Tiedättekö tunteen, kun joskus kuulee jostain ihmisestä, esineestä, asiasta tai ilmiöstä, niin sen jälkeen se tuntuu tulevan esiin joka paikassa. Et ole koskaan kuullut jotain sanaa, ja sitten kun kuulet sen ensi kerran, niin seuraavalla viikolla kuulet sen seitsemästi. Näin minulla kävi kuvittajan ja graafisen suunnittelijan Lotta Niemisen kanssa. Alkuvuodesta ystäväni vinkkasi, että ehkäpä pitäisin Niemisen jutuista. Seuraavaksi joku linkkasi sen minulle netissä, myöhemmin luin hänen asunnostaan jostakin sisustuslehdestä, sitten luen hänen saaneen Vuoden huiput -palkinnon. Nyt minun on jo useamman kuukauden ajan pitänyt kirjoittaa rakkaudestani kyseisen taiteilijan töihin. Ennen kuin ennätin, niin metropysäkeille olivat ilmestyneet mainokset, että Pauligin uusin kahvipurkki tulee syyskuussa kauppoihin: kukas muukaan on sen suunnitellut, kuin tämä kyseinen nainen?
Ihailisin Niemisen juttuja tuntitolkulla. Täytyy varmaan hankkia se kahvipurkkikin, jotta voin vain tuijottaa sitä koomassa. Tyyli on niin pehmeä, kuitenkin vivahteikas ja täynnä yksityiskohtia (kuulostanko dancen tuomareilta?). Värit ovat täynnä tunnetta ja niitä on uskallettu yhdistää liikaa varomatta. Talot ovat pieniä ja sieviä, ihmiset usein mukavan pelkistettyjä ja kulmikkaita. Kuvissa on leikkisyyttä, mutta ei rönsyilevää huumoria. Kuvituksen lisäksi Nieminen tekee graafisen suunnittelun puolella hyvää työtä: hän on se mysteeritaiteilija, joka on luonut kansikiemurat niiden Trendi-lehtien kansiin, jotka kiikutetaan suoraan kotioville.
What can I say? Menkää itse koomailemaan: http://www.lottanieminen.com/
Henriikka
Jäin tuijottamaan tuota kaupunkimaisemaa. Todella kauniit värit.
Ehdottoman! Saapi olla itsestään ylpeä, jos suomalaisista juurista huolimatta uskaltaa käyttää tuollaisia värejä.
toi maailmankartta on mahtava, tekee todella mieli teetättää siitä valtava kopio ja iskeä se seinälle !
Kukapa tietää, vaikka tulevaisuudessa sellaisen saisitkin! Odotellaan jatkoa. Älä tuota pikkuista kuitenkaan käy suurentelemaan kotikonstein, vois tulla pikkiriikksen pikselinen ;-)
Sun blogi on mun lempparein blogi ikinä!! Eilen kävin onnellisesti hakemassa sun paketin postista ja oon enemmän kuin tyytyväinen!!:)
Kiitos Crystal! (nyt vasta palaset loksahtaa kohdalleen ja tajuan, että sinä oot se, jolle paketin lähetin. Oon ain välillä känyt omaa blogiasikin kurkkimassa ja täytyy sanoa, että oletpa superkaunis nainen)
Oi nuo talot on niin ihania! Voi että, tuommoinen taulu kelpaisi! Kiitos vinkkauksesta! Lisää huutomerkkejä!
!!!!!!! !! !!!!! !!! tässä vielä muutama.
Tykkäilen kyllä tosta värien yhdistelystä ja muutenkin. Jotain tuttua tulee lapsuudestakin mieleen? :))
Mahdollisesti! Lapsuus ja sellainen leikkisyys, ettei ollut vielä liikaa sääntöjä.
Mahtavia teoksia. Ja tuttu tunne tuo, joskus kuulen tai näen jonkun uuden jutun ja sen jälkeen se pomppaa nenän alle joka paikassa!
lotskii99.blogspot.fi
Se on niin hämärää. Todellisuudessahan kyse on siitä, että jostain asiasta tulee tietoiseksi ja sitten vasta huomaa sen ympärilläänkin.
rakastuin!
Meitä on kaksi. Tai ehk muutama tuhat enemmän.
uuu toi maailmankartta on kiva!
Sellaisen kun seinälleen saisin… diid dii.
Oijoi, näen silmissäni tuon kartan pojan huoneen seinällä. Näköjään on tullut nähtyä jotain hänen töitä aiemmin, mutta enpä ole kiinnittänyt huomiota tekijään. Kiitos tästä!
Voi että, kylläpä näyttäs varmaan todella hyvältä. Kuin myös näyttää muuten blogisi, olin aivan ihastunut kun nyt ensi kerran kävin vierailulla.
[…] Janine Rewell. Viimeksi fiilistelin Pauligin rasiaa yhtä paljon, kun sen suunnittelun takana oli Lotta Nieminen, yksi lemppareistani. Uudessa rasiassa on kivan raikkaat värit ja kansallismaisema-teema on samoin […]