Aamukahvilla. Kerrankin.

Blogin nimestä huolimatta olen saitin kuvissa aika vähän aamukahvilla, noin niinku konkreettisesti. Vaikka nimi viittaakin pääasiassa letkeän tunnelman hakemiseen (plus tietysti suodatinkahvin ylistykseen), niin päätinpä kerrankin kuvata muutamia kuvia aamutuimaan. Ja oikeasti aamulla, 07.00-08.15 välisenä aikana tänä viileänä keskiviikko-päivänä.
Rakastan pitkiä aamuja. Sellaisia, jolloin päivän voi aloittaa rauhassa ja hätiköimättä. Heräämisen jälkeen olen usein kiukkuinen, ärsyyntynyt mutrusuu puolisen tuntia (tätä ilmiötä kutsutaan meillä ”aamu-möröksi”), mutta sen jälkeen alkaa onni ja autuus. Ehkä puoli tuntia ei noin 16 valveillaolo-tunnista haittaa. Olen kuitenkin harkinnut jopa sellaista kohuttua kirkasvalolamppua, että voisin korvata ne puoli tuntiakin. D-vitamiiniin olin turvannut, mutta eihän siihenkään uusimpien uutisten mukaan voi luottaa.
Aamupala – päivän paras ateria. Suosikkiherkut kahvi ja avokado-ruisleipä ovat niin luksusta, että arkiaamupalakin tuntuu taivaalta. Pitäisi ehkä tehdä itselleen sääntö, että avokadoa saa syödä vain joka toinen päivä -näin hyvän olon tunne olisi avis-päivini kahta korkeammalla.
Koulun pitkäjänteistä ja tavoitteellista projektityöskentelyä piti tasapainottaa rennolla pukeutumisella. Jackpot lähetti muutama viikko sitten minulle sulkakuvioisen T-paidan ja täytyy sanoa, että se tuntui nappivalinnalta tähän koulupäivään: rento ja yksinkertainen. Ei liian huomiotaherättävä. Sellainen työlään koulupäivän turvapaita, jonka päälle voi kiskaista lämpöisen villatakin.
Aurinko nousi ja aamumörkö oli tipotiessään. Kukkakaupan kautta kulkenut Janne koristeli olohuoneen oranssinkeltaisilla kukilla eilisiltana ja tänä aamuna nuput olivat auenneet kukkaan. Voivoi, mitä romantiikan römpömpömpöö. Kello 08.15 lähti bussini kohti koulunpenkkiä ja nappasin reppuun postiluukusta kolahtaneen uusimman Frankie-lehden. Se on sellainen bussimatkan piristäjä, että tekisi mieli kulkea kouluun ja takaisin tuplamatka. Austarialiasta asti en ole vielä raaskinut lehteä tilata, mutta tilaan aina lehden toisinaan, kun ne menevät lehden nettikaupassa alennukseen. Frankie-haukka.

 Ja ettette jäisi vääriin luuloihin, niin aamuni eivät ole aina näin ihania. Suodatan täältä tietysti ällöttävän hampaiden pesun ja mustat silmäkulmarähmät, jotka jäävät ripsivärien jäännöksinä (sori pojat, ette ehkä ymmärrä tätä).
Kiitos erittäin paljon kaikista Lontoo-vinkeistä. Fileissäni luin juttuja ja matkatunnelma vaan kasvaa kohti taivasta. Huikeeta. Palataan tutkalle!
-Henriikka
huivi/Vila, farkut/Levi’s second hand, T-paita/Jackpot Online Store
Kategoriat: elämä 30 kommenttia

Aamukahvilla. Kerrankin.

30 kommenttia

  • katja sanoo:

    Ihanalta näyttää siun aamu! Kiireettömät aamut on kyllä kivoja, rakastan niitä (harvassa olevia) päiviä kun koulu alkaa vasta kello 12 ja ehtii herätäkin kunnolla ennenkun laahustaa luokkahuoneeseen homehtumaan. Mikäs tuo Frankie-lehti muuten on, näytti kivalta pikaisen googlailun perusteella! Mistä niitä saa ostettua?

    • Henriikka sanoo:

      Kiireettömät aamut ovat kortilla, mutta yritän pitää niistä kynsin ja hampain kiinni (tuo on kyllä ällöttävä sanonta). Frankie-lehti on tilattu tuolta niiden nettikaupasta, niitä ei saa vielä Suomesta lainkaan. Mutta aina kun uusi lehti tulee, niin se tulee niiden nettikauppaan aleen ja näin yhdelle lehdelle postikuluineen tulee hintaa muistaakseni 14 euroa. Tosi paljon, mutta ain välillä oon valmis sen maksamaan :–)

  • ida sanoo:

    Olipa muuten ihana postaus. :>

  • Jenni sanoo:

    Musta silmäkulmarähmä! Luulin jo olevani ainoa, kun kukaan ei koskaan puhu tästä asiasta. Poikaystävä aina ihmettelee, että mitä kummaa mustaa… Mutta vaikka sitä kuinka koittaa kaivaa pois edellisenä iltana meikinpesun jäljiltä, niin jostain on yön aikana tullut lisää. Tälle pitäis melkein omistaa oma blogi. Vähintään postaus.

    MUSTA SILMÄKULMARÄHMÄ!

    • Henriikka sanoo:

      En voi lopettaa nauramista! En voi uskoa, että otit asian näin fanaattisesti. Mahtavaa mahtavaa, ehkä meidän pitäs perustaa kyseisen aiheen kerho.

    • Jenni sanoo:

      Kyllä, vähintäänkin. Semmonen 4H-heppakerhon tapainen, jossa saa koristella oman kansion tarroilla ja vaihdetaan viikon kokemukset, mistä rähmää löytyi eniten, sekä millä pesuaineella tyynyliinat kannattaa pestä.

  • Anonymous sanoo:

    ihana postaus :) tänään olisi aamulla kelvannut tuollainen pitkä aamu, mutta herätykello päätti herätellä minua vähän liiankin myöhään..

    tiesitkö, että näytät muuten todella paljon melanie laurentilta!

    • Henriikka sanoo:

      WOOH ai näytän? Minä otan tuon kyllä ehdottomasti suurena kohteliaisuutena. vaikka koskaan en ole kuullutkaan että näyttäisin.

  • astral sanoo:

    avokadoruisleipä kruunaa kyllä pahimmankin päivän! itselläni aamut ovat suunniteltu minuutin tarkkuudella eikä aikaa jää minkäänlaiselle rauhalliselle heräämiselle. aamukahvi ja kouvolan sanomat, niillä se päivä lähtee käyntiin, poikkeuksetta…

    • Henriikka sanoo:

      Kouvolan Sanomat ja aamukahvi, mikä täydellinen kombo! Ahdistaa kyllä ajatuskin sun minuuttiaikataulusta, ei sopisi minulle yhtikäs yhtään.

  • Elina sanoo:

    Oi Frankie, mä oon kohta niiiiin vararikossa..! :D

    Ihanaa fiilistelyä, yritän parhaani mukaan imeä tästä vähän positiivisuutta omiin aamuihini! Oot huippu kirjoittaja, Henriikka!

    • Henriikka sanoo:

      Ihanaa, meitä Frankien vuoksi vararikkolaisia on sitten kaksi. Voidaan tukea toinen toistamme tässä asiassa, kulkea rinta rinnan.

      Kiitän suuresti sanoistasi, merkkaavat kovin paljon.

  • Anonymous sanoo:

    Jackpot lähetti…

    Miten ihmeessä sulle lähetetään kaikkea kivaa aina vaikka mistä? Ja mistä sä niitä kutsuja kaikenmaailman avajaisiin saat? OO

    • Henriikka sanoo:

      Oijoi, sitä minä itsekin niin kovasti ihmettelen. Mutta yritykset ovat hoksanneet blogien markkina-arvon ja pistävät maileilla kutsuja ja yhteistyöehdotuksia. Ja minä kovasti yritän pysyä sellaisissa tuotteissa, jotka oikeasti allekirjoitan.

  • Anonymous sanoo:

    Mille maistuu avokado? Voisit vaikka pitää ihan tollasen ruoka-aiheisen postauksen joskus, lempiaamu- ja iltapala ja ruoka jne :) En oo ikinä syöny avokadoo, miltä se maistuu, millasta se on kypsänä ja mistä tietää millon se on kypsä? Ja mitä tossa sun aamupalassa on, banaania ja muroja vai jotai muutaki?

    Huippu blogi, kuten sanottu. Ja minähän olen se, joka aina käyn hiuspostauksia kinuamassa. :D

    • Henriikka sanoo:

      Hmmm. Avokado maistuu, hhmm, oikeastaan ei oikein miltään? Pehmeältä ja ei ainakaan yhtään makealta (odotin makeaa hedelmän makua ensikerran maistaessani). Avokado on kypsä kun se on pehmeä ja rusehtava, niitä voi rauhassa koklailla kaupassa ja muutaman kerran jälkeen löytää jo ne parhaat. Kovat ja vihreät, ne kannattaa suosiolla jättää kauppaan.

      Ja hyvä idea tuo juttuehdotuksesi. Laitan sen korvan taakse. Muroissa tosiaan on banaania!

      Hiuspostaukset, anna anteeksi että oon ollut niissä niin huono. Mutta edelleen mulla on pohdinnassa vaikka mitä hiuksiin liittyvää.

  • Karin sanoo:

    Mun täytyy nyt sanoa että tämä ihana blogi todella häiritsee mun esseen kirjoittamista.
    Kiitos! ;)

  • Anonymous sanoo:

    Olipa sympaattinen postaus :) Sun blogi on kyllä mun ehdottomia suosikkeja! Ja ai nam tuota aamupalaa!

    Tellu

  • Anonymous sanoo:

    mitä tuossa kahvukupissa lukee, en näe koko tekstiä? :( se on ihanan näköinen!

  • Andre sanoo:

    Oi! Sullahan on tosi sulonen blogi! :) Ja tää ulkoasu on ihana =)

  • MARIKA sanoo:

    mustat silmäkulmarähmät! ja soittaako janne idän ihmeissä? rupesin vaan ihmettelee että näyttää ihan jannelta se rumpali… :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *