  • Hilla-Marja sanoo:

    Joo, elä suotta luovu noista. Plussaa mummusta, siitä miten ne mätsää sun silmiin ja huulipuna korostaa molempia ja vielä siitäki mite kivasti ne istuu vyötäröltä. Bueno! +ihana kello.

    • Henriikka sanoo:

      Selvä. Päätös tehty, annan housuille vielä uusia mahdollisuuksia. ainakin yhden. Mietin hetken, että oliko mulla tosiaan ranteessa kello tässä asussa, hivenen hitaasti toimi ahaa-elämys: siis kaulakello! Kiitos!

  • melbel sanoo:

    hoho, kirppiksellä nähdään ! oon ittekin myymässä mut voisin tulla tekee sun pöydän luo pienen retken : )

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *