Arkisto: heinäkuu 2014

Muista: Kesä filmille -kuvahaaste!

Vielä on kesää! Vielä on kesää! Tuskaisen kuuma kämppä ja nälkä, mutta ainakin on jäätelöä ja tyhjää filmiä kameraa varten. On korkea aika muistuttaa minun ja Idan Kesä filmille -kuvahaasteesta, jonka laitoimme alulle toukokuussa. Tarkoitus on tämän kesän aikana kuvata mahdollisimman paljon kivoja kesämuistoja ihan oikealla filmikameralla ja kerätä syksyn…

Supping all the time

Jotkut asiat vaan yhtäkkiä rantautuvat ja jäävät katukuvaan. Tässä tapauksessa todella rantautuvat, eivätkä oikeastaan ole kaduilla vaan vesireiteillä. Yhtäkkiä tuli SUP, suppaus, supping, supittelu ja villitsi kansan. Tiedättehän lajin, jossa porukka on vastoin kaikkia sääntöjä kääntynyt surffilaudalle seisomaan katse eteenpäin? Ja kaiken lisäksi mukana on mela. Se on SUP ja se…

Pian alkaa paras aika vuodesta

Elokuustahan ne laulaa siinä biisissä. Senhän te jo tiesittekin. Pian se alkaa, ilma elokuussa. Illat elokuussa, illat elokuussa. Varmaan jaan tätä Reginan biisin sanoja joka ainoa vuosi. Mutta syyttäkää biisin tekijää, joka saa sanat tuntumaan yhtä neitseellisiltä joka vuosi. Siihen melkein pakahtuu. Vaikka ei ole suruja. Vaikka kaikki on kunnossa….

Hulluna vihkoihin

Päässäni viiraa. Rakastan vihkoja. Täydellisiä vihkoja. Voisin nimetä sen todelliseksi paheekseni, mutta en nimeä. Turha sitä on kerätä paheita, kun voi kerätä vihkoja. Huomenna alkaa työt ja kävin läpi tyhjiä vihkojani. Kehittelen jokaiselle ostohetkelle jonkun pettämättömän suunnitelman, jotta voin kantaa paperikasan kansien välissä kassalle. Matkapäiväkirjaa, ruokapäiväkirjaa, vihkoa täydellisille listoille, reseptikirjaa,…

Citykanista metsäjänikseksi

Kuhmo, oi Kuhmo. Neljän päivä mökkiloma jäi taakse, ja juna kuljettaa kohti etelää ja kotia. Vanhempani huvittuneesti väittävät minua citykaniksi aina, kun astelen Vogue kainalossa, puiset aurinkolasit nenällä mökkitontillemme. Mutta ihan ihka oikeasti voin sanoa, että on minussa kunnon metsäjänistäkin. Se on jonnekkin sisään iskostettu lapsuuden metsälomilla, kanoottiretkillä ja vaelluksilla….

Lettukestit korvessa

Ai ai ai, mökkielämää! Kainuun korpien kuiskintaa, hiekkateitä ja karhujen hellää varjelusta. Tropiikki se on ollut täällä itärajallakin. Ei auttanut kuin maata kumipatjalla ja ajelehtia pitkin järvenselkää. Kolmekymmentä astetta ja vesikin reilusti yli kahdenkymmenen. Mitä tämä on? Voisiko tällaisena päivänä olla parempaa tapaa illastaa kuin tehdä muurinpohjalettuja? Lähisuolta itsekerättyjä lakkoja…

Ikuinen vaaleansininen

Lapsena halusin ympärilleni kolmea asiaa: rakkautta, Nalle Puh -roinaa ja sinistä. Viimeistä halusin vaatteisiin, kalusteisiin, huoneen seiniin ja tapettiin. Meni muutama vuosi, tuli ähky. Sininen heitettiin sen kummempia säälimättä perimmäiseen nurkkaan odottamaan uutta tuloaan. Odotusta kesti noin 10 vuotta. Sininen hiipi sydämeeni, teki sinne sopivan kokoisen pesän. Ei liian suurta,…

Vaatekaapin lomaversio

Asioihin havahtuu aina vähän myöhässä. Viime viikon lopussa tajusin, että olen käyttänyt melkein kaksi kolmesta lomaviikostani liian tasaisissa vaatteissa. Minähän rakastan Mikki Hiiri –collegeja, farkkuhaalareita, NHL-paitoja ja muita hullutuksia. Olen kuitenkin tietoisesti päättänyt pukeutua työpäivinä siistimmin ja asiallisemmin, vaikka pukukoodeja ei olekaan. Itselläänkin on varmempi olo, kun on palaverissa kauniissa…

Jazz-kissat Porissa

Eilen illalla palasin Porista takaisin Helsinkiin. Vähän siinä kesämielellä, ilosta pirskahdellen aloin käydä kuvia läpi. Valokuvissa on aina se sama hyvä puoli, että voi kerrata tapahtumia ja hetkiä ja palata niihin. Kikatutti ihan kamalasti, meillä oli niin mahtava Jazz-reissu. Neljän naisen porukka, keistä tunsin entuudestaan yhden. Lyötiin keinuvat lanteet ja…

Amerikan mekko ja 3-vuotias blogi

Täällä vaan juhlitaan Porin Jazzeilla. Laitetaan jalalla koreasti ja vedetään kesää syvälle keuhkoihin. On mahtava kansankirjo: lapsiperheitä, nuoria, eläkeläisiä… Ja siitäkös minä tykkään. Ja piknik-vilteistä, metrilakusta ja jopa vähän niistä nuhjuisista makkaraperunoista. Mutta arvatkaa mitä muuta! Eilen, 20. heinäkuuta täytti tämä blogi kolme vuotta. Edelleen mietin jaksaako näitä juttuja kukaan….

Pitäkää tunkkinne

On  vähän vaikeuksia löytää balanssi tähän juttuun. Olen lukenut pari päivää Pauliina Rauhalan Taivaslaulua ja veressä tuntuu virtaavan runon alut ja loput, tahallisesti päättelemättömät riimit ja riipaisevan romanttinen melankolia. Toisaalta päällä on ollu sitä samaa vanhaa tuttua: loppikselta löydettyä Levistä ja kirkasta huulipunaa. Näiden kahden maailman tasapaino on kovin ontuva, jos…

Heikkona herkkuputiikkeihin

Fresh summer drinks! Monen sadan teen valikoima! Kylmää soodaa! Itsetehtyä jätskiä! Itsetehtyä toffeeta! Tikkunekkuja ja kaikille kävijöille luomulakua! Olen heikkona pieniin, laadukkaisiin herkkukauppoihin. Tajusin sen taas kerran, kun löysin Porvoosta Skafferin siirtomaatavaraliikkeen. Taatusti tuoretta. Teetä ja kahvia, jonka pavut jauhetaan vasta kahvipussin ostohetkellä. Entisajan tunnelmaa ja silmälle iloa. Pyörin putiikissa…

Ensimmäistä kertaa Suomen Porvoo

Suomimatkailu kunniaan. Haaveena on ollut monta vuotta lähteä teltan kanssa kiertämään Suomea moneksi viikoksi tai jopa pariksi kuukaudeksi. Tähän mennessä olen kuitenkin päässyt vain pikavisiitille kotimaan helmiin. Sivistykseni ammoinen aukko on ollut jo pidempään (koko elämäni) Porvoo ja sen suloiset mukulakivikadut ja rantabulevardi. Hääpäivän kunniaksi viime viikolla hyppäsimme sitten spontaanisti…

Ihana Pori, ihanat jazzit!

Halusin tälle kesälle festarit. Edes yhdet. Sellaiset, joita voisin fiilistellä talven pimeinä iltoina ja joissa oikeasti soitettaisiin hyvää musiikkia. En ole mikään ahkera festarikulkija. Usein valitsen pienemmät ja sievemmät tapahtumat suurien massafestivaalien yli. Toisaalta rakastan sitä tunnelmaa, mikä festareilla vallitsee, kun kihisevä kansa kulkee tapahtuma-alueen porteista sisään ja siitä hetkestä…

Smoothi ku itse samettimies

Kävelimme keskiviikko-iltana Helsingin katuja kuin turistit konsanaan. Olen ennenkin kuuluttanut sen perään, että joskus avaa silmiä esittää tyhmempää kuin on. Hypätä hop-on-hop-off-bussiin ja nostaa katse kävellessä mukulakivistä katonrajaan. Arkkitehtuuri avautuu, mieli lepää ja tulee nähtyä asioita uudesta näkökulmasta. Jos näin helposti voi huijata itselleen uusia kokemuksia ja ajatuksia, ei mahdollisuutta kannata…

Länsimaisen ihmisen ahdinko: suuria lomahuolia

Rakkaat kanssaeläjät. Tavoitin tänään länsimaisen ihmisen ahdingon huipun ja lomahuoleni äytyivät tuskallisiksi. Kuinka selkeä rusketusraja voi tulla ihan ihkaomasta leuasta? Siinä se on tarkasti piirrettynä leuan alla, sharppi kolmio kuin hain evä. Ja minä kun olen kävellyt vain ihanan auringon alla hyväntuulisena. Missä on onnellisen tallaajan palkka? Kiteytyykö kohtaloni tähän ultimaattisen noloon…

Täydellinen tiimi jo kolme vuotta

Alkukesän aamuöiden väreilevä helle kaupungin, sankareiden töitä, lähteä ja tulla takaisin. Tehdä lauluja ja soittaa, laiturilla laivaa odottaa, ajatella hyvä voittaa tai sängyn päädyn hellää narinaa. Mutten mitään, en ketään alla ikivanhan auringon, en mitään, en ketään enemmän kuin sua. – Juha Tapio Kolmas hääpäivä. En tohdi puhutella sitä sen…

Kesäteatteria ja muuta romanttista

Takaisin Lahteen ja kesäteatteriin. Teatteri on joka kesän must. Pitää olla kunnon eväät (mieluiten korissa), termarikahvia, kesäillan hämärä ja paksu viltti. Onneksemme olemme saaneet lähes joka kesä nauttia kaiken lisäksi ystävien taidonnäytteistä, sillä sukuun on siunautunut lahjakasta teatterikansaa. Lauantain teatterishow oli Lahden Uuden Kesäteatterin ”Pieni lemmenleikki” Messilässä. Nelihenkiseen näyttelijäkaartiin mahtui kaksi…

Nopeimmat junat

Mikä kesä! Sydän pakahtuen kuljen päiviä eteenpäin. Ja mikä loma. Lauantaina hyrrätiin Lahteen ja tänään spontaanilla pyöräretkellä Oulunkylän rautakauppaan. Ensin saatiin surkeaa asiakaspalvelua, sitten hyvää ja humoristista. Teki mieli lyödä ensimmäistä miestä tuolilla naamaan. Mutta en sortunut, sillä olin ostanut muumilimua ja pari vanhaa autoa, ja kesä hymyili leveintä hymyään. Riisuin…

FREEDOM! FREEDOM!! FREEEDOM!

Totta vie käytän Yhdysvaltain kansallispäivänä tilaisuuden hyväkseni ja käytän tällaista kuvaa kuvaamaan päivää kahdessa merkityksessä. Ensimmäinen on se juhlapäivä ja toinen (se tärkeämpi) on lomani alku. Kyllä, kyllä, kyllä! Kolme viikkoa silkkaa vapautta! Mökkeilyä, reivejä, kirsikoita, mättäällä makaamista, katukorista, yöuinteja, kesäkukkia, patikointia villissä luonnossa ja kirmaamista kesälaitumilla. Nukkumista myöhään, heräämistä…

Kaikki rakastaa Kari Aaltoa

Olen suuri Kari Aalto -fani. Minäkin. Emmeköhän kaikki ole, ketkä olemme hänen touhujaan seurailleet. Olen myös seurannut fanaattisesti kevään aikana ilmestynyttä Basson talk showta Kari Aallon isännöimänä. 12-osainen video- ja radio-ohjelmasarja starttasi toukokuun alussa, ja shown vieraina ovat olleet muun muassa näyttelijä Krista Kosonen, seikkailija Riku Rantala ja elämäntapakeskisormi Jone Nikula. Jos…

Kaisun kameran edessä, kirsikkapuiden alla

Keväällä kukki kirsikkapuut ja kerrankin ne on tallennettu muistikortille muistelua varten. Kaisu kuvasi toukokuussa minua vaaleanpunaisten oksien katveessa ja sain äsken muutaman kuvan nähtäväksi. Ensimmäinen reaktioni oli vau. Ei siksi, että olisin itse ollut niin lumoava, vaan koska kuvat olivat niin upeita. Ivana Helsingin mekko toimi vihreine sävyineen täydellisesti vaaleanpunaista…

Tunnelin päässä on valoa!

Arvatkaa mitä immeiset! Lauantaina paistaa. Aurinko! Se valoisa möhkäle, maailmankaikkeuden napa, ikuinen onni. En kestä pilvien mahdollista siirtymistä, sillä tunnelin päässä pilkottaa valoa. Voi, saatan jopa päästä kesäisestä alakulostani, kun lämpö vain pääsee iholleni. Parasta tässä on, että ihan itse tilasin auringon kylään. Perjantai on viimeinen työpäiväni, ja olen niin…