Arkisto: elokuu 2014

Flawless Fifties!

”Kellohameenhelmat heilumaan ja pirtelöt pyörimään, nyt juhlitaan 50-luvun teemalla!” Kai muistatte 20-luvun juhlat? Samaiset upeat neidot löivät jälleen hynttyyt yhteen ja järjestivät kekkerit fiftari-hurmoksessa. Lauantaina riitti riemua, kun oli hampurilaisiksi naamioituja macaron-leivoksia, biljardipallon näköisiä cakepopseja ja universumin älyttömin fiftari-visa. Oli kauniita kellohameita ja etenkin kauniita hymyjä. Miehet oli komeita kuin…

Treeneissä jäänmurtajalla

Olipa päivä. Huh huh. Minun on yksinkertaisesti pakko laittaa jakoon kuvia tästä aamupäivästä. Muutamia kuvia tiputinkin jo Instagramiin (@aamukahvilla), mutta nyt pesee lisää. Armeijahenkeä, asennetta, sisua. Rakkauteni jäänmurtajiin leimahti viime kesänä. Rakkauteni urheiluun nousi taas pintaan tänä keväänä juoksun myötä. Nyt oli treeni ja jäänmurtaja samassa tiiviissä paketissa nimeltä Sisu-Bootcamp….

Nainen kuin seinä

Minttu on ollut kova juttu tänä lempeänä loppukesänä. Vastahan sain seinän maalattua, kun jo heti olen vuorautumassa mokkatakkiin. Tuttu toimittajanainen ei kokenut väriä omakseen ja se oli minun onneni. Minttu takkini on se, jota työkaverit käyvät hipelöimässä, ja johon ystäväni kertovat olevansa ensimmäisenä jonossa. Se on kevyen pirskahteleva kuin kesäinen…

Torstaina Köpis a-a-a-auuu!

Pakkaan kamppeeni ja lähden Kööpenhaminaan. Pitähään sitä uusi ystävä nähdä aika pikaisesti, ettei pääse unohtumaan keneen on vasta tutustunut. Minähän pääsin Köpikseen vasta viime kesänä reilillä. Kaikki nämä kuvat ovat siltä mukavien kommellusten matkalta. Nyt on kuitenkin aika jättää mies kotiin itkemään ja napata sisko tiukasti kainaloon, lujaan suojelukseen. Tai ehkä…

Anna palautetta blogille!

Pitkästä aikaa palautetuokio. Olen kirjoittanut blogiani nyt reilu kolme vuotta ja sen aikana on tapahtunut paljon. Pohja ei kuitenkaan ole kadonnut mihinkään: rakkaus kirjoittamiseen ja kauniiseen maailmaan. Suuri toive olisikin, että myös lukijat voisivat saada tästä energiaa arkeensa ja hyvää mieltä matkaan. En ole koskaan kirjoittanut ”päiväkirjamaisesti” vain itselleni, vaikka…

Takaisin telttaan

Voi vaahteranlehdet, voi pihlajanmarjat, voi villapaidat. Lempivuodenaikani on ovella. Olin kerran syksyn pois Suomesta ja haikailin sen perään alati. Pihlajanmarjoja on tänä vuonna ennätysmäärä. Ne olisivat juuri sellaisia marjoja, joita kuvaisi reissuillaan, jos ne eivät olisi kotimaasta niin tuttuja. Voi viikonloppu. Sekin saapui, kaiken kukkuraksi. Kävin eilen Taiteiden yön (minun…

FARKKUKELIT! !!

Farkut, jamekset, farmarit. Minulla useimmiten Levikset. Ne ovat täällä taas, pitkän, kuuman ja farkuttoman kesän jälkeen. Keväällä, kun on käyttänyt farkkuja melkein joka päivä noin kymmeen kuukauden ajan, on vaikea kuvitella farkutonta kesää. Niin se kuitenkin taas meni, en käyttänyt edes 501:siä kertaakaan koko kesänä. Yhdet revityt pöksyt ja toiset…

Mintunvihreä seinä

Monissa asioissa olen aikaansaava ja vähän liiankin nopea (= hätiköivä). Sisustamisessa olen hidas ja liian harkitseva. Tiedämme, ettemme tule asumaan nykyisessä asunnossamme muutamaa vuotta kauempaa. Se lisää kapuloita rattaisiin, vaikka pyrinkin asettumaan aina sinne, missä kullakin hetkellä asun. Sisustaminen on usein myös huomattavasti työläämpää kuin moni muu asia, johon pystyn…

Taiteiden yö torstaina: Muotiratikassa nähdään!

Torstaina Helsingissä vietetään Taiteiden yötä. Joitain vuosia koin ahdistusta koko päivästä, koska keskityin erityisen vahvasti tapahtumapäivän varjoisampaan puoleen: alaikäisistä ryypiskelijöistä täyttyviin puistokoihin ja huolestuneisiin äiteihin. Pari vuotta sitten tajusin kuitenkin vihdoin tarttua itse aiheeseen, taiteeseen, ja siitä lähtien yöstä on todella tullut taiteelle omistettu. Taiteiden yö järjestetään osana Helsingin Juhlaviikkoja. Ympäri…

Pitkäaikainen koruystävä

yhteistyössä Nouseva Myrsky Minulla on vain muutamia uskollisia koruystäviä. Ystäviä, jotka eivät petä hädän tullen ja joihin voi aina luottaa. Ystäviä jotka eivät muutu liikaa maailman myllertäessä, vuosien kuluessa, mutta jotka kuitenkin uudistuvat yhtä tahtia kanssani. Yksi sellainen on Nouseva Myrsky. Ostin ensimmäiset korut Nousevalta Myrskyltä kesällä 2012, merkin alkutaipaleella….

Jos nyt sitä suurleiriä ennen joku retki

Voi miten paljon innostusta herättikään unelma kesäleiristä! Kommentteja tuli pilvin pimein, ja monilla vaikutti ihan oikeasti olevan leirin mentävä aukko sydämessä ja ehkä aikatauluissakin. Mutta hei, ajatus omajärjestämästäni leiristä oli vain heitto ilmoille. En usko, että pystyn teille leiriä tässä elämäntilanteessa järjestämään. Koska jos sen tekisin, niin tekisin sen hyvin….

Kuka se on joka kikattaa?

Kiire ei hellitä, mutta hymy on herkässä. Näistä kuvista ei sitten meinannut tulla mitään, koska repeilin niin pahasti. Muutenkin naurattaa, kun usein ihmisten ollessa kuvissa, heidän pitää pakottaa itsensä hymyilemään. Minä taas yritän naurun keskellä ryhdistäytyä kuvissa astetta vakavammaksi. Joskus se onnistuu, tällä kertaa ei. Olimme Jennin kanssa kuvaamassa Töölössä ja…

Syysmyrskyjen enteitä

Jos ei eilinen ollut syksyn ensimmäinen, niin viimeistään tämä päivä. Olen koko kesän meikannut parvekkeen ovemme vieressä lattialla, suuren peilin edessä. Tänä aamuna istahdin samaan paikkaan ja totesin palelevani kuin pieni, karvaton kissa. Ovi kiinni, osto lämmin. Syksy on tullut. Joka tuutista sitä nyt kuulutetaan, syyssäät sitä ja tätä. Mutta…

Kerran iloisilla festareilla

Kyllä vain, minä nyt sitten olin siellä, Flow-festareilla. Kokonaiset kolme iloista ja väsyttävää päivää täynnä musiikkia, ihmisiä ja hyvää ruokaa. Tämä oli ensimmäinen kerta kyseisillä festivaaleilla. Rehellisyyden nimissä on kirjoitettava, että koko festivaalista on luonut kaikkien aiempien vuosien kuvien ja blogijuttujen perusteella sellaisen taikamaailman, ettei odotuksia olisi edes pystynyt täyttämään….

Tarjoan kahvit kaikille! (Crema esittäytyy)

yhteistyössä Crema Blogini nimi tuo minulle huvittavan usein kahviaiheisiä yhteistyöehdotuksia. Sinänsä se on erittäin hyvä asia, sillä olen intohimoinen kahvin juoja. Suuri osa näistä ehdotuksista on kuitenkin yrityksiltä, jotka kirjoittavat hakusanoiksi ”kahvi blogi” ja olettavat blogini olevan hyvin kahvikeskeinen. Usein jätänkin nämä yhteistyöt fanaattisemmille kahviblogeille. Toisinaan kuitenkin osuu ja uppoaa,…

Unelma kesäleiristä

Kesäisin minut valtaa aina kummallinen tarve. Minulla olisi hirmuinen hinku kesäleirille. Ei millekään partioleirille tai varsinaiselle metsäretkelle, vaan vähän niin kuin rippileirille, mutta ei kuitenkaan. Ehkä olette nähneet 90-luvun leffalempparin Ansa vanhemmille? Siinä on juuri se tavoitettu leiritunnelma. Että olisi hirveästi porukkaa, kauniita kesämekkoja, yhteisiä jalkapallopelejä ja iltaisin soutelua auringon…

Sitruunaperhosen festariajatuksia

Halusin saada sortsini rimmaamaan tähän blogin ulkoasuun. Niinpä puin nuo mustavalkoiset ruutusortsit jalkaan. Ruutukuosi on lyönyt läpi viimeisen vuoden sisään ja tämän kesän ja tulevan syksyn mallistoissa sitä on hurjan paljon. On aina hippasen huvittavaa, kun joku tuikitavallinen asia tekee tuloaan. On se outoa, jos joku ruudun kaltainen perusasia voi…

Kuinka oppia rakastamaan juoksua?

Olen yrittänyt aloittaa kirjoittamisen vaikka kuinka monesti. Ei tästä tule mitään. Aihe, josta on niin paljon sanottavaa, mutta ei kuitenkaan yhtään mitään. Jos vaikka aloitan kertomalla, että hain joskus pimeän viime talven heikkona hetkenä mukaan juoksukouluun. Olin seurannut saman promoporukan, adidasheimon, touhuja edellisen ja ensimmäisen juoksukoulun yhteydessä ja kiehutellut päässäni…

Bongattu tiikeri ja rentoilevat karhut

Korkeasaari, vähintään kerran kahteen vuoteen, mieluummin kerran vuodessa. Tänä kesänä se päivä oli eilen. Paahtava helle ja mangomelonijätskiä. Rentoilevat, nauravat karhut ja lämmöstä uupuneet apinat. Sanon aina, että voin kääntyä kotiin, kun olen nähnyt tiikerin. Mutta tänä vuonna jaksoin vielä pari tuntia sen jälkeenkin. Pikkupanda oli suloinen, samoin leijonanpennut. Nalletikkarit…

Kun miestä ei tarvitse pukea

En voi väittää, että mieheni tyyli olisi minulle yhdentekevä seikka. En halua kuitenkaan olla yksi niistä naisista, jotka vaatettavat siippansa päästä varpaisiin. Minusta ei kertakaikkiaan ole valitsemaan Jannelle vaatteita aamuisin, saati edellisiltana. Pahinta on nähdä pariskuntia kulkemassa selkeästi huomaten, että mies ei viihdy vaatteissaan, jotka kauniimpi puolisko on hänelle valinnut….

Housut pois ja baanalle

Kuka tarvitsisi kesällä housuja? Ei tämä muija ainakaan. Olen unohtunut pöksyt monena päivänä ja on ollut niin ihanan vilpoisaa. Tänäänkin viiletin luonnonlapsena sinisessä kukkamekossa. Pakarat vain iloisesti hymyilivät vilkkuessaan helman alta. Ei sentään ei. Tajusin vain luomani illuusion tänään, kun ystäväni nähdessään minut hihkaisi: ”Nainen, missä ihmeessä on sun housut!” Mutta…