Melkein kuin oikea Michael.

Aloitin koripallon pelaamisen ala-asteen toisella luokalla ja olin harrastuksestani hyvin ylpeä. Kirjoitin nimeni perään aina pelinumeroni ”#6”, ja kun ystäväkirjoissa udeltiin ihailemaani henkilöä, vastasin Michael Jordan. Totuus oli etten jäbästä lajin lisäksi tiennyt kuin ehkä ihonvärin, sekä mahdollisesti joitain merkillisiä roolinpätkiä Space Jam -elokuvasta. Näin jälkeenpäin voin kuitenkin olla lapsuuden ”idolistani” ylpeä. Onhan hän jättänyt jälkiä myös garderooppiini: Kiitos Michael Bullsin pelipaidasta.

Koulupäivänä pelipaidan kanssa ei tule pukea collegehousuja, koristossuja, pipoa ja suurta hupparia. Sen sijaan kannattaa harkita jotain aivan muuta. Musta puvuntakki hoitaa usein nämä asukokonaisuuksien tasapainotukset merkityksellisen hyvin. Martinellin pitkänmallinen takki on ryhdikäs muttei liian slimmi. Virallisempaa lookkia takin kanssa luo tummanpunainen mattahuulipuna (Mac-Ruby Woo), kun taas rentoa katukoris-tunnelmaa korostaa kultaiset blingit korvissa. Enää ei tarvita kuin farkut ja simppelit popot, niin asu on sillä selvä. Joko löytyy asennetta? Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa, mutta vielä puuttuu se afro.
Kiitos kaikille viime jutun kannustuksista ja kommenteista. Oli hauska kuulla, kuinka joku oli jännittänyt ääntäni ja joku yllättynyt. Minä jään jännittämään, kuinka äänestyksessä ja etenkin työnhaussa käy. Villejä tanssimuuveja ansaitsee jo tämänhetkinen äänimäärä, kiitos.
-Henriikka
paita, takki, korvikset/second hand
Kategoriat: muoti, oma tyyli 12 kommenttia

Melkein kuin oikea Michael.

12 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *