Arkisto: lokakuu 2012

Aamukahvilla. Kerrankin.

Blogin nimestä huolimatta olen saitin kuvissa aika vähän aamukahvilla, noin niinku konkreettisesti. Vaikka nimi viittaakin pääasiassa letkeän tunnelman hakemiseen (plus tietysti suodatinkahvin ylistykseen), niin päätinpä kerrankin kuvata muutamia kuvia aamutuimaan. Ja oikeasti aamulla, 07.00-08.15 välisenä aikana tänä viileänä keskiviikko-päivänä. Rakastan pitkiä aamuja. Sellaisia, jolloin päivän voi aloittaa rauhassa ja hätiköimättä….

First date with London

Elämä on kyllä yks iso synttäripaketti. Lähden perjantaina yllättäen Lontooseen ja vietän siellä aikaani urbaanisti haahuillen aina maanantaihin asti. Tää on silkkii.  Oon ähertänyt viime päivät duunin kimpussa, ja pieni irtiotto arjesta ei voisi sattua parempaan paikkaan. Matkasta kerron sen koittaessa paljon lisää, mutta ensin paljastus:  En ole koskaan ollut…

Lintu, Maatuska, Turkki ja Karhu

Tänään minulla on teille kehotus: rakastakaa lille-lle:n printtejä, vaikka lille-lle onkin maailman hankalin nimi. Kyseessä on siis nuori taiteilijasielu, joka painattaa käsin suunnittelemiaan printtejä T-paitoihin ja hihattomiin. Sain arvon taiteilijalta yllätyspostina pari uutta printtipaitaa, ja otin myös omakustanteiset edelliset paidat kuviin mukaan. Tässäpä olisi teille ilosanomaa superprinteistä, joita oon hehkutellut teille…

Itämaista magiaa ja pullomies

Hyvää iltaa, hyvää iltaa. Vaatekuvia olisi tarjolla, lauantaiasua äitin ja minun shoppailureissulta. Ostosten tekoon valikoitui tällä kertaa paita, jota ei päälläni vielä ole nähty. Samettipintainen, lämminsävyinen pitkähihainen löytyi parin viikon takaiselta kirppisreissulta Vallilan makasiineille, kavereiden kesken Valtteriin. Paidassa on minusta jotain itämaista ja olikin harmillista, että niskalappua ei ollut enää…

Äiti-tytär-suhde

Tänään satoi ensilumi. Minulla oli ensilumi-villapaita päälläni ja tein havaintoja, että villapaita-käytökseen olivat yhtyneet useat luokkatoverini. Ja ohikulkijat. Ensilumi laittaa villa-ajattelun käyntiin, niin se vaan on. Seisoin aamulla ensin turkoosi college päälläni peilin edessä, mutta ei se vaan toiminut. Yksinkertaisesti. Sain myös rakkaan äitini kylään. Me ollaan hyvä kombo. Siksi…

Punainen säkki ja perunamaa

Tänään on ollut erittäin vähän minun päivä. Hirveä väsymys ja nälkä läpi päivän. Illalla kun viiletin kotiin tunti sitten, niin tajusin että avaimet ovat sisällä. Taas. Olen ainakin olettanut, ettei tämä ole yhtään tapaistani. Ja Janne keikalla. Maksoin sitten 50 euroa lempeälle ovimiehelle ja toivoin viimeiseen asti, että hän armahtaisi….

.. about my Dear Ears

Tässä vihdoin viimein tulisi nyt sitten asiaa korvista (kuulen jo yleisön yököttelevän, hyihyi korvia). Mutta onneksi keskiössä ei oikesti ole korvat, vaan lävistykset. Naamalävistyksiähän minulla ei ole, mutta korviin on ripustettu muutamia ylimääräisiäkin helyjä. Miksi? Siksi että pidän korvalävistyksistä. Selkeistä rustoon lävistetyistä koruista, jotka ovat esteettisesti järjestetty, eikä korvia ole…

Markku Arantila ja Alaskala

Joskus sitä vaan törmää sellaiseen asiaan, että on muutaman hetken ajan sellaisessa WOW-tilassa. Itselleni kävi tänään iltapäivällä niin, kun törmäsin Markku Arantilan taideteoksiin. Käyn maanantaisin työväenopiston piirustuksen ja maalauksen kurssilla, ja tänään maalasimme vesiväreillä. Selailin tunnin keskellä inspiraatiota hakien erästä akvarellimaalausta koskevaa kirjaa, ja kun Arantilan teokset tulivat vastaan, suuni…

Balanssissa

Asukuvaa pukkaisi: oranssia, mustaa, turkoosia ja ruskeaa. Ja tietenkin tuo oljenvalkea pääni, joka kirkastaa muuten tummempaa asukokonaisuutta. Siinähän se taas majailee, Marimekon takkini. Syksyni ilo ja valo, tunnelman luoja ja sateensuoja. Joka aamu kiitän Itäkeskuksen uniikkia kirpputoritarjontaa, kun vetäisen mustan takin päälleni. Tuon takin kanssa oon huomannut sen tärkeän seikan,…

It’s Friday, Friday, Friday ooooooh!

Hyvää iltaa rakkaat ihmiset. Se olisi perjantai taas. Pitkä koulupäivä takana: tänään käsiteltiin eri puolueiden kulttuuriohjelmia (jos sellaisia oli) ja yleistä kulttuuri- ja aatehistoriaa Intiassa. Informaatiotulvan jälkeinen lööbaily on mun juttu, nappasin juuri äsken kuvia jotka kiteyttää mun perjantai-tunnelmat  paremmin kuin hyvin.  – Polaroid-postikortit: Akateemisesta kirjakaupasta löytyneistä korteista pari taitaa…

Korvisten ja keittiötarvikkeiden kohtaaminen

Kyllästyin korvistelineeseeni. Se on niiiiin kaunis. Ällöttävän kaunis. Kolme rautatelinettä, jotka on juurikin korujen ripustamiseen tarkoitettu. Kauniit sydämenmuotoiset kiehkurat ylhäällä ja oikein somasti siinä seisoivat lipaston päällä. Oikein rupesi ärsyttämään tuo huoliteltu rivistö. Äitini koruverkkoahan joskus esittelinkin, mutta ei sekään idea oikein istunut omaan asuntoomme. Ratkaisun nimi oli raastin. Tarkemmin…

I have a dream

Minulla on unelma. Tosin se ei ole aivan yhtä mahtipontinen, kuin eräällä herralla taannoisina aikoina, mutta unelma se on kuitenkin. Se unelma on takki. Toissatalvena (2010-2011) löysin Hel Looksista kuvan, jossa ylläolevalla Faustinalla on täydellinen takki. Alkoi armoton metsästys. Kävin useita kertoja molemmissa Benettonin liikkeissä Helsingin keskustassa ja useaan kertaan…

Huoleton sydän

Olen ylpeä itsestäni. Taisin kerrankin onnistua laittamaan hiukseni huolettoman näköisiksi. Ei sotkuisen, tai liian pöllähtäneen näköisiksi, vaan huolettomiksi. Hauskalta näyttävät nuo aurinkohapsut valoa vasten. Huolettomaan lokakuun sydämeen sopii huoleton hiuskuontalo (tai jos se sydän ei ihan huoleton olekaan, niin ehkä huoleton hius tekee sydämestäkin keveämmän). Huolettomien hiusten kaveriksi valikoitui pinkki…

Publishzer ja visuaalisuuden ylistys

Visuaalisuus. Siinä sana, joka herättää tunteita. Visuaalinen, esteettinen, kaunis. Äitini joskus sanoi minua kauneudentajuiseksi. En ollut koskaan kuullut sellaista adjektiivia, mutta otin sen suurena kohteliaisuutena. Tiedän myös olevani visuaalinen oppija. Piirrän vihkon reunat täyteen ja muistan piirtämieni yksityiskohtien avulla, mitä mikäkin teksti ja luento sisälsi. Visuaalisuus ja esteettisyys ovat niitä…

New York -suositukset

Tänä sunnuntaipäivänä, kun vanhempi isoveljeni täyttää vuosia (onneaonnea), ja syksy näyttää keltaiselta ja märältä, minä vihdoin kirjoitan teille suosittelemistani paikoista New Yorkissa. Ja niitähän löytyy. Laitan listamaisesti tulemaan kahviloita, kauppoja, ravintoloita ynnä muita. Loppuun lisään vielä nettipalstoilta napattuja sitaatteja muiden suosittelemista paikoista, joissa emme itse ehtineet käydä.  New York, mitä…

Ihanasti kulahtanut Calvin Klein

Eilistä asua olisi tässä kaikessa karuudessaan. Polvista rikotut vintage-farkut ja kirppikseltä löydetty Calvin Kleinin villapaita. Juuri tälläinen kombo, jonka voisin vetäistä vaatekaapistani päälleni koska vain. Ja aina viihtyisin.  Siistit kävelykengät olivat jalassani ensi kertaa. Haalea beige sopi muihin väreihin haaleudessaan hyvin. Kokonaisuuden sävyjä ei mielestäni voi oikein kutsua pastelleiksi, paremmin…

Luomustudio-fani

Tänä torstaipäivänä oon nukkunut pitkään, leiponut, askarrellut, kuunnellut hyvää ja huonoa musiikkia, valmistanut ja syönyt suklaa-fonduen ja passittanut Jannen Hulluille Päiville minun asioilleni. Lisäksi olen metsästänyt äidilleni hattua, ostanut lähileipomosta ruisleivän ja järjestänyt viime vuosina saamani etanapostin nätisti tyhjään pahvilaatikkoon. Mutta lauantaina aion olla julisteen osoittamassa tapahtumassa klo 14.00 Tavastialla….

Omenavaras

Näistä kuvista oon innoissani. Sain Einon kuvaamaan syksyn vakiokokonaisuuden: iso takki, läpikuultava kauluspaita ja metsänvihreät housut. Tämän pitkän, harmaan takin löysin Malmin aseman viereiseltä kirpputorilta. Part Two:n takille löytyi hintaa kymppi ja siksi vietinkin sitä harkiten yhden jos toisenkin tovin. Loppujen lopuksi päädyin kuitenkin kantamaan sen kotiin, sillä laadukkaasta takista…

Karhujen metsästäjä

Tänä lauantaina aion avautua siitä, että ihan oikeasti olen kyllä aivan järjetön hamstraaja. Kyllä, himohamstraaja. Nolo hamstraaja. Tässä esimerkki naurettavasta toiminnasta, ja vielä kuvamateriaaliakin kaiken lisäksi. Viimeisen puolen vuoden aikana olen löytänyt kolme karhun anorakkia eri kirpputoreilta: punasinisen Valtterista, keltasinisen Fidasta ja violetinsävyisen Itäkeskuksen viereisestä. En tarvinnut anorakkia edes löytäessäni…

Vieläkö on villihevosia?

Villihevos-takki syöksyi New Yorkin kirppislöytöjen esittelyn yhteydessä vastoin ennakko-oletuksiani suhteellisen monen mainion lukijan sydämeen. Kallisarvoiset hevoseni, pidän niistä hyvän huolen. Joku kertoi kaikkien kirppislöytöjeni olevan hänen silmäänsä aivan kamalia. ”Tää on just niin ruma, että hieno”, kuului jonkun toisen kommentoijan mielipide, ja samoilla linjoilla liikun itsekin. Kuka on koskaan saanut…

Maailmaa parantamassa korulausein

Hyvää iltaa arvoisat. Eilen mun piti jo tänne kirjoittaa ahkerasti tämä juttu, mutta toisin kävi. Lähdin kotoa kiireessä ovet paukkuen ja kuinkas ollakaan, avaimet unohtuivat sisään. Janne on ollut viikon Lappia kiertämässä, joten hänen avaimestaan ei paljon hyötyä ollut. Kiinteistöhuolto ilmoitti iltahinnakseen ovenavaukselle 50 euroa, joten päätin odottaa päivähintoja ja…

Omppopuiden alla

Mitäs näistä sanotte? Eikö ole varsin mainioita kuvia? Uusi kuomani Eino otti perjantaina minusta kuvia Kumpulan romanttisilla huudeilla. Heittelimme lehtiä ja hiippailimme kauniilla, yksityisellä takapihalla omenapuiden alla. Assari söi omenoita riittämiin. Lisäksi tiedostin liian hyvin, että olen noin kolmen ilmeen nainen. Täytyy laajentaa skaalaa ja oppia olemaan joskus tyly ja…

Villapaita ja sniikkerit

Taas kerran lausun saman vanhan virkkeen: Pidän kontrasteista. Juuri ne tekevät asuista mielenkiintoisia ja moniulotteisempia. Se, että on jotain mitä niin sanotusti ’ihmetellä’. Tällä kertaa sellaisen sympaattisen ja pehmeän villapidan ja upouusien sniikkereiden ero oli se juttu. Pehmoinen kuviovillis ja valkoisina hohtavat Niket, siinä vasta mukava parivaljakko. Jollain tavalla ehkä…

Maanantai-aamun sisustushaaveita

Maanantai-aamu. Istun sohvalla ja musiikki soi. Ensimmäinen velvoite on mennä kahdeksitoista erääseen kahvilaan työstämään ryhmätyötä koskien omavalitsemaa taideinstituutiota. Meidän valinta oli Taidehalli. Mutta tästä kouluhetkestä tulee vielä parempi, kun säästän aamukahvini sinne. Tilaan usein cappucinon sen vuoksi, että siihen saa rinnalle suklaakonvehdin. Siitäkin huolimatta, että pidän enemmän perinteisestä mustasta kahvista,…