Viime keskiviikkona leivoin elämäni ensimmäistä raakakakkua.
– Nyt huijasin ehkä vähän, sillä oikeastaan vain seurasin sen tekoa. Leivoin kuitenkin henkisesti olemalla läsnä ja oppimalla, sitä voi mielestäni kutsua jo tässä tapauksessa leipomiseksi.
Raakaruoka kiinnostaa kamalasti, mutta kokemuksen syvä rintaääni ei ole kovin syvä. Se on oikeastaan vain mitätön kurkkuruikutus. Keskiviikkona osallistuin sponsoroituna bloggaajavieraana
Luomuttaren ja
Kuppikuumaa.fi:n järjestämään raakaleivontailtaan, jossa illan leipurina ja asiantuntijana toimi Maria Lönnqvist, Suomen tunnetuin raakaleipuri.
Aluksi saattoi vähän jännittää. Henkilökohtainen asunto Helsingissä, illan järjestäjät ja 16 toisilleen tuntematonta, eri-ikäistä miestä ja naista. Jännityks raukesi kuitenkin jo nelituntisen illan alkumetreillä, kun henki oli hyvä ja tyhmiä kysymyksiä sai esittää. ”Mitä raakaruoka on? Miksi se on terveellistä? Voiko kakkua tehdä ilman paistamista? Miten pähkinäallergikko voi tehdä raakakakkua jnejne”.
Maria kertoili aluksi kokemuksiaan raakaruoasta ja vastaili osallistujien kysymyksiin. En tässä ala kertomaan amatöörinä asiasta enempää, mutta perusperiaate on, ettei raakaruokaa kuumenneta koskaan yli 40 lämpöasteen, jotta ruoan sisältävät tärkeät ja terveelliset ravintoaineet eivät tuhoudu. Raakaruoassa käytetään myös lähtökohtaisesti terveellisempiä ja luonnollisempia ravintoaineita.
Illan kulku alkoi juhlajuoman kippistelyllä ja raakaruokainformaatiolla ja jatkui syksyisen omenapiiraan leipomisen merkeissä. Piirasta tehtiin reseptin mukaan ja jokaisen vaiheen myötä raakaruoan maailmaan perehdyttiin syvemmin. Ei minusta ammattilaista tullut, mutta tiedän jo vähän enemmän. Illan lopuksi teimme vielä Pakura-hauduketta, Cashewpähkinä-maitoa ja kuuntelimme muutaman sanasen kahvista (ja siitähän minä pidän). Ja toki söimme sitä omenapiirakkaa. Voi veljet, kuinka hyvää.
Samat lafkat ja sama raakaleipuri tulevat lanseeraamaan syksyn mittaan sarjan erilaisia raakaravintoon sekä terveelliseen elämäntapaan liittyviä kursseja. Itseäni kulttuurituottajana tietenkin kiehtoo tuo kokonaisvaltaisen elämyksen paketti, massaluennot ja puiset seminaarit on niin nähty. Seuraavalla kurssilla on aiheena juustokakku. Jos vain suinkin aikatauluiltani ehdin, niin haluisin osallistua ainakin raakapitsa-kurssille. Kurssin hinta oli 77 euroa, mikä on mielestäni aika mukava hinta, sillä kotiin lähtiessään jokainen saa mukaan noin 30 luomuruoka-kassin, joka sisältää kurssilla läpikäydyn reseptin tarpeet.
Dippadappadaa, olispa kiva viettää jonkun ystävän polttareita tällaisen kurssin merkeissä. Tai syntymäpäiviä. Ja koska rakastan leipoa, mutta koen pävittäisestä ylenpalttisesta herkuttelusta huonoa omatuntoa, on tällainen terveellisempi leipominen kuin minulle tehty. Joskin minkään ravinteellisen ideologian sataprosenttinen toteuttaminen ei ole minua varten. Mutta askel askeleelta kohti terveellisempää. Puhdas ravinto tuo energiaa ja silloin siinä sivussa voi myös toisinaan nauttia sellaisesta jättimäisestä irtokarkkipussista. Mmmmm.
-Henriikka
Oi, kuullostaa kivalta! Ja näyttää kans noi kuvat niin herkullisilta ♥ Varmaan oli hauska ja opettava kokemus! :)
Suosittelen kyllä ehdottomasti ihan jokaiselle tuollaista kurssia. Mukavaa yhdessäoloa, naurua, tietoja ja kokemuksia. Mainiota.
Siis aivan käsittämättömän ihanaa, mäkin haluan! järkätkää joku pliis tampereellakin tämmöinen, mä olisin niin mukana. Ja Henriikka, miten mainio idea!! Siis mun polttarit saisivat kyllä luvan liittyä vaikka raakaruokakokkailuun. NIH.
Tämä on aiheena valtavan kiinnostava, mutta meitsikin on ihan aloittelija. Pitäis kyllä kokeilla jotain kakkua tai jotain….
Meidän pitäs ehdottomasti asua samassa kaupungissa, jotta voitais pitää raaka- ja luomuruokakerhoa. Khih.
– Sun pitää sun ystäville alkaa vinkkaileen, että polttarit ja raakaruoka olisi hyvä kombo.
Ps. Kun leivot raakakakkua, käytä hyviä välineitä. Esim taatelit ja pähkinät meinaa tuhota hepposemmat laitteet.
Ois kyllä ihan huiput polttarit! Ja muutenkin raakakakut on ihania. Nam nam nam.
NONIIN olisi. Omat polttarini on jo takana päin, ja ihanat olivatkin, mutta toivottavasti pääsen järjestämään vielä useita.
Ei liity aiheeseen mitenkään, mutta oli nyt pakko tulla kertomaan, että näin viime yönä unta susta. Mentiin johonkin tosi surkeeseen nepalilaiseen ravintolaan syömään, koska olit luvannut suunnitella mulle tatuoinnin :D
Aiheeseenliittymättömät yllätykset on yleensä niitä parhaita, niin kuin tämäkin. Ai että, kun naurattaa.
Miksemme menneet hyvään nepalilaiseen? Miksi minä olin sellaista tatuoinnin suunnittelua luvannut? Alitajuntasi on mielenkiintoinen. Kiitos piristyksestä, ai että. :—D
En tosiaan osaa vastata, samaa oon miettinyt koko päivän :D mutta oli piristävää herätä ja tajuta mistä oli nähny unta! Uskon kuitenkin että jos suunnittelisit oikeesti mun tatuoinnin siitä tulis hieno!
Mä suunnittelen sulle tatuoinnin milloin vain. Onnittelut rikkaasta mielikuvituksesta.