Viimeiset Alpro-ajatukset.

 yhteistyössä Alpro
Pari viikkoa sitten yhteistyössä Alpron kanssa toteutettu maidoton viikko oli kiva ja opettava. Otsikko on sinänsä hämäävä, etteivät nämä jää vimeisiksi Alpro-ajatuksikseni, vaan jätän kasviperäiset tutoteet osaksi arkeani: maustamaton jugurtti, ruokakerma, kaakao, vispikerma ja mantelijuoma nousivat lemppareiksi. Tofun jätän suosiolla muille. Ensimmäinen juttuni aiheesta löytyy täältä ja toinen täältä.

Suurin oivallukseni viikon akana oli, ettei Alpron tuotteet ole niin ihmeellisiä. En tarkoita tällä sitä, etteivätkö ne olisi tosi hyviä ja sillä tavalla ”ihmeellisiä”. Pointtina oli se, että Alpron tuotteet ovat ihan tavallisia. Tuotteet sopivat ruoanlaittoon, leivontaan ja sellaisenaan kaikkeen, mihin nyt vain ikinä arjessa vastaavanlaisia tarvitsee. Kastikkeesta tulee samanmakuista soijakermallakin, eikä leivonnaisista löydy eroavaisuuksia kermasta huolimatta. Sellaisenaankin syödyt tuotteet vaativat vain makuun totuttelua, niin kuin kaikki uudet ruoat aina.

Soijahan ei ole yksiselitteisen hyvä raaka-aine, siitä on käyty lähikuukausina kovaa vääntöä puolin ja toisin. Olen tästä tietoinen ja on mielenkiintoista lukea artikkeleita aiheesta ja käydä läpi blogimaailman ajatuksia asiasta. Vielä vahvempi totuus on kuitenkin se, että maito on vielä vähemmän yksiselitteisen hyvä.

Puhtaaseen ja parempaan ruokavalioon ei nykyihmisen einesruokavaliosta hypätä kertaheitolla (no ehkä löytyy niitäkin äärihenkilöitä). Avain on se, että ruokavaliota parannetaan askel kerrallaan. Juttu on siinä, että ihmiset ymmärtäisivät, että vaihtoehtoja on oikeasti olemassa ja vieläpä helposti saatavilla. Niin maitotuotteiden kuin muidenkin rinnalle nostetaan vaihtoehtoja ja tällaisten Alpron kaltaisten tuotteiden rima alkaa hiljalleen laskea. Niin kuin on jo laskenutkin.

Kiitos tästä haasteviikosta, joka avasi silmiä ja laski rimaa.
Ehkä joskus Ruohonjuureenkin voi kävellä ilman,
että häpeilee ettei itsellä ole rastoja eikä juutista tehtyä kauppakassia.
-Henriikka
Kategoriat: ruoka ja juoma, yhteistyö 10 kommenttia

Viimeiset Alpro-ajatukset.

10 kommenttia

  • Gajsa sanoo:

    Pitää ehkä itsekin kokeilla, ennakkoluulot aiemmin estäneet, mutta ehkei ne olekaan niin erilaisia kuin olen kuvitellut. Tosin näin opiskelijabudjetilla mietin että minkä hintaisia alpron tuotteet on verrattuna ”tavallisiin”? :)

    • Henriikka sanoo:

      Kokeileppa ihmeessä. Soijatuotteet ovat about laktoosittomien tuotteiden hintaisia, eli kalliimpia kyllä, muttei todellakaan kovin kalliita. Itsekin olen opiskelijabudjettilainen ja kyllä näihin rahat riittävät.

  • Hosuli sanoo:

    ”Vielä vahvempi totuus on kuitenkin se, että maito on vielä vähemmän yksiselitteisen hyvä.”

    Niinpä juuri. Soija vähän paha, maito vielä pahempi. Kohtuus kaikessa ja kaikkea kohtuudella, tai jotain. :)

    Ainakin Tampereella on Ruohonjuuri on nykyään oikein hieno keskustaputiikki kahviloineen ja tyylikkäine sisustuksineen – luulen, että kunnon rastahipit voivat tuntea siellä olonsa ulkopuolisiksi. :D

  • Anonymous sanoo:

    Millä tavalla maito on ”vähemmän hyvä”?

    • Anonymous sanoo:

      koska maito on eläinperäistä?

    • Anonymous sanoo:

      Tottahan toki se on eläinperäistä. Kysymys kuuluikin: mikä tekee maidosta huonomman kuin kasviperäinen juoma, jossa on usein vielä lisättyä sokeria ym. lisäaineita? Jos nyt mietitään sekasyöjien näkökulmasta, maitoallergikot ja vegaanit ovat tietysti asia erikseen. Se, että jokin ruoka on kasvi- tai eläinperäistä, ei tehne siitä itsestään hyvää tai huonoa?

    • Henriikka sanoo:

      Ei ei, itse en kyllä lähtisi luokittelemaan suoraan eläinperäisyyden perusteella, en ole itsekään kasvissyöjä. Ehkä maitoteollisuudessa piilee suurimmat ongelmat. Suosittelen katsomaan Food inc -dokumentin ja lukemaan esimerkiksi tämän jutun (joskin tämä on aika kärkäs):
      http://www.valitsevege.fi/node/33

      Ongelmattomia ei ole maitotuotteet eivätkä soijatuotteet. Kauramaito kuulostaa kaikista parhaalta ratkaisulta, jos maidolle halutaan löytää vaihtoehto.

  • Anonymous sanoo:

    Ei Ruohonjuuressa – ainakaan enää – tunne rastaton itseään ulkopuoliseksi, siellä käy jakkupukutädit ja salkkumiehetkin! Sinne vaan rohkeesti. :)

    • Henriikka sanoo:

      Jep, minä siellä olen häärinytkin jo jonkin aikaa ja hauskaa muutosta on ollut huomattavissa. Niin ne vaan madaltuvat korkeatkin kynnykset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *