Olen huomannut ongelman itsessäni liittyen taiteen katseluun, analysoimiseen ja tarkasteluun. Ja uskoisin sen löytyvän myös muutamasta muusta väsäilyhenkisestä, ketään sen kummemmin syyttämättä. En muista missä kuulin seuraavan lauseen joitain viikkoja sitten, mutta se vaikutti minuun syvästi. Lause meni kutakuinkin näin: ”Emme enää pysty nauttimaan taiteesta, kun rupeamme heti alitajuisesti puimaan, kuinka voisimme luoda itse samanlaisen”. Tämä on itselleni suuri muuri taiteen kanssa. Kun menen gallerioihin, alan tarkastella tekniikoita ja pohtia, kuinka voisin soveltaa niitä omiin juttuihini. Kun näen designerin tekemän korun, alan käymään päässäni keskustelua, että voisinko ostamisen sijaan väsäillä jotain samankaltaista.
Tietysti terveissä rajoissa on hyvä pohtia, että olisiko minusta itse tekemään ja näin säästämään useamman pennin. Ja totta kai muista saa kerätä inspiraatiota ja vaikutteita. Mutta jos taiteesta ja käsityöstä nauttiminen menee siihen, että teoksiin ja luomuksiin uppoutumisen sijaan ajatukset kulkee vain oman navan ympärillä, niin ollaan ongelman äärellä. Työstän aktiivisesti prosessia oppia nauttimaan muiden tuotoksista ilman takaraivossa hyrräävää oravanpyörää. Nämä singaporelaisen taiteilijan Izzyiana Suhaimin luomukset olkoon ensimmäinen kunnon harppaus parannukseen.
Kiitos tästä elämyksestä. On vain yksinkertaisesti helpompaa, kun vain rehellisesti toteaa,
että aina löytyy joku, joka osaa sinua paremmin.
-Henriikka
Kuvat: http://my-bones.tumblr.com/
siis HUH HUH, aivan IHANIA nämä!! (ja tunnistan myös itsestäni tuon, ”osaisinkohan itsekin”-ajattelun toisinaan… :// )
Kauniita, ja ihana idea. :) Ja saahan sitä silti näiden jälkeen vähän ommella omiin piirroksiin, eikös vaan? ;–D
Todellakin. Ehkä vähän itsekin aion, kaiken tämän saarnan jälkeen hih.
Tero Kartastenpää puhui aiheesta Trendin kolumnissaan! Sai kyllä minutkin miettimään, olen yrittänyt opetella toisenlaiseen lähestymistapaan, oli kyse sitten blogiteksteistä tai teoksista gallerian seinillä.
KIITOS. NIINPÄ OLIKIN! GREAT että joku tajusi. Häiritsikin, että mistähän maailman kolkasta minulle on nyt syötetty näitä mielipiteitä.
Oi miten kauniita! Mulla oli aikoinaan periaate etten ostanut mitään vaatteita (siis semmoisia ei-välttämättömiä) mitkä olisin voinut itsekin tehdä. En kyllä ikinä tullut tehneeksi niistä mitään, mutta säästin aikaa ja rahaa…
word. tuo kartastenpään kolumni pisti kyllä minutkin tajuamaan, että oon huono nauttimaan taiteesta ajattelematta, että osaisinpa minäkin. ja nuo kuvat on mielettömän kauniita. ja joo, herättivät niitä nimenomaisia soveltamisideoita.
wau, tosi upeita! varsinkin tuo toinen teos, selkäpuolelta kuvattu nainen. voisin kattella sitä vaikka kuinka pitkään!
ja kyllä, huomaan tekeväni itse tuota samaa, enimmäkseen korujen kanssa. mietin todella usein, että tuohan olisi helppo tehdä itsekin, miksi siis ostaisin sen kaupasta.
Oho, onpas todella upeita ja inspiroivia kuvia!
Onpa veikeitä luomuksia!
kivan näköisiä teoksia!
Pakko myöntää kun joskus nää booooooom!:sta bongasin, olin heti miettimässä että miten ois kiva itekin kokeilla jotain samantyylistä. Pitäs oikeesti opetella nauttimaan vaan näkemästään eikä aina käynnistää pientä aivoriiheä pään sisällä kun näkee jotain omaa silmää miellyttävää.
Ovat todella kauniita. Itsekin tullut tuota harrastettua, mutta pakko myöntää, että nuo ovat kyllä iiiihan omaa luokkaansa. Järjettömän hyviä! :))
Joku on sanonut että on olemassa kahdenlaisia esikuvia: toiset on sellaisia että tuntuvat olevan sky high, täysin saavuttamattomissa, niitä katsoo kunnioittavasti niska vääränä sopivan etäisyyden päästä.
Mutta sitten on niitä toisia, myös äärimmäisen taitavia ja lahjakkaita, joista tulee heti olo että hei, minäkin haluan, minäkin voisin! Jostain syystä heidän taiteellisuutensa ei lannista eikä lamauta vaan päinvastoin innostaa, sytyttää, herättää, riehaannuttaa, antaa vahvan vision, suunnan, lähteä itsekin mukaan leikkiin…!
– Innostettu
Tää on kyllä hyvä pointti. Ikään kuin vasta-argumentti, muttei kuitenkaan. Just niin, että toisaalta: miksikä sitä ei voisi sitten ottaa taidetta vastaan inspiroivana voimana eikä ainoastaan kaukaisena estetiikkana?
Et ole yksin… :D
Tosi hienonnäköistä taidetta, erilaista ja kaunista.
oooh, noi on upeita..
Superhienoja! Mun ei tarvi miettiä, miten noita tehdään, kun en osais kuitenkaan. :D
Samainen ongelma löytyy lähestulkoon kaikilta, minut mukaanlukinen. Nyt olen päättänyt, että harjoittelen. Harjoittelen oman tyylin, piirrän ja maalaan kuvia lehdistä ja valokuvista, niiden ihmisiä, asioita, värejä jne., jotta opin tekniikkaa ja opin huomaamaan oman tyylini. Inspiroitua saa ja kuuluukin muiden töistä, täysin samanlaista jäljen ei kuitenkaan tarvitse olla. Suhaimin työt ovat upeita!
Sullahan oli heti seuraavassa postauksessa tuo neljännessä kuvassa esiintyvä kampaus.. ;)
EI OO TOTTA. hauskaa, niinpä onkin! (Ehkä tää taiteilija onkin matkinut mua..)
Heipodei ja ihanaa, että niin moni innostui ja inspiroitui tästä. Ja kiitos muistutuksesta, Trendin Terohan se minulle omia mielipiteitään syötti, ja minä tietysti vastaanotan ne ilman sen kummempaa suodatinta. Haha. Mutta siis todella, nautitaan taiteesta välillä ihan sellaisenaan, muttei unohdeta että toki siitä saa myös inspiroitua. Onhan taide myös aikaansaava voima, ja saakin olla.
Voin vain kuvitella, kuinka moni on napannut neulan ja lankan pieneen käteensä ja vähän taiteillut…