Riian retkiä (osa 1)

IMG_3807 (kopio)

Sorry pals, olen ollut niin menossa. Niin retkillä. Iltamyöhällä laskeutui pieni, sievä lentokone Helsinki-Vantaan lentokentälle ja nyt olen jo pääsyt turvalliseen kotiin, jossa neilikat olivat lakastuneet maljakkoonsa ja jääkaapista ei tunnu löytyvän mitään. Pyrin pitämään mielessäni, että loppuviimein rakastan aina Suomea eniten. Joudun kuitenkin nieleskelemään pikkuisen, olisi ollut niin kiva jäädä vielä hetkeksi.

Oli mieletön Riikan reissu. Ja miksei olisi ollut? Kirsikat maksavat kilohinnaltaan 3 euroa, kukkakauppiaita on joka puolella ja kaikkialle pääsee sopivasti kävellen. Lisäksi Alina ja Juuso-Jesperi housteina, parhaita ystäviämme (Ei, he eivät ole slaaveja, vaikka vähän näyttävätkin siltä. Ihan Suomesta vaan).

IMG_3747 (kopio)IMG_3757 (kopio)IMG_3739 (kopio)IMG_3759 (kopio)IMG_4209 (kopio)IMG_4212 (kopio)IMG_3781 (kopio) IMG_3775 (kopio)IMG_3788 (kopio)IMG_3799 (kopio)

Oikeasti olen niin väsynyt, että ajatukseni eivät risteile tavalliseen tapaansa. Mietin vain nälkääni ja sitä, miksi kameralle on tallentunut kuvia lähinnä vain meistä itsestämme. Maisemat, katukuvat ja muistomerkit ovat jääneet vain mielimme (= ei minnekään). Ehkä siksi, että emme olleet nähneet ystäviämme hetkeen. Ehkä siksi, että tilanteita muistaa usein parhaiten ihmisten kautta.

Me lähdimme Latviaan juhannusta ja huonoa säätä karkuun. Paljon ei voitettu, sillä vettä tuli sielläkin. Ehkä se oli vain helpompi unohtaa reissun päällä. Juhannuskin saapui ajallaan: siinä missä Suomessa se oli perjantai-lauantai-akselilla, jäivät ystävämme juhlimaan paikallista juhannusta täksi ja huomiseksi päiväksi. Torit olivat täynnä kukkia ja seppeleitä myytiin kaikkialla. Eikä mitä tahansa väkerryksiä, vaan aivan mielettömiä floristi-taidonnäytteitä. Oikeastaan juhannusmyllerrys tuntui aika suomalaiselta, maalaisromanttiselta ja kotoisalta. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

IMG_4091 (kopio) IMG_4098 (kopio)IMG_4235 (kopio)IMG_4115 (kopio) IMG_4135 (kopio) IMG_4217 (kopio)

Onkohan tällaisista hassutuksista kenellekään iloa? Minä ja suurensuuri sateenvarjo epäluonnollisen pompun ja hymyn kera. Jos kelpaa, niin lisää reissukuvia irtoaisi. Toivoen, että näistä välittyisi sitä riemukasta tunnelmaa, joka miniloman ajan vallitsi.

Nyt jotain ruokaa. Nyt heti. Kiitos ja hei.

– Henriikka

13 kommenttia

  1. Avatar Marsarsa 23.6.2014

    Aivan huikean hulvattoman ihana tuo pomppukuva! En kestä!

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 23.6.2014

      Hei, kyllä sä saat teettää siitä taulun. Kyllä se sopii.

      Vastaa
  2. Avatar Oona 24.6.2014

    Henriikka, olet niin kaunis!

    Vastaa
  3. Avatar Hanna 24.6.2014

    Oijoi, näyttää ihanalta, niin sateenvarjot ja muutkin! Ei näköjään ollenkaan huono valinta viettää juhannus Riikassa. Terkkuja Alinalle t: ex-nastolalainen ja terkkuja Jannelle t: nykyinen yksisarvinen (ja muillekin myös!)

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 27.6.2014

      Ei lainkaan, täytyy sanoa. Vaan ihan nappi valinta. Alina laittoi rakkaita terveisiä takaisin päin tulemaan, samaten Janne.

      Vastaa
  4. Aivan ihania kuvia ja näytettä niin onnellisille koko sakki! :)

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 27.6.2014

      Voi kiitos Riikka. Ja vieläpä oltiinkin onnellisia, eikä vain näytetty siltä.

      Vastaa
  5. Avatar Roosa 24.6.2014

    Heipähei! Kielipoliisi haluaisi täällä vinkata että Riika taipuu kuin siika. Eli Riian. Anteeksi pakkomielteisyyteni, sulla on inspiroiva blogi :)

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 27.6.2014

      ÄH JOO mä tiedän. Mutta kun se on niin surkea taivutus. Kamalaa! Mutta joo, mä muutan. Kiitos kielipoliisille hih.

      Vastaa
  6. Avatar Astral 24.6.2014

    Jannen keltainen takki (tai ehkä anorakki?) !!

    Vastaa
    • Henriikka Henriikka 27.6.2014

      Se on hieno! Eikö oo. R-collectionia kirpputorilta.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.