Arkisto: helmikuu 2013

Thaimaan viimeiset retket

Tänä torstaina olisi viimeisen tältä erää viimeisen Thaimaa-jutun vuoro (Ensimmäisen jutun voi lukea täältä ja toisen täältä). Viimeisen viikon vietimme kahdelle eri saarella, ennen kuin siirryimme takaisin Bangkokiin. Tätä ennen matkamme oli risteillyt Bangkokista Koh Lantalle, mutta nyt edessä olivat Koh Mook ja Koh Kradan. Tarkoituksenamme oli löytää ”paratiisi” ja…

Mahdollisesti Marimekkoa.

Villasta ja neuleesta on tullut tämän talvena aikana minulle yhä tärkeämpää. Työpaikallani on ollut niin viileää, että paras univormu on ollut villapaita ja koulupäivätkin ovat kuluneet villavaatteissa. Eräs lämmin löytö on ollut Fidasta löytynyt puna-vihreä neulemekko, jonka pitkät hihat ja polviin asti ylettyvä helma toimivat hyvin hangessa. Fidan vaatteiden hintalappuihin…

Kevään uudet astiat

On taas aika puhua astioista; keraamisista esineistä, jotka niin kovasti elämääni ilahduttavat. Olen jo muutamaan otteeseen vieraillut Sagaformin tilaisuuksissa katsastamassa tulevan sesongin uutuustuottet ja tämän kevään tuotteet sain nähdä pari viikkoa sitten. Sagaformin jouluastioista en ollut niin suuresti mielissäni, mutta tulevan kevään tuotteet olivat taas nappeja. Pelkkä katselu ei riitä…

Ruostetta hiuksissa, Houston help.

Kaipaan fiksua apuanne. Houston, I have a problem. Ja ongelma onkin erittäin epämääräinen, nimittäin hiukseni ovat täynnä ruosteläikkiä ja raitoja. Niitä on oikeastaan joka puolella hiuksia, joskin ne ovat suhteellisen huomamattomia etuhiusten suurempaa läiskää lukuun ottamatta. Thaimaan reissumme jälkeen huomasin tämän kummallisen dalmatialais-ilmiön ja tajusin sen johtuvan matkakampauksestani: saatoin pitää…

Villakäärö

Monen monta kuvaa kauniista talvipäivästä ja iltapäivän auringosta. Suuri helpotus ja ilonaihe elämässä on, että aurinko pysyy taivaalla pitkälle iltapäivään. Aurinko on kyllä käsittämättömän voimauttava. Tuntuu, että jokaisella ihmisellä on sellainen henkilökohtainen nintendo-voimapalkki, jonka energiavarastoa kasvatetaan auringon avulla. Lähipäivät on saanut mun palkin täpötäyteen. – Vaikka valoa jo näkyykin, niin…

Vinkkejä Turkuun ohoi!

Arvatkaas kuomat, olen matkalla Turkuun. Epämääräinen koulu- ja työhommien täyttämä hiihtolomani huipentuu viikonloppureissuun Suomen länsihelmeen, Suomen aliarvostetuimpaan kaupunkiin. Itse asiassa täytyy myöntää, että siitä on useampi vuosi, kun viimeksi vierailin Turussa. Turku on yksi niistä kaupungeista, joissa voisin hyvin kuvitella asuvani, mutta kaupunki on kuitenkin itselleni vieras ja sisältö tuntematon….

COTTON CANDY

Cotton Candy | aamukahvilla ”When I was young I listened to the radio waiting for my favourite songs to come. Now that I’m older I’m surfing on the Internet waiting for my favourite pics to be found. Today I was in wearehairypeople.tumblr.com and just loved life because of that site.”…

Ystävänpäivälahja minulta minulle

Joskus onni löytyy ihan nurkan takaa. Joskus jopa todellinen onni, mutta tällä(kin) kertaa aion kirjoittaa sellaisesta astetta pinnallisemmasta onnesta. Ja kukapa tietää, josko se onni saisi mussa aikaan myös syvempää onnellisuutta. Uskon jonkin asteiseen, joskin hataraan, suoraan verrannollisuuteen näiden kahden onni-asteen välillä. Joka tapauksessa tämänkertaisen onnen luojana on uusi viininpunainen…

Luovuus irti repimällä.

Tämä maanantai ei ollut läheskään yhtä hankala, kuin moni muu maanantai. Paastoamme Jannen kanssa torkutuksesta, mutta menestys on ollut vaihtelevaa. Minun kohdallani. En kuitenkaan huonossa omassatunnossani voi painaa torkkua, joten annan sen soida läpi hiljentymiseen asti. Ja kuinka tajuttoman raivostuttava onkaan se ääni ja se kestää niiiin pitkään. Vihaan elämää…

Löytöjä budjetilla nolla

”Olisko hei tää kuva hyvä?” ”Joo. Mä tykkään noista sun oravanhampaista.” Tein muutama päivä sitten aivan uskomattoman osuvan kirppislöydön. Pastellinkeltainen over-size-takki osuu kevättä odottelevan talvityyliin kuin nenä päähän. Kaiken kukkuraksi takki oli ilmainen. Tämä löytöhän sattui eteeni, kun selailin aivan omaa blogikirppistäni. Huvittavaa, mutta totta. Katselin kuvia läpi ja pysähdyin takin…

Häpi häpi valentain!

Ystävänpäivä-tunnelmia jakoon. Eilinen oli sattumalta täysin tyhjä kaikesta välttämättömästä ja joustamattomasta, joten päätimme pyyhältää Kauppatorin kulmille viettämään piknikkiä. Merituulen puhaltaessa ei ollut aivan sellainen perinteinen eväsretken tuntu, mutta mitä voisi helmikuulta odottaakaan. Minä, Janne, Tuomas ja Eeva uhmasimme lunta ja jäätä ja kannoimme termarit ja purtavat torille.  Loppujen lopuksi kovin…

Rauhaa ja rakkautta, immeiset.

Hyvää ystävänpäivää jok’ikiselle. Yleensä ystävänpäivä on mennyt itselläni humahtaen ohi, mutta tänä vuonna päätin tarttua siitä kiinni. Lähetin ympäri maata ja Suomea parikymmentä korttia, jaoin vinkkejä ystävänpäiväpostin väsäilystä ja tänään pidimme talvipiknikkiä muutaman ystävän kanssa Kauppatorin laidalla. Nyt uunissa hautuu puuro ja leffailta häämöttää.  Suoraan sanottuna tänä vuonna tajusin, ettei ole montaakaan…

Intiaanitalvi

Tänä keväänä elämässä on tuntunut olevan mukavaa muutosta ja monia kivoja juttuja. Thaimaan reissun jälkeen arki on tuntunut jotenkin energisemmältä (vaikka torkutankin joka aamu lukuisia kertoja) ja nautittavammalta. Olen ehkä saanut varaslähdöllä jotain kevättunnelmia imettyä itseeni, ja aion ottaa siitä kaiken irti. Yksi suuri ilon aihe on kuitenkin, että olen…

The Recipes -maailman dramatiikkaa, akustista melankoliaa

Hei ystävät. Ajattelin kokeilla jotain uutta ja kirjoitin haastattelun eräästä suosittelemastani yhtyeestä. Musiikkijuttujahan muutamat ovat kaipailleetkin. The Recipes -olkaa hyvä!  Pyöreää pöytää vastapäätä istuu kiharahiuksinen nainen, jolla on omien sanojensa mukaan ”yks todella pitkäaikainen unelma tässä meneillään”. Kyseinen unelma on kiteytynyt tammikuun lopulla EP:n muotoon, kun Heidi Tuikkasen luotsaama The…

4 tapaa tehdä nuttura

Koko blogihistoriani toivotuin juttu on mahdollisesti nuttura-tutorial. Tämä toive toistuu tasaisin väliajoin kommenttipoksissa, kun lukijat huomaavat nuttura-rakkauteni. Minua on tämä aina vähän naurattanut, sillä en ole koskaan sen kummemmin pohtinut, kuinka sohaisen hiuspallon päälaelle pomppimaan. Mutta kun kerran pyyntöjä satelee, niin toiveenne toteutuu. Yritin muutaman viikon ajan hahmotella eri tapoja,…

Kertakäyttökamera numero kaksi

”aamukahvilla-blogin kameratempaus, 5.7.2012 Helsinki   Hei! Olet nyt vastaanottanut kameran. Kohtelethan sitä hyvin ja rakkaudella. Tehtävänäsi on napata 2 kesäkuvaa, jonka jälkeen lähettää kamera eteenpäin (osoitteeseen, jonka olet maililla vastaanottanut). Voit kuvata ihmisiä, maisemia, tunnelmia, tapahtumia.. Mitä vain siis, ole luova! (ei liian: ei verta, ei sukupuolielimiä) Ja voit toki…

Elämäni riippumatossa

Tuutin täydeltä lisää reissukuvia. Tammikuinen kolmen viikon reissu oli yhtä löllimistä. Ohjelmamme oli oikeastaan seuraavanlainen: frisbeen heittoa, Yatzin pelaamista, nukkumista, auringonottoa, uimista, löllimistä, köllimistä, lukemista, syömistä, löllimistä ja ahkerien rantarapujen puuhien tuijotusta (enkä valehtele edes viimeisessä: tuijottelimme niitä tunteja! Olivat uskomattomia kaivamaan kuoppia). 12-15 tunnin yöunia, maailman ihmettelyä ja taivaallista…

Sadepäivän ilo, uskollinen ystävä

Facebook on monestakin syystä hauska kapistus. Yksi on kuitenkin se, kuinka sinne heittää kuvia, ja sitten yhtäkkiä monen kuukauden päästä joku kommentoikin vanhaan kuvaan. Tuntuu kuin muistoja ja hetkiä ripoteltaisiin muistutukseksi mukavista päivistä. Kuvatekstinä oli ”Sadepäivän ilo, uskollinen ystävä” ja kommenttejakin lukiessa nousi hymy korviin: Tuulia: ”Must tää on keisarin…

Jouluksi tai ystävänpäiväksi, who cares?

Kaikkien näiden päivien ja reissujen jälkeen sain tammikuussa vihdoin koostettua kollaasin joululahjoistani. Keräsin muutamia pieniä, ilahduttaneita yllätyksiä kokoon ylläolevaan kuvaan. Tammikuussa ajattelin, että miksipä en odottaisi lähestyvää ystävänpäivää. Tässä olisikin siis joululahja-paljastuksien lisäksi myös otollisia asioita pieniin, punaisiin paketteihin ensi torstaille. Niin kuin arvata saattaa, kuulun siihen klaaniin, joka nauttii…

”I stood there with my mouth open like an ape”

Joskus sitä ei vain löydä sanoja. Tiedättehän. Ja niin on käynyt minulle ennenkin. Mutta rehellisesti on vaikea muistaa samanlaista totaalista maailman seisahtamista, kuin kävin silloin, kun löysin Nancy Zhangin. Selasin Lookbookia ja pam! Se löi suoraan tajuntaani ja jäi sinne. Miten joku voikaan olla näin uskomattoman lahjakas? Miten joku voi?…

LET IT SNOW.

On lauantai-ilta. Kaiuttumista kaikuu Pete Yornin ja Scarlett Johanssonin yhteistuotantoa, joka saa suupielet hymyyn ja mielen keveäksi. Tekisi mieli tanssia. Tänään oli työpäivä ja huomennakin on, mutta ei lannista. Let it snow, let it snow. Sitä paitsi isä saapui tänään gallerialle kylään ja toi Dumle-donitseja. Olen isän tyttö.  Vaikka jäähallin…

Hieno rouva

Kyllä. Olen rouva. Minusta voisi käyttää tätä hämäräperäisen kaukaisenkuuloista nimitystä. Ulkoinen habitukseni on usein kuitenkin hyvin vähän rouva. Jos en omistaisi kausilippua bussiin, niin saisin varmaan usein kuulla varmistusta kuskilta, tuleeko lasten- vai aikuistenlippu. Ajattelin kesän loputtua aloittaa rouvastumisen klassisin keinoin: jakkupuvulla. Kiertelin ja kaartelin aikani kaupoissa ja viimein marraskuun…