Kun löysin itsestäni larppaajan.

Se olisi viikonloppu, ananasrahka ja perjantain saunan jälkeinen olo. Löysin kuin löysinkin taloyhtiömme saunan kattokerrokselta ja pääsin nauttimaan lämmöstä. Kaiken kruunasi merinäköalaterassi. Kuka näitä nykypäivän opiskelija-asuntoja oikein suunnittelee? Eikö meidän pitäisi asua jossain räkäsessä luukussa? Eikö saunan pitäisi olla sellainen inheä sauna, niin kuin Salkkareissa?
Toukokuu on alkanut värikkäästi. Talvitakit on vihdoin pakattu pahvilaatikkoon ja ovat valmiina vinttiin. Tilalle ovat tulleet bleiserit, puvuntakit ja muut keväisemmät kaverit. Ja aurinkolasit! Kuinka kaipasinkaan teitä.
Olen yrittänyt lähikuukausina kartoittaa tyyliäni selkeämmin. Selkeähän se ei ole, sen tiedän. Olen kuitenkin löytänyt tiettyjä seikkoja, jotka yhdistävät lempiasujani. Yksi niistä seikoista on viittamaiset asiat. Olen tajunnut rakastavani liehuvia helmoja tuulessa ja ohuita, huonosti rypistyviä kankaita. Ja siksi tämä kuvissa näkyvä turkoosi viitta/paita on päätynyt päälleni kerta toisensa jälkeen. Tuntuu, että voisin laittaa sen päälleni aina. Se on virkistävä ja monipuolinen, ja se päälläni tunnen itseni jollain mystisellä tavalla enemmän itsekseni. 
Turkoosi paita sekä mustat nahkahousut valikoituvat usein päälle, kun haluan laittaa jotakin kivaa, mutta pitäytyä omalla, turvallisella maallani. Pressitilaisuudet, palaverit ja muut semiedustukset ovat tälle kombolle hyvää tannerta.
 

 Näiden viittainnostusten myötä olen päässyt askelta lähemmäs larppaajien mielenmaisemaa. Mikä voisi olla parempaa kuin se, että tuulen tuivertaessa voi kokea Marilyn -hetkensä, mutta ilman vilauttelua.
Mutta arvaattekos mitä huomenna juhlitaan? Minun syntymäpäiviäni! KYLLÄ. Synttärinihän olivat joulukuussa, mutta vihdoin koittaa se päivä, kun minulla ja kaveripossellani oli aikaa kunnon brunssiin ja kirpputorikierrokseen. Lahjaksi saatu lahjakortti ruokaan ja kirppisaarteisiin pelastaa minut rahanmenolta. Täytyykin kyniä ystävät viimeistä penniä myöten. Aiomme suunnata jäähallin kirppikselle, Dylaniin ja iltapäivällä Kierrätystehtaalle.
Hyväähyvää viikonloppua. Pitäkää itsestänne ja toisistanne.
-Henriikka

Ps. Villasukkatempaukseeni liittyvien villasukkien lähettämisen deadline oli huhtikuun viimeinen. Nyt laiskapyllyt kerätkää itsenne ja aktivoitukaa. Tiedän, ettei kaikki sukat ole vielä löytäneet kotiin (jo senkin takia, ettei minun ja Jannen sukat ole tulleet). Ja muistakaa laittaa mailitse kuvia uusista sukistanne, saamme sitten kollaasin kaiken kansan ihailtavaksi.

Kategoriat: muoti, oma tyyli 20 kommenttia

Kun löysin itsestäni larppaajan.

20 kommenttia

  • Anonymous sanoo:

    ihanaa ihanaa ! kai seurasit suomen peliä?;)

    • Henriikka sanoo:

      Kiitos sinulle. Täytyihän sitä ain välillä olosuhteiden pakosta vilkaista, mutta täytyy sanoa että jääkiekkoselostukset aiheuttaa mulle stressiä haha.

  • Anonymous sanoo:

    Paras kommentti omasta vaatetyylistä: ”Selkähän se ei ole, sen tiedän.”

    Anteeks, oli pakko. Oot ihana.

  • Anonymous sanoo:

    Sukkia oon minäkin odotellut, täällä Oulun suunnalla ne olisivat aivan käyttökelpoiset, koska juuri tälläkin hetkellä sataa lunta..Ideasi tästä ”sukkaviestistä” oli niin kiva, että harmittaa, jos se tyssää siihen, kun alkuinnostuksen jälkeen ilmoittautujat unohtavat koko asian.

    Sinun juttujasi seuraa tämmöinen ”vanha täti” mielellään.

    • Henriikka sanoo:

      Jaksan uskoa ihmisten hyvyyteen, näinkin hupaisassa asiassa. Pysytään siis vielä toiveikkaina, eikä heitetä hanskoja tiskiin. Eikä sukkia. Haha. Voi kumpa ihmisillä olis järkeä päässä ja pienesti sydäntä hoitaa homma loppuun.

  • Minttu sanoo:

    Kirjotathan sit mitä kaikkea ihanaa bongasit Kierrätystehtaalta? Mun piti tänään kans mennä ja kirjotella omaan blogiin kyseisestä tapahtumasta, mut tulikin yllättävä meno ihan toiseen suuntaan. :/ Ehkä ensi vuonna minäkin!

    • Henriikka sanoo:

      KIRJOITAN! mutta vielä en ole ehtinyt. Voi harmi ettet päässyt tehtaalle, mutta kyllä se varmasti järjestetään myös ensi vuonna.

  • Anonymous sanoo:

    mie olen miettinyt samaa, että on se kumma on opiskelijakämpät on nii ihanii :D en haluaisi muissa asuakaan :D

  • katja sanoo:

    Ihanaa että jollain on hyviä kokemuksia opiskelijakämpistä! Kaikki joissa mie oon asunut/käynyt on ollut kämäsiä hämäriä luukkuja, reikiä seinissä, joka paikka repsottaa ja home haisee. Hyvä kuulla kuitenkin etteivät kaikki ole sellaisea murjuja :-)

    • Henriikka sanoo:

      TODELLAKIN. Mulla on tästäkin uudesta kämpästä silkkaa hyvää sanottavaa. Sun kannattais varmaan muuttaa tänne meidän naapurustoon hih.

  • Anonymous sanoo:

    Kannattaa käydä myös Wanhan kirppiksellä, jos ehditte! Saattaa tehdä hyviä löytöjä, vaikka pöytiä ei olekaan loputonta määrää..:)

    • Henriikka sanoo:

      Käyty on ja hyväksi todettu. Vaikka keltainen valo on kyllä vaikea ja kokoa voisi olla enemmän. Toivon, että yläkerta otetaan käyttöön.

  • Celina sanoo:

    Hello Kaunotar! Oli mukava tavata pe ja ihan mielettömän kiva blogi sulla <3

  • Anonymous sanoo:

    ihana toi raidallinen paita tuol takin alla! mistä oot bongannu sen?

  • Enja sanoo:

    Kuule kuurona, elä puurona, tai hammaslääkärinä vampyyrin… Haha. :)

  • Henriikka sanoo:

    LEIRIÄ EN VAIHDA. RULLARIT!!! !!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *