Kolme ajatusta tulevaisuudessa

IMG_2674 (kopio)

Tiedän, että tulen joskus tulevaisuudessa katsomaan näitä kuvia ainakin kaksi ajatusta mielessäni. Ensimmäinen on ihmetys siitä, miten voikaan olla niin vihreää. Miten voi olla niin kirkkaan vaaleanvihreää, vaikka kuvien värejä ei ole kirkastettu yhtään. Kun talvella katsoo Suomen kesäkuvia, on vaikea uskoa todeksi niitä koivukujia ja puiden katveeseen rakennettuja majoja. Luontohan on uskomaton juuri nyt.

Toinen ajatus lienee alakulo siitä, kun olen mennyt leikkaamaan hiukseni lyhyeksi. Se tapahtuu kuitenkin jossain vaiheessa, ehkä puolen vuoden päästä, ehkä 20 vuoden päästä. Joka tapauksessa tulen katsomaan näitä kuvia miettien, että joskus reuhka piiskasi vapaana yläselkää, eikä hiuksia suotta harjattu.

IMG_2611 (kopio) IMG_2550 (kopio)IMG_2601 (kopio)IMG_2455 (kopio)

Kolmantena varmaan mietin, että onneksi minulla on vielä tuo laukku. Lumin XXL-kokoinen, konjakinvärinen Supermarket bag on märkien päiväunien kohde ja pitkäaikaisten haaveiden toteutuma. Se on juuri sen muotoinen, että se vetää sisäänsä viikonloppureissun kamppeet ja parit extrakengät. Ja kuitenkin se näyttää kauniilta tyhjempänäkin. Heitän sen olalle, kun lähden kaupungista pois perhettä tapaamaan ja myös ihan normaalina arkipäivänä.

IMG_2634 (kopio)IMG_2535 (kopio)IMG_2673 (kopio)

Kaipaan taas fiilistelyseuraa. Onhan kesä nyt älytöntä. Kirsikoita ja kaikkea. Puhumattakaan kukkahameista ja lyhyistä kesähelmoista. Tänään kävelin hävyttömän lyhyessä mekossa Kluuvikadun Fazer-kahvilaan aamupalalle. Huomasin perille päästyäni, että hameenhelma oli takaa rullautunut ylös saakka, paljastaen täysin toisen pakarani.

En voi uskoa, ettei kukaan olisi huomannut tätä raitiovaunussa tai kävellessäni Helsingin keskustassa. Miksei kukaan, ei kukaan voi tulla nykäisemään hihasta? Tai hameenhelmasta?

Toivoen, että iloisesta pakarastani riitti iloa ohikulkijoille. Pieni pilkahdus piristää.

– Henriikka

laukku/Lumi Accessories (saatu), hame/Poola Kataryna, aurinkolasit/Mahonki, muut kirppua

Kategoriat: muoti, oma tyyli 12 kommenttia

Kolme ajatusta tulevaisuudessa

12 kommenttia

  • T sanoo:

    :D Sä suhtaudut tähän niin hyvin. Kerran sanoin ylös hilautuneesta helmasta eräälle naiselle, jolla laukku oli hilannut sen toispuoleisesti ylös. Ite oon vainoharhainen samasta asiasta ja varmistan aina, että laukku ei ainakaan nosta helmaa. :)

    • Henriikka sanoo:

      Hyvä, kun sanoit! Kyllähän sellaisesta pitäisi uskaltaa sanoa. Minä olisin ainakin ollut vain ikikiitollinen, jos joku olisi hihkaissut, että pakarani pilkottaa hameen alta…

  • Nimetön sanoo:

    Oohh kuvia lyhyemmistä hiuksista!

    • Henriikka sanoo:

      Vielä ei ole hiuksilleni tapahtunut mitään niin radikaalia. Mutta eiköhän tännekin ilmesty kuvia, jos jossain vaiheessa hiukset lyhenevät reilulla kädellä :-)

  • m sanoo:

    Jes, kohtalontoveri! Itse olen kevyiden hameiden kanssa vilautellut ohikulkijoiden iloksi aivan liian monta kertaa. Se on jännä tunne, kun peilin kohdatessaan katse ohjautuu omaan pakaraan. Eikö kukaan voisi nätisti huikata? Että ne pitkät katseet eivät johtuneetkaan heleästä hymystäni tai upeasta tyylistäni. Aloinkin nyt käyttää hamosten alla lyhyitä trikooshortseja. Vilkkukoon jos vilkkuvat, mutta hameista en luovu!

    • Henriikka sanoo:

      Turvashortsit on kyllä ihan hyvä vaihtoehto. Pitäisi ehkä itsekin ruveta käyttämään.

      Kiitos mukavasta kommentistasi.

  • Naava sanoo:

    Hohoo minäkin ajattelin leikata lyhyen tukan :) Tai onhan tää jo polkan mittane mutta lyhyempää haaveissa. Ja tässä tekstissä ja kuvissa oli ihana tunnelma ja näistä jäi hyvä fiilis! Etenkin sen pakaran vilkkumisen jälkeen :D hassua ettei kukaan tullut sanomaan mitään.

    Kiitos tästä, jäi hyvä mieli!

    p.s kerro Jannelle terkkuja, miusta tuntuu että sillekin pitää niitä aina välillä lähettää.

  • eerika sanoo:

    ei kai pieni vilauttelu niin paha ole, mutta saisi se pylly pysyä piilossakin. voi pylly !

    minäkin kaipailen fiilistelyseuraa, ihana kesä

    • Henriikka sanoo:

      Jep, välillä on hyvä pitää myös pylly piilossa.

      Kesä on ihana. Kun vain sääkin muuttuisi pikkuisen kesäisemmäksi.

  • summer soikoon! sanoo:

    Mua niin huvittaa toi sun haikea melankolistelu tässä kesän hurmaavimman alkutaaperruksen aikana. Ku miul toi olotila tulee aina siinä elokuun varrella… ;)

    • Henriikka sanoo:

      Hahah, taidan olla vähän aikaa edellä tässä melankolisuudessani. Ehkä vain pidän siitä niin paljon. Vaikka kyllä mä myös osaan riemuita rajusti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *