Arkisto: syyskuu 2013

ÄÄNESTÄ MEIDÄT NEW YORKIIN!

Arvatkaa mitä? Me ollaan taas pyrkimässä reissuun ja polvet ruvella anellaan, että voisitte äänestää meidät New Yorkiin. Äänestämällä vidotamme osallistutte myös itse Nycin reissun arvontaan.  Suomi-Seuran Matkatoimisto halusi selvittää, mitä ihmiset nykyaikana toivovat häämatkalta ja minkälaisia ideoita heillä on. Kilpailun idea oli suunnitella unelmien häämatka videolle. Mehän olemme Jannen kanssa…

Torikorttelit.

Pyrin parhaiksi kavereiksi Helsingin kanssa. Haluan oppia tuntemaan ratikkareitit, bussilinjat, kadunkulmat, kievarit ja kahvilat, divarit, paperikaupat, satamat ja niiden laivat, kirpputorit, leipomot, suklaapuodit, metsät ja puistot, sekä asuinalueiden hengen. Haluan tietää kaupungin perinteet ja historian, mutta pysyä erityisesti perillä siitä, mitä nyt tapahtuu: mistä nyt puhutaan ja mitä on tekeillä?…

Syyskuu, kaunis ja lempeä.

Olen ottanut kameran rullalle talteen kauniita syyskuun hetkiä muutamalta päivältä. On ollut Habitare design-messut, hiljalleen pimenevät illat, koulunalku ja loistoonsa puhjenneet omenapuut, pihlajanmarjat ja muut herkut. Muistan kuinka pienenä syksyn parhaita juttuja oli kiivetä veljien kanssa pihan isoon pihlajaan tiputtamaan marjoja äitille, joka keräsi marjat talteen ja teki hyytelöä. Lisäksi…

Vähemmän skumppaa, enemmän hodaribaareja.

Koska pidän blogia, saan silloin tällöin kutsuja pressitilaisuuksiin ja muihin yritysten järkkäämiin tapahtumiin. Tällaiset tapahtumat ovat vallan kivoja, sillä on mukava tavata uusia ihmisiä ja etenkin kuulla uusista ilmiöistä, sekä siitä mitä ympärillä tapahtuu. Yleensä tällaisissa tilanteissa minua kuitenkin huvittaa. Siellä sitä tönötetään skumppalasit kädessä, hetkeksi lattialle vieritetyllä punaisella matolla…

Sukkahousut, en tarvitse teitä.

Karu totuus on, että alan murtua otsikon uhmakkuuden edessä. Minä tosiaan tarvitsen sukkahousut. Ja pian. Yöllä on taas varmaan pakkasta ja minä totisesti tarvitsen niiden housujen lisäksi myös kaulahuivin, villapaidan ja jotkut pörröiset, pehmoiset sukatkin. Minä kuulun niihin hulttioihin, jotka usein ajattelevat päähän painetun pipon korvaavan kaiken muun villatavaran. Syksy…

ELINA PRIHA ja satoja sydämenlyöntejä välistä.

Reilu viikko sitten Lontoon muotiviikoilla esiteltiin jotain, mistä tänään sain viikon suurimmat inspikset. Juuri muodinmaisteriksi Lontoon Kingston Universitysta valmistunut Elina Priha sai lopputyömallistollaan minulta täydet pisteet. New Slang-mallisto on valmistettu kokonaan vintage denimistä. Coston sponssaamat hatut on kustomoitu malliston tyyliin ja Dr. Martensit tuovat kokonaisuuteen oman tunnelmansa. ELINA PRIHA |…

Vastauksia osa 1: Minä, tyyli ja historia.

Minä  Ootko aito stadilainen?
 En ole. Olen Kouvolassa asunut elämäni ensimmäiset 18 vuotta, jonka jälkeen muutin kolmeksi kuukaudeksi Etiopiaan, kolmeksi kuukaudeksi Ruotsiin, vajaa puoleksi vuodeksi Helsinkiin ja vuodeksi Jyväskylään. Elokuussa 2011 muutin takaisin Helsinkiin ja täällä on ainakin tällä hetkellä lujasti sydämeni. Montako senttiä oot pitkä? 158 ja puoli. Kuinka…

BULLS & HORSES.

Olisi härkien ja hevosten aika. Siinähän on aika hyvä kombo. Viime viikolla pompin vielä sortseissa, tällä viikolla samoilen sateen varjon alla, huiviin kääriytyneenä. Tänään ostin villapaidan, mohairia ja villaa, mutta muistellaan nyt hetki vielä rusketusta ja auringon vaalentamia hiuksia. Minä niin pidän tuosta collegestani. Vai onkohan se Jannen? Ehkä. Ainakaan…

Elämääni saapuu älypuhelin.

Elämääni saapui älypuhelin. Vihdoin ja viimein, jos monelta ympärillä elävältä kysytään, mutta pelottavan aikaisin, jos saan itse viimeisen sanan. Olin tehnyt pyhän lupauksen, etten hanki tälläista hienoa hifipuhelinta, ennen kuin oma vanha Nokiani vetää viimeiset henkosensa. Turvauduin tähän lupaukseen, nimittäin tiesin siinä menevän vielä kauan. Olihan se jo kestänyt melkein…

Puupallopulloja.

(Olin niin ylpeä tuosta otsikosta. Haha.) Kun päästään kesästä, ovat ajatukset taas astioissa. Vaatteista ja kengistä on helppo luopua osa kirpputorikassiin, mutta astiakaappiin tartun kahta lujemmin. Syksyllähän se vasta alkaa, kunnon kattauskausi. On ihana kutsua ystäviä pyöreän pöydän ääreen ja nauttia värikkäistä lehdistä yhdessä. Viime viikollakin sain ilahduttavan kutsun ystävältä:…

TUPLAKUKKAPRINTTI.

Kahlaan netissä miltei päivittäin muutamia hetkiä kauniiden kuvien perässä. Tiettyjen ajanjaksojen jälkeen alkaa aina hahmottua, millaiset suuremmat teemat tällä hetkellä inspiroivat. Toisinaan klikkailen auki eläimiä, jääkarhuja, flamingoja ja tiikereitä, kun taas joskus herään hyrrääväni vain minimalististen kuvien kanssa. Viime viikolla jäin kiinni tuplakukkaprinteistä. Onko kukaan ihmetellyt, kuinka joka sesongin aikana…

Loreen ja tyyli.

Olen surkea bilettäjä. Tykkän kyllä tanssia ja käydä klubeilla, pienillä keikoilla istuskelemassa, mutta olen surkimus siinä toiminnassa, jota kutsutaan bilettämiseksi. Valitsen niin paljon mieluummin leffaillan kuin baari-illan ja ahdistun, jos ympärillä on ystävieni sijaan vain kosolti paljasta pintaa. Inhoan sitä, kuinka kengänpohjat tarttuvat tanssilattiaan, jonne on kaatunut litratolkulla juomaa, ja…

SMG luomuna.

Pidän Scandinavian Music Groupista. Pidän vesilinnuista, romantisoinnista ja kekseliäistä sanavalinnoista. Pidän Terhin äänestä ja koko keissin runollisuudesta. Pidän siitä, vaikka se kuinka olisi main stream. Pidän Jannesta. Jannella on muutaman muun kuoman kanssa yritys. Sen nimi on Luomustudio. Pidän Luomustudiosta. Luomustudio on musiikkimedia, joka julkaisee videoita artisteista soittamassa omaa musiikkiaan akustisesti….

Epätoivoni keskelle ilmestyi valo.

Kolme viikkoa sitten vietettiin Jannen siskon häitä. Olimme juuri palanneet reililtä ja olo oli absurdi. Hääpäivä oli täydellinen. Olimme juontajakaksikko ja onnellisia Hennan ja Miikkan puolesta. Montakaa kuvaa emme kaiken järjestelyn ja juhlimisen lomassa ehtineet ottaa, mutta katsokaas katsokaan, mikä mekko oli päälläni tuona lauantaipäivänä. Kesäkuun lopulla olin avautunut, kuinka…

HELSINKI DESIGN WEEK 2013

Pohjoismaiden suurin designtapahtuma Helsinki Design Week on taas startannut. 12.9.-22.9. järjestettävä designfestivaali juhlistaa arjen muotoilua ja keskittyy tänä vuonna yhä enemmän myös muotiin, viestintään ja musiikkiin. Näyttelyitä, työpajoja, studiovierailuja ja muita osatapahtumia järjestään ympäri kaupunkia, jonka lisäksi Kaapelitehtaalla pidetään suuri Design Market ja Messukeskus avaa ovensa Habitare-messuille. Jos voisin valita,…

Kun ymmärsin elämäni tarkoituksen.

Olen viimeisten kuukausien aikana ymmärtänyt elämäni tarkoitukseni. Mahdollisesti. Mitä enemmän sitä ajattelen, sitä hienommalta tarkoitukselta se tuntuu. Aika mitättömältä, mitä maailmankaikkeuteen tulee, mutta aika suurelta, mitä 158 ja puoli senttiseen naiseen tulee. Luulen, että mun elämän tarkoitus on (joojooo rakkauden lisäksi) saada ihmiset tajuamaan, että maailma on kaunis ja elämä…

Synttärikakkua ja sen sellaista.

Minulla oli eilen synttärisankari kylässä. Onnea Bea! Synttäreitä pitää aina juhlistaa naurettavan suuresti ja ihanan lapsenomaisesti. Koko päivä saa olla yhtä juhlaa. Ja kakkuja saa syödä niin monta kuin jaksaa, ja niin monta kuin itse tai ystävät jaksavat leipoa. Minäkin leivoin kakun Bean kunniaksi. Mutta ensin muka kypsästi söimme salaattia….

Kissamekko.

Minulla on uusi syksymekko. Siinä on kissoja. Toisilla on naama, toisilla ei. En omista kissaa, enkä aiokaan, mutta tässä mekossa tulee hyvä mieli. Siitäkin huolimatta, että mekon kissat ovat aika tuimia. Ehkä ne ovat pettyneitä minuun, kun ostin mekon, vaikken sellaista tarvitse. Olen aina ollut farkkutyttöjä, mutta viime kuut ovat…

Matkaan 9/13

HUH, miten paljon kysymyksiä viime juttuun! Kaikki varmaan on jo aivan jännityksen partaalla kuulemassa, tykkäänkö delfiineistä vai en. Ja minkäväristä tiskiharjaa käytän. Kysymyksiä on tullut niin hurjasti, että vastaan useammassa osassa, enkä vielä tänään. Täytyy hengittää teidän nerokkaiden ja ilahduttavien, kiperien kysymysten äärellä ja rehellisesti sanottuna miettiä monta asiaa, mitä…

KYSY MINULTA.

Kysy minulta.  Jotain, mitä olet halunnut tietää, muttet ole koskaan kysynyt.  Jotain mitä olet pienessä pääkopassasi pohtinut, mutta mikä ei ole tullut ilmi blogin kautta.  Kysy tyylistä, koulusta, elämästä, mistä vain. Mutta toivomukseni on, että pliis, älä ole tyhmä. Tämän jutun tarkoitus ei ole pilkkoa palapelinomaisesti elämääni julkiseksi, vaan antaa…

Perjantaineilikoita!

Kiitos Pirkka Reilun Kaupan neilikoista. En tiedä montaakaan arjen pientä asiaa, joista iloitsen yhtä paljon kuin nipusta K-kaupan neilikoita. Kuinka luksusta onkaan, että kauppareissullaan kaiken päätteksi voi nostaa tuoreita leikkokukkia koriinsa (Minä käytän niitä rullaavia koreja. Olen aina kaupan ainoa, enkä ymmärrä miksi. Nehän ovat superkäteviä!). Enkä valita siitäkään, ettei…

Koitan lähettää teille näitä ajatuksia.

Sain tänään Aalolta viimeiset kuvat, joita kuvasimme viime kesän aikana. Onhan se aina haikeaa, kun jättää kesän taakse ja tuijottaa lämminsävyisiä kuvia, kun aurinko laskee jo luvattoman aikaisin. Kun on elänyt luulossa, ettei ole tehnyt kesällä mitään, ja kuvien kautta huomaa kaikki miljoonat muistot. Voin onneksi siirtää kesämuistoja myös talvikaudelle:…

DIY-kilpailun ideat ja arvonnan voittaja.

Julistin reilu viikko sitten väsäysintoni kunniaksi DIY-kilpailun, jossa lukijat saivat jakaa omia ideoitaan. Sain mailiin nerokkaita ideoita ja seuraavaksi niistä kooste kaikkien iloksi ja riemuksi. Sanomalehticlutch Tein itse asiassa jo pari vuotta sitten kesällä itselleni clutchin kontaktimuovilla päällystetystä sanomalehtipaperista ja jaoin silloin idean ja ohjeen omassa blogissani. Projekti on kauhean…

Sesonkikellon mukaan.

Syksyn tullen sitä väkisinkin vaihtaa vähän skarpimpaan. My Little Pony -college (kuvitteellinen, kunpa minulla oliskin sellainen) vaihtuu kauluspaitaan, ja kuohtunut pellavatakki trenssiin. Siinä missä kesällä viilettää kevyessä hameessa pyöränselässä miltei vilautellen, on syksyllä napakasti päällä nahkahame. Aurinkoa riittää vielä iholla, mutta kasvovoiteiden ja käsirasvojen olemassaolon muistaa taas ensi kerran huhtikuun…

Raakaruokakurssilla.

Viime keskiviikkona leivoin elämäni ensimmäistä raakakakkua.  – Nyt huijasin ehkä vähän, sillä oikeastaan vain seurasin sen tekoa. Leivoin kuitenkin henkisesti olemalla läsnä ja oppimalla, sitä voi mielestäni kutsua jo tässä tapauksessa leipomiseksi.  Raakaruoka kiinnostaa kamalasti, mutta kokemuksen syvä rintaääni ei ole kovin syvä. Se on oikeastaan vain mitätön kurkkuruikutus. Keskiviikkona…