yksittäisiä ajatuksia 
jotka yksinäisinä katkeilevat

IMG_1401 (kopio)

UUTTA ALKUA 

huomaatko nämä rauhattomat kasvoni
kuin olemassa olon väreilevä pinta
yksittäisiä ajatuksia

jotka yksinäisinä katkeilevat 

näillä järvillä joita suru verhoaa
rantakivet ovat öisin liukkaita

täällä minuus piirtyy hetkittäin

ja itsensä kadottaminen on uutta alkua

-Hermanni Turkki
IMG_1410 (kopio) IMG_1419 (kopio)

Kesän saapuessa saapuu myös alakulo. Tiedän, ettei monille muille muuten iloisille käy samoin, mutta minut kesä vie melankolian maailmaan. Saatan istua parvekkeella kahvia juoden ja vuodattaa naurettavia krokotiilinkyyneleitä kahvikuppiin. Luulen, että tämä tunne valtaa monet elo-syyskuun vaihteessa, minä sen sijaan ryntään tuonneryöppyihin jo toukokuussa. Kyse ei ole siitä, etteikö kaikki olisi aivan hyvin. Jotenkin valoisat yöt, pitkät illat, kaunis luonto ja vanhan kaupungin sillat saavat minut niiskuttamaan. Moni kokee tarvetta lähteä duunipäivän jälkeen terassille. Minua kutsuu koti ja pellavalakanamaja. Sinne sitten suklaata ja sitä kesään kuuluvaa alakuloista sympatiaa.

Nyt alkaa kuulostaa siltä, että olisin epätoivoinen ja maan pintaa läheltelevän masentunut. Ei sentään, nautin kyllä kaikesta. Jotenkin tämä kesäaika on sellaista liukumaa, ettei tiedä koska mikäkin vuodenaika alkaa ja loppuu. Ja yhtäkkiä tajuaa, ettei ole hakenut vielä kesäkenkiä kanahäkistä ja talvitakit roikkuvat vielä henkareissaan. Ja niiskuttaa salaa puseronhelmaan vähän lisää, kun pienet, vilpittomän iloiset koululaiset hyppivät todistukset kädessä kevätjuhlasta kotiin.

IMG_1417 (kopio)

Kesäkauden alku on uusi uusi vuosi. Sitä pohdiskelee kaikenlaista ja asioiden joka kantilta. Tulkaa ystävät hakemaan minut välillä pellavamajastani, että säilytän järkeni ja sydämeni.

– Henriikka

mekko, aurinkolasit, sortsit, kengät / second hand, laukku / Lumi (saatu)

17 kommenttia

  1. Avatar Veera 26.5.2014

    Kiitos, puit sanoiksi viime viikkojen ajatukset. Oikein paljon terveisiä peiton alta!

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 26.5.2014

      Kiitos, että olet melankolinen sielunystävä. Tunteita kun voi jakaa.

      Vastaa
  2. Avatar Laura 26.5.2014

    Pellavamajaan tarjoillaan torstaina pinaattihummusta ja suklaa-appelsiinimoussea. Kestä sinne asti <3

    Vastaa
  3. Ou nou, toinen kesänalkualakuloinen ilmoittautuu! Minulla kesän alkuun liittyy aina myös hyvästit: usein työpaikka vaihtuu ja vaikkei vaihtuisikaan, joutuu työkaverit hyvästellä pitkäksi aikaa – puhumattakaan niistä vilpittömän iloisista ja ihanista koululaisista (lue: teineistä), joiden kanssa olen viime kuukaudet viettänyt. Lisäksi työmäärä vähenee yhtäkkiä yhdessä päivässä sadasta nollaan, mikä sekin vaatii aina totuttelua. Argh, olisipa helppo, kun kesän alkuukin voisi vain HEITTÄYTYÄ!

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 29.5.2014

      Hei, meitä taitaa sittenkin olla useampi. Opettajallta se taitaa olla vielä jotenkin rajumpaa, koska on tosiaan aina niin suuret muutokset kyseessä. Toisaalta se ”kesäaika” on varmaan myös helpompi rajata ja hahmottaa?

      Yrität hiljalleen heittäytyä, kyllä se siitä sitten. Olen henkisenä tukena koko ajan.

      Vastaa
  4. Avatar Hosuli 26.5.2014

    Onpas siinä vaan sievä asu ja hauskat poset! Tekstistäkään ei mitään valittamista, samaistun.

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 29.5.2014

      Voi kiitos Hosuli. Poset oli tällä kertaa vähän kummallisia, ei oikein minkäänlaisia hah.

      Vastaa
  5. Avatar Aino 26.5.2014

    Sinäpä sen sanoit. Ajattelin aiemmin, että ainoastaan kesäillat ovat kaiken haikeuden takana. Viikonloppuna havahduin, että kyllä sen kyyneleen saa vierähtämään kirkkaassa auringonpaisteessa ja (tai oikeastaan jopa erityisesti) kovalla ukkosella.

    Iloa ja naurua, tai ainakin onnenkyyneleitä, sulle tähän kesään! Olet niin upea!

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 29.5.2014

      Siis nyyhkyttää voi silloinkun, kun aurinko porottaa keskellä kirkasta taivasta. Kiitos kun jätit kommentin. Jotenkin oikeasti helpottaa tietää, etten olekaan ainoa tihrustaja, alakuloinen.

      Vastaa
  6. Avatar Mahtijanne 27.5.2014

    Tykkäsin tästä tekstistä!

    Vastaa
  7. Avatar maiku 27.5.2014

    Kyllä täälläkin surettaa kesäisin. Nautin kesästä, mutta toisinaan tuntuu että on vähän hankala päästä siihen menoon ja meininkiin mikä kanssaihmiset saa pyörälle päästä. Ehkä se surustuttaa, kauniiden kesäöiden ja huumaavien tuoksujen lisäksi. Luulen että on ihan ok olla vähän alakuloinen joskus :)

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 29.5.2014

      Jotenkin se kontrasti on niin hurja. Yhtäkkiä pitäisi nauttia kaikesta ihan 100 prosenttia, ei riitä mikään 80. Se kylllä saa pienen ihmisen vähän pyörälle päästä.

      Vastaa
  8. Avatar Jenni 28.5.2014

    Mulle iskee kesällä aina joku kumma alakulo siitä, että kesä on jo ihan kohta ohi vaikka ei ole vielä kunnolla alkanutkaan. Erityisesti niillä voikukkien valkoisilla höytyvillä on se vaikutus, vaikka niitä lentelee jo toukokuussa.

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 29.5.2014

      Tuo vaikuttaa olevan Suomessa aika yleistä. Hirveät paineet kertyy ja tuntuu, ettei kesästä saa mitään irti. Kun kesä saapuu niin yllättäen aina ja sitten se on kuitenkin aika lyhyt.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.