Saliamatöörin uudet avaukset

IMG_1699 (kopio)

Olin pitkään ajatellut, ettei urheilu kuulu tähän blogiin. Sitten tajusin, ettei se kuulu tähän blogiin, koska se ei enää kuulu tähän elämään. Urheilu jäi useammaksi vuodeksi vakan alle ja oli muutaman vuoden jäljellä enää katutanssin muodossa, jonka jälkeen ei pariin vuoteen juuri ollenkaan missään muodossa.

Sitten tuli viime talvi+kevät ja juoksukoulu. Tajusin kaivanneeni treeniä, hyvinvointia ja terveyttä erittäin paljon. Kesäksi iski polvivaivat ja armollinen taantuma. Nyt mennään syksyssä ja löysin itseni vajaa kuukausi sitten ostamasta salikorttia läheiselle salillemme (Arabium Helsingin Arabianrannassa). Ja koska en ole koskaan ennen elämässäni käynyt salilla, varasin vielä pari aikaa personal trainerille. Halusin hyvän ohjelman ja saada vähän jutun päästä kiinni.

Olisiko minusta siihen? Voisinko oppia nauttimaan sisätiloissa laitteiden kanssa kökkimisestä ja treenamisesta ilman minkäänlaista hyötyliikunta-aspektia? Toki olen käynyt joskus lukion liikuntatunneilla testailemassa kuntosalia ja samoihin aikoihin muutamasti Kouvolan saleilla pyörimässä päämäärättömästi. Voin kuitenkin sanoa olevani aivan amatööri mitä kuntosaleiluun tulee.

IMG_1708 (kopio)

Lähdin hommaan mukaan vahvasti kaksijakoisin miettein. Ensimmäisenä oli mielessä suurensuuri ahdistus koko hommasta. Kaikki muut osaavat, minä en. Kaikki muut ovat käyneet salilla vähintään sata vuotta ja ovat siellä kuin kotonaan, minä en. Kaikilla muilla on hienommat vaatteet, isommat lihakset ja kalliimmat autot kuin minulla. Kaikki muut ovat kuitenkin kovia treenajia (vähintään fitnessmalleja ja kehonrakentajia) ja he varmaan ihmettelevät kuinka tällainen aloittelija tulee viemään tilaa ja resursseja heidän saliltaan.

Tajusin äkkiä, että suurin paniikkini johtui vertaamisesta. Tein ensimmäisen säännön saliharrastukselleni. En vertaa itseäni muihin. Treenaan ilosta, terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi ja ihan vain itseäni varten. Oli kädessäni kolmen tai kolmenkymmenen kilon paino tai viihtyisinpä saunassa pidempään kuin itse salilla, olen silti yhtä oikeutettu käyttämään salia ja treenaamaan omalla tasollani.

Siihen ne säännöt jäivätkin. Ja saatoin keskittyä jaksijakoisten ajatusteni toiseen vahvaan tunteeseen: innostukseen. Voisinko oppia uuttta? Haastaa itseäni? Kehittyä ja kasvattaa kestävyyttä ja voimaa?

IMG_1710 (kopio)

Nyt on kolme viikkoa ohjelmaa takana. Salitreenin ohella harjoittelen sietämään spinningiä, sillä tiedän ettei juoksumotivaationi kestä talven kylmimpiä pakkasia.

Fiilis on erittäin hyvä ja toiveikas. Tällaisena ”tavallisten urheilijoiden” puolestapuhujana toivoisin, että voisin vähän vuodattaa tähän turhautumista, epäonnistumisen hetkiä ja kyyneleitä. Mutta oikeasti olen nauttinut paljon. Olen aika pihalla laitteiden, lihasten, lihashuollon, saati liikkeiden nimien kanssa, mutta alku on lupaillut hyvää. (Talja? Vipunosto ? Peck Deck? Googletan ahkerasti.)

Sitä paitsi salilla käy kaiken kokoisia, -näköisiä ja -tasoisia treenaajia. Oli oikeastaan aika itsekeskeistä ajatella, että joku vertailisi. Että joku siellä treenaisi jotain muuta kuin itseään varten.

Halua kuulla lisää? Sopii.
Ahdistiko yllättävän lupaava startti? Lue kaksi tsemppaavaa, mutta erilaista treenijuttua täältä ja täältä.

– Henriikka

kengät/Reebok, juomapullo/Life Factory (saatu), toppi ja housut/adidas, pyyhe/By Pia’s, protskupatukka/pahaa, älä osta

Kategoriat: urheilu 12 kommenttia

Saliamatöörin uudet avaukset

12 kommenttia

  • Anne sanoo:

    Kuntosalilla treenaaminen on mahtavaa! Se tunne kun menet yläkroppa treenin jälkeen kauppaan ja ei meinaa jaksaa kannatella ostoskoria. Tai jalkapäivän jälkeen kintut huutaa hoosiannaa pelkästä kytkimen painamisesta. Pienet ilot ne on mahtavia :)

  • Liisa sanoo:

    Samoja saliamatööriajatuksia on pyörinyt päässäni. Maksoin yliopistoliikunnan maksun viime viikolla pitkän jahkailun jälkeen ja aloitin salilla käymisen. Ohjattu aloitus ja henk.koht. treeniohjelma oli mullekin tosi jees, muuten olisi mennyt tehottomaksi säheltämiseksi.
    Tsemppiä itse kullekin saliamatöörille!
    -Liisa
    Ps. Päheet housut

    • Henriikka sanoo:

      Hei, kuulostaa tosi hyvältä tuo sun ryhdistäytyminen. Fiilis on niin hyvä, kun saa pepun ylös sohvasta ja itsensä liikkeelle. Tsemppiä sinullekin!

      Ja kiitos kovasti, nämä housut on kyllä yhdet lemppareista.

  • Kaisa sanoo:

    Bloggaamisesi urheilusta voisi lisätä omaakin motivaatiota, hope so ;) Suosittelen spinningiä, tykkään itse. Tosin, täytyy myöntää että pari vuotta siihen meni (kun treenasin 1-2krt/kk enkä koko ajan) ennen kuin opin kunnolla pitämään lajista. Niin yllättävää että spinningiin pitää oppia kunnon tekniikka sekä pyörän säätöön että pyöräilyyn (asennot, polkutekniikka) kun kuitenkin on pyöräillyt lapsesta asti. Ja hyvältä spinnaus rupesi tuntumaan kun ne opin! :) Tsemppiä sietämiseen!

    • Henriikka sanoo:

      Toivottavasti lisäisi. Olisi kiva olla kannustamassa muitakin tähän touhuun.

      Kiitos tsempeistä ja kommentista :-)

  • Timotei sanoo:

    Tähän postaukseen OT, voisiko Thaimaan reissupostaukset nähdä vielä jostain?

  • anniina sanoo:

    mä kävin kans viikonloppuna käytännössä ekaa kertaa salilla! tarkotus ois ruveta käymään edes jotenkin säännöllisesti. mulla on kans aika kaksijakoinen suhtautuminen koko hommaan, mutta olematon lihaskunto alkaa jo aiheuttaa vaivaa jokapäiväisessä elämässä. ja tulihan siitä nyt hyvä fiilis! kiva lukea sun urheilujuttuja!

  • Marjut sanoo:

    Henriikka, onnea ja tsemppiä saliharrastuksen parissa! :) Siistiä, että olet tavannut PT:tä. Siinä säästää paljon omaa aikaa kun oppii heti tekemään liikkeet oikein. Olisinpa itsekin tehnyt niin, kun aloitin saliharrastukseni. Mäkin mietin aluksi kun aloin käydä salilla, että mitähän noi musta ajattelee yms. Nyt kun olen käynyt muutaman vuoden salilla, olen tajunnut,kuinka naurettavaa oli ajatella niin. Itse en ole ikinä miettinyt salilla: ”tekeepä toi pienillä painoilla” tms.
    PS. Ihan parasta: ”Protskupatukka/pahaa, älä osta” :D

    • Henriikka sanoo:

      Kiitos Marjut!

      Sitä miettii aina niin turhia asioita ja tekee kärpäsistä härkäsiä. On ihmiset vaan hassuja tyyppejä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *