Marimekon Ike saapui taloon.

Tänään tein Fidalta second hand –löydön, josta epäilen söpön villasukkasiskoni olevan pikkuisen kateellinen. Puisen hyllystön ylärivissä nojaili punainen Marimekon reppu. Mukaanihan se sitten lähti, niin kuin arvata saattaa. 
Month of Sundaysin pärereppua ei voita mikään, mutta sitä ei uskalla ottaa mukaan sateella tai miljoonapakkasilla. Siksi selässäni on läpi talven kulkenut uskollinen ruskea Fjällrävenini. Minulla on kuitenkin epäilys, että nämä kaikki kolme pystyvät elämään sopuisaa rinnakkaiseloa. 13-tuumainen läppärikin mahtuu tähän hyvin. 

 Tällaisen repun kanssa pitää varoa sellaista liian söpöä yhdistelyä, ellen tahdo palata teinivuosiini villasukkien, kirkkaanvihreän pallotakin, takkutukan ja vaaleanpunaisten, korkeavartisen tennareiden luokse. Nahka, pitsi ja vahva denim ovat omiaan näin ”suloisen” repun kanssa. 
Mutta nyt keskityn Elastiseen. Kiitos hei. Jäniskevennyksenä kerrottakoon, että eräs yö näin unta, jossa mulla oli juttua Elastisen kanssa. Loppu-unesta Ela kuitenkin muuttui Ruudolfin ja Karri-Koiran yhdistelmäksi, ja he sitten toivat mulle yhdessä laulaen ja tanssien aamupalaa vuoteeseen hopeiselle tarjoiluvaunulla.
Taidan olla viikonlopun tarpeessa. 
– Henriikka
ps. Ainiin, pitäähän minun antaa tapani mukaan uudelle perheenjäsenelle nimi.
Miten olisi Ike?
Kategoriat: kirpputori, muoti, ostokset 16 kommenttia

Marimekon Ike saapui taloon.

16 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *