Viimeinen hetki kesäikävälle.

Taitaa olla viimeisiä hetkiä, kun voi vielä vähän kaipailla kesää. Sitten kun lumet laskeutuu maahan, pitää siitä valkoisuudesta (ja toisinaan vähän keltaisuudestakin) ottaa kaikki irti. En ole nähnyt lunta vielä tänä syksynä, enkä nyt oikein tiedä, pitäisikö sähköpostien lopussa toivottaa hyvää syksyä vai hyvää talvea. Olettaakseni ”mukavaa joulunodotusta” on aika lempeä ja diplomaattinen.
Mutta kesästä. Kävin läpi kuvia, ja muutamat eri kuvaushetket muistuttivat kesä-elokuun tunnelmista kaikkein eniten. Kesä kohteli hyvin. Oli lämmintä ja uudessa kodissa oli hyvä asua. Pelasimme takapihallamme paljon katukorista, kävelimme merenrannassa ja pidimme piknikkiä useasti viikossa. Olen jo unohtanut kaikki kehnot hetket. Heinäkuun lopussa starttasi reili, jonka myötä kotimaan kesä enemmän ja vähemmän loppui.
Aina jaksaa hymyilyttää ja ihmetyttää, miten paljon vaatteiden myötä voi muistaa hetkiä ja tunnelmia. Muistan tuon päivän, kun Jannella oli ruutupaita, ja olimme ystävämme luona kylässä. Istuimme iltamyöhällä bussissa Annan kanssa ja kaikki nauratti ihan kamalasti kaikki. Bussin kyydissä oli seesteistä.
Kukkapaitapäivänä olin kiukkuinen. Asukuvista ei meinannut tulla mitään, kun tuuli oli aivan liian navakka ja minä syytin Jannea huonoista kuvista. Myöhemmin myin kaikki asun vaatekappaleet mustaa viittaa ja kengiä lukuun ottamatta. Jälkeen päin mietin, että myinkö paidan, lasit ja hameen sen vuoksi, että olin käyttänyt niitä kiukkuisena päivänä?

Lappuhaalarisortseissa olin purjehtimassa ympäri Helsingin rannikkoa. Viime kesä oli muutenkin yllättävän paljon vesikesä. Olimme bailaamassa jäänmurtajallakin. Näin ensimmäistä kertaa Helsingiä mereltä päin ja taas tuli opittua uusi puoli kotikaupungista.
Lappuhaalarit päällä pystyi riehumaan kevyesti, eikä iltaisella piknikillä tarvinnut miettiä, näkeekö joku hameen alle nurmikolla röhnöttäessä. Ratikassa mietin, miksi mummot aina katsovat paheksuvasti paljaita polvia.

 Kesät ovat aina hyviä. Ne eivät voi epäonnistua. Mutta en koskaan harmittele niiden loppua, koska rakastan syksyä ja lamauttavaa kaamosta. Tämän aamuinen pimeyskin oli kuin nyrkinisku vatsaan, mutta taistelin ja nousin uuteen päivään. Ainahan on valokuvia, joita voi katsoa.
-Henriikka
Kategoriat: nostalgia, oma tyyli 24 kommenttia

Viimeinen hetki kesäikävälle.

24 kommenttia

  • Anonymous sanoo:

    Sulla on aivan huikee tyylitaju! Tykkään erityisesti sun rohkeista valinnoista ja tavasta yhdistellä yllättäviä juttuja. Vaikutat muutenkin kaikin puolin upeelta tyypiltä, sun blogia on aina ilo lukea! Taidan nyt lopettaa toivottaen mukavaa joulunodotusta.. ;)

    • Henriikka sanoo:

      Voi kiitos oikein kovasti. Rohkeuteen on mennyt aikaa, mutta nyt tunnen olevani tyylini kanssa kotonani. Mukavaa joulunodotusta sinnekin, kivalle tyypille.

  • Elisabeth sanoo:

    Ihanat kampaukset sinulla! Omaa päätä koristaa tällä hetkellä pipo :)

    xxx
    E
    http://dragonflyelisabeth.blogspot.fi/

  • Kiia Turunen sanoo:

    Voi, että rakastan pukeutumistasi ja tyyliäsi, miten joku voikaan ymmärtää puketumisen päälle noin hyvin? Niin persoonallista, omalaatuista ja kaunista, kaikki on niin ihanaa. Tulee mieleen ihan joku elegantti elovena-tyttö, jos niin voi sanoa. Tuo kukkakuosi on todella nättiä, mutta arvaappa mihin silmäni ensimmäiseksi kiinnitti häikäilevän huomionsa: tuohon ihanaan lappuhaalariin. Rakastuin siihen ensisilmäyksellä, jostain pitää minunkin sellainen seuraavaa kesää vasten hankkia!

    • Kiia Turunen sanoo:

      Ja ohops, lappuhaalarisortsejen kaverina oleva reppu sai minut myös hurmioon. Ja samoin nuo veistoksellisen kauniit lintukorvakorut. Tästähän saisi vaikka kuinka pitkän luettelon, mutta ehkä kuitenkin jätän sen myöhemmäksi. Nyt sallin vain haaveilevat huokailut!

      • Henriikka sanoo:

        Ihania juttuja olet taas kirjoittanut Kiia. Elegantti Elovena-tyttö onkin nimitys, jota minusta ei ole vielä käytetty.

        KIITOS!

  • Naava sanoo:

    Kuvittelenko mie vaa vai onko siun ja Jannen nutturoiden koko kasvanut? tuntuu että ne näyttää joka kerta vaa suuremmilta ja suuremmilta…

    T. nutturavahti

    • Henriikka sanoo:

      Haha, nutturavahti. Nutturat kasvattavat kokoa luonnollisesti, kun hiukset kasvavat.

      Nyt on taas pienempi Jannelle, kun leikkasin hänen hiuksensa muutama päivä sitten.

  • Ida sanoo:

    Ooh, tuossa yhdessä kuvassa on kyllä nutturoiden nuttura, oikea malliesimerkki! Täydellinen!
    T. yks toinen nutturavahti

  • Anonymous sanoo:

    Hei, ootko joskus tehnyt erillistä postausta noista lappuhaalareista? Ois kiva lukee :)

    • Henriikka sanoo:

      Heippahei, en ole koskaan tehnyt erillistä juttua niistä. Ovat kuitenkin kirppikseltä löydetyt, mustat ja farkkukangasta. Kiva että tykkäät.

  • Anonymous sanoo:

    mitä ihonhoitotuotteita käytät? mahtava tyylitaju!

    • Henriikka sanoo:

      Heippa! Tästä on tulossa juttua myöhemmin (mutta paljastettakoon, etten juuri mitäään). Kiitos ja kumarrus.

  • Anonymous sanoo:

    Muistan myös tuon Jannen ruutupaidan. Se taisi olla päivä, kun teidän vaatteiden sävyt mätsäsivät :) good times! -Laura

  • heidi sanoo:

    kyllä se kesä tulee vielä.. enää 7 kuukautta juhannukseen..!

    elamanikuvina.blogspot.fi

  • Anonymous sanoo:

    Kivat on kuteet, kiva on kevät, kesä, syksy ja talvi!
    Mutta hei, onko tossa Jannella ne kivat kengät, joita salaa kyyläilin MN-festareilla. I Like!
    Mukavaa joulunodotusta vaan teille!

    • Naava sanoo:

      Mieki kyyläilin niitä kenkiä MN-festareilla!

      • Henriikka sanoo:

        Mitäs kengäbongareita sieltä löytyy! Mutta kyllä, nuo ovat juuri ne kengät. Mun mielestä aivan älyttömän mageet, löysin joskus muutamalla eurolla kirppikseltä Jannelle lahjaksi.

        Mukavaa joulunodotusta kenkäbongareille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *