Kesä jäi hiuksiin, syksy saapuu villapaitaan.

Älkää pelätkö, en jätä meidän häämatkakilpailuhömpötyksiä koko viikoksi blogin ykköspaikalle. On vaikka mitä kirjoitettavaaa. Kiitos kuitenkin kaikille jo äänestäneille, hitsi miten kiva määrä ääniä. Voin rehellisesti kertoa olevani aika jännäkakka housussa asian kanssa. Hassua oli taas kuulla, kuinka moni yllättyi äänestäni videolla. Ja miten paljon toivon, että joku tämän blogin lukijoista voittaa myös sen New Yorkin matkan. Niin paljon toivottavaa. Joka tapauksessa äänestää voi 13.10. asti täällä.
Nyt keskitytään kuitenkin hiuksiin ja villapaitoihin. Molemmat tekee elämästä pehmeämpää. Mutta otsikkoon viitaten, kesä on jäänyt hiuksiini asumaan. Vaihdoin päiväksi jakauksen paikkaa, ja mikä näky. Maantienväristä hiusta kasapäin. Aurinko polttaa aina hiukseni kesällä vaaleiksi, mutta koska osa hiuksista jää muiden hiuksien alle, ei vaalennus synny kauttaaltaan.

En ole värjännyt hiuksiani nyt puoleentoista vuoteen.

Ei ole tehnyt mieli, olen halunnut oman värini. Nyt kuitenkin, kun katson tuota juurta, niin se näyttää jokseenkin huvittavalta. Pitäisikö kuitenkin laittaa muutama raita kohtiin, jonne aurinko ei ole ylettänyt? Vai onko tämä nyt sitten kaunis luonnon liukuvärjäys? Hiuksistani on lisäksi tullut värjäämättömyyden tuloksena niin liukkaat, että käsittely on huomattavasti vaikeampaa. Auttaisiko värjäys pulmaan? Auttaisiko muutama vaalea raita myös tummiin silmänalusiin?

Inhottaa kirjoittaa tällaisten fiiliskuvien kaveriksi syväluotaavaa analyysia hiuksista. Niinpä vaihdankin siihen sympaattisempaan aiheeseen: vihreään, uuteen, pehmoiseen villapaitaan. Se on vihreä, se on mohairia ja villaa. Se oli viimeinen lajissaan, roikkui alerekissä H&M:n Trend-puolella. Otin sen, vaikka se oli koossa 40. Eikai tuollaista villapaitaa voi oikeankokoisena käyttääkään?
Eihän syksy edes tunnu syksyltä, jos villapaita istuu.
Kauniita unia kaikille.
-Henriikka

10 kommenttia

  1. Noora 2.10.2013

    Huuiii, mä täällä on jo kuinkahan monta kertaa alkanut kasvattaa omaa väriä takaisin. Ja siitä on tullut aina niin paljon, että vieläkin mulla on tumman ruskea/musta tukka. Ole ylpeä itsestäsi, oman hiusvärin kasvatus vaatii ihan hulluna, ainakin minulta… :D

    Vastaa
    • Henriikka 13.10.2013

      Hitsit se on vaikeaa. Tsemppiä duuniin, kun pääset yli olkapäiden, niin voiton puolella ollaan. Kannattaa seuraavaksi värjätä ”oman väriseksi” niin on helpompaa.

      Vastaa
  2. pumpulissa 3.10.2013

    kauniilta näyttävät hiukset ihan noinkin

    Vastaa
    • Henriikka 13.10.2013

      No mutta kiitos. Josko sitten en tarttuisi väripurkkiin…

      Vastaa
  3. Hosuli 3.10.2013

    Siis mitä, eihän tuo ole maantietä nähnytkään! Ihana tuo sun oma sävy, kirkas ja kylmä vaalea tms. Ehkä se tuntuu jotenkin harmaalta värjätyn, keltaisemman hiuksen vieressä, mutta ehei. :)

    Vastaa
    • Henriikka 13.10.2013

      Miten ihanasti kirjoitettu. Sun kommentin jälkeen katsoin omia hiuksia ihan uusin silmin. Niinhän se kai on, että luonnonvaraisia vaaleita hiuksia pitäisi enemmän arvostaa.

      Vastaa
  4. Anonymous 3.10.2013

    Mistä tuo turkoosi kaunis villapaita on?

    Vastaa
    • Henriikka 13.10.2013

      Hmm se on tummanvihreä. H&M:n trend -puolelta olen ostanut, niin kuin tekstissä kerronkin.

      Vastaa
  5. Sirde 3.10.2013

    Hyvältä näyttää! Minä haluisin kauheesti oman värin takaisin, mutta en ole vielä päässyt pahimmasta juurikasvuvaiheesta ohi, vaan pahana päivänä olen kävellyt kaupan kemikaalipommiosastolle. :/ Kyllä se vielä tästä!

    Vastaa
    • Henriikka 13.10.2013

      Oi vitsit, toi on niin vaikea urakka. Kannustan pyrkimään värjäyksessä mahdollisimman lähelle omaa väriä, niin sitten se juurikasvukaan ei ole niin kammottava.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Anonymous Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.