Ja taas huomaan takkini kääntyvän.

IMG_6658 (kopio)

Rakastin ala- ja yläasteikäisenä sinistä. Halusin kaiken olevan sinistä, sinistä, sinistä aina vaan. Kun huoneeni remontoitiin, en suostunut edes harkitsemaan muita värejä, vaan porskutin suunnitelmaani eteenpäin sinisin unelmin. Yläasteen loppupuolella tuli eteen totaalinen kyllästyminen, ähky koko värille ja kaikille sen sävyille. Väri katosi sisustuksesta, vaatteista, ja mielellään olisin poistanut sen mielestänikin.

Mutta nyt. Vuosikymmenen jälkeen kapinani alkaa murtua, ja takkini on alkanut kääntyä. Olen alkanut pikkuhiljaa ujuttaa huomaamattani sinisen sävyjä kodin sisustukseen ja käyttöesineisiin. Jopa vaatehuoneen rekillä lepää muutama uusi sininen asia.

IMG_6697 (kopio)

IMG_6772 (kopio)

Pinterestiä ja fyysistä leikekirjaa kootessa huomaa hyvin oman mielensä muutokset. Pidän leikekirjaa mielenkiintoisista mainoksista ja muista kuvista, ja pyrkyrisininen on ängennyt myös sinne. Viimeksi nappasin FRENN:in lookbookista vihreä-sinipaitaisen partasuun kuvan. Myös Pinterestin sähköiset kuvakansiot ovat alkaneet lepsua värirajoissaan.

Harmaalle sohvalle on ilmestynyt kaksi uutta elementtiä, jotka myös jatkavat kapinalinjaa. Lapuan kankureiden kolmioviltti on ihana kirppislöytö, ja Saanan ja Ollin kuosit tämän talouden kestosuosikkeja.

Nespresson Inissia-keitin on blogin kautta saatu espresso-kapselikone, jonka vuoksi söpöille espressokupeilleni on vihdoin käyttöä (munakuppien korvikkeen lisäksi). Yllätyksekseni väristä kysyessä ilmoitin toiveekseni vaaleansinisen. Taitaa nuttu olla puettu jo täysin nurinpäin.

IMG_6713 (kopio)


IMG_6716 (kopio)

IMG_6743 (kopio)

IMG_6805 (kopio)

Viimeisin kuvan iloiseen veikkoon on hyvä päättää. Luulen että elämä on sitä parempaa, mitä vähemmän on turhia estoja (en nyt tarkoita, että kaikkien tarvitsisi viuhahdella). Ehkä sinisen sävyt on otettava avosylin vastaan ja nautittava yhtä lailla kaikista  maailman väreistä.

Hurraa väreille.
Paitsi ruskealle, joka alkaa kyllästyttää.
Vaikka se oli niin pitkään lempparini.
Elämän karu oravanpyörä.

– Henriikka

Kategoriat: kahvilla, random, sisustus 15 kommenttia

Ja taas huomaan takkini kääntyvän.

15 kommenttia

  • Helmi sanoo:

    Sun kirjotukset on nääääääääääin ihanaa luettavaa!!

  • niina sanoo:

    Hei sininen sieluntoveri! Arvaa vaan keräsinkö rippijuhlista asti tummansinisiä astioita ja vaaleansinisiä laseja, ja arvaa vaan olenko niihin kyllästynyt? Miksei kukaan sanonut 14-vuotiaalle minulle, että kirkas lasi on paras lasi? Terveisin myös ruskeaan kyllästynyt.

    • Henriikka sanoo:

      Hahaha, tunnen tuskasi! Yritä kestää, kyllä se uusi innostuksen aalto sinut vielä nappaa mukaasi.

      – Itse sain rippilahjaksi aivan ihania astioita. Sitten myin ne. Ja nyt rakastaisin niitä taas älyttömästi.

  • Sarina sanoo:

    Kauniita kuvia kauniissa värissä! :-)

  • Aino sanoo:

    Voi ei onko tuo nalle sellainen, joka pitää kummallista ulinaa, kun sitä ravistaa? Meillä oli pikkusena siskon kanssa ihan samannäköiset, punasilmäset nallet! En koskaan päässyt jyvälle siitä, mikä oli sen heiluttaessa kuuluvan äänen tarkoitus ja nallet päätyivätkin istumaan videohyllylle eikä leikkeihin mukaan. Kova oli kohtalo, mutta hämmentävän hyvin passaa nallukainen teidän sisustukseen! :D Aivan ihanan värinen sohva ja tyynyn kuosi on upea!

    • Henriikka sanoo:

      Kuulostaa hyvin hämäriltä nalleilta nuo teidän versiot. Oma nalleni on aivan hiljaa, vaikka kuinka ravistaisi haha.

      Kiitos kovasti.

  • Sini Blues sanoo:

    Toi nalle näyttää ihan siltä kuin se ois herätetty kesken talviunien…

  • iduska sanoo:

    Saana ja Olli on munkin suosikki. Tapasin heidät Tampereen Designtorilla ja olivat mukaviakin vielä. Mukavien ihmisten juttuja on jotenkin vielä kivempaa kannattaa. Lapuan kankureiden viltti löytyy myös omalta ostoslistalta… vanhemmilla sellainen on jo. Siinä on jotain tosi parantavaa kun voi kietoutua oikeaan villaan :)

  • wilma sanoo:

    lueskelin teidän reiliblogia äsken ja piti tulla kysymään noista teidän laukuista: north facen sivuilla samanmoista myydään XS-L kokoisina, muistatteko yhtään missä koossa teidän oli ja oliko se hyvän kokoinen tai ylipäänsä hyvä laukku reilille? :–) kiitos!

    • Henriikka sanoo:

      Moikka Wilma.

      North Facen kassimme olivat L-kokoisia. Aluksi olivat ihan tyhjillään, mutta lopuksi ostosteni takia aika nolon täynnä… parit kengät yms…

      Jos meinaa reilillä kävellä paljon, en suosittele noita kasseja mukaan. Jos matkat taittuu lähiliikenteessä, kassit on älyhyvät. Ovat tyhjempinä tosi hyviä kantaa, mutta täyttessä pidemmille matkoille aika raskaita.

  • Hosuli sanoo:

    Kolmioviltti on iiiiihana! Sininen on ollut pitkään mulle vähän no-no ja on edelleenkin arveluttavien värien listalla, ainakin suurina pintoina ja ainakin vaaleana sävynä. Sininen on mun mielikuvissa semmonen tylsä blaah-väri. Viime aikoina oon tosin alkanut sietää tummansinistä vaatteissa ja huomannut sen monipuolisuuden. Niin se menee: lemppareista tulee tylsiä inhokkeja ja inhokeista ajan kanssa uusia lemppareita.

    • Henriikka sanoo:

      Niin on. Ihan huippuhyvä kirppislöytö, nuo kun uutena ovat laatunsa vuoksi aika arvokkaita.

      Tylsästä blaah-väristä on yllättäen noussut yksi suosikeista. Tummansinisestä olen tykännyt aina, mutta nyt se on noussut ihan uusille leveleille.

      Kohta alan inhoamaan keltaistakin, pelottavaa. Se on ollut kestosuosikkini aina.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *