Rakastan kirjoittaa blogia. Rakastan sitä tunnetta, kun näen, koen tai kuulen jotain inspiroivaa ja ajattelen, että tämän pitää jakaa. Heti. Tiedän, että ruudun toisella puolella on paljon väkeä, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla. Jos ajatusmaailma ei aina ulotukaan filosofiassa yksiin, niin vähintään samanlainen visuaalinen maailma kiehtoo.
Tällainen hengenpidätyksen jälkeinen jakamisen tunne valtasi minut äsken, kun Samuji julkaisi nettisivuillaan kuvakollaasin. Ulkona sataa vettä vaakatasoon, koko maailma märehtii ja Samujilla keskitytään kauneuteen. Tekisi mieli itkeä näiden kuvien äärellä. Sellaisia syksyisiä, suuri ja suolaisia kyyneleitä, osakseen ilosta, osakseen haikeudesta. Tekisi mieli tanssia valssia tanssiparin jalkaterillä ja antaa sateenvarjon kääntyä rauhassa väärinpäin.
Folks of October sai inspiraationsa Samujin ystävistä ympäri maailman. Mekin saamme tänään ystäviä kylään, pyöreän pöydän ääreen. Ei ihan maailman laidalta, mutta Turusta kuitenkin.
Haikein terveisin,
Henriikka
Kuvat: Samuji (hih kyllä, kysyin luvan)
Tokavika kuva: Sä ja Janne. Te tulitte siitä heti mieleen! :D
Voii! Kiva tulla noin ihanasta kuvasta mieleen. Joskin pohkeeni taitavat olla satakertaiset kuvaan verrattuna.
TÄYDELLISIÄ.
tykkäätkö muuten toffifee-karkeista?
WORD täydellisille.
Ja myönnettäköön, siitäkin huolimatta etten yhtään tiedä miksi moinen kysymys on heitetty, että suorastaan rakastan Toffifee-karkkeja.
Koska söin niitä samalla kun luin ja aattelin että ne ois just sun tyylisiä karkkeja. tsih.
IHANAA. toi tokavika on super.
Niin on! Vaikka unenomainen hamekuva onkin ihan oma suosikki.
Oioi, näistä tuli niin hyvälle tuulelle.<3
-Lotta
NIINPÄ. Kaamosangsti katoaa ja tulee positiivista melankoliaa sijaan.
Sen lisäksi, että tykkään tästä, haluan kehaista miten mainio olet: sä kysyit luvan! Ihan mahtavaa.
– M
Ps. Mäkin rakastan Toffifee-karkkeja.
No kun vallalla on nyt kova keskustelu tästä tekijänoikeus-asiasta, niin ajattelin itsekin siirtyä laillisille poluille ihan vakavasti. Toffifeet on IHANIA.
Oi, mikä tunnelma, oi mikä suunnittelija! Totuttujen kaavojen rikkominen luo jotakin pysäyttävää. Kuvia katsellessa koukuttuu hetkeen ja ajautuu puoli huomaamattaan jatkamaan mielessään niistä herännyttä tarinaa. Liikuttuja minussa on löytänyt taas kauneudesta syyn tunteilla ja iänikuinen fiilistelijä puolestaan hykertelee näkemistään oivalluksista. Teettää suorastaan vaikeutta päättää herkistelisikö vai hymyilisikö kuin ihastunut hölmö. Taisin juuri jäädä kiinni kummastakin. :)
No sinäpä sen sanoit. Tämä kuvasarja herättää jo keskenäänkin ristiriitaisia tunteita. Miten nämä kauniit asiat nyt asettelisi sitten sanoiksi? Parempi kai olla yrittämättä.
Tunnistan hyvin tuon tunteen! :) Nuo Samujin asut ovat kyllä ihania, vaikka olen niitä jo monta kertaa katsellut, jaksan niitä katsoa vaikka kuinka monta kertaa!
xxx
E
http://dragonflyelisabeth.blogspot.fi/
Oot siinä oikeassa, ettei näihin oikein kyllästy lainkaan. Aina avautuvat kiinnostavalla tavalla uudestaan.