Veljeni leijonamieli

Perjantain sydämenlyönnit jätti välistä nämä kuvat. Vuonna 1971 eräs perhe asusteli leijonan kanssa. Vaikuttavia kuvia (ottamatta kantaa siihen, onko omakotitalo leijonalle se oikea paikka), jäin tuijottamaan silmät kolminkertaisina.

On se uskomaton eläin tuo leijona, vaikka olenkin uskollisesti tiikerinainen.

pet-lion-neil-film-michael-rougier-10pet-lion-neil-film-michael-rougier-3 pet-lion-neil-film-michael-rougier-13pet-lion-neil-film-michael-rougier-4 pet-lion-neil-film-michael-rougier-5 pet-lion-neil-film-michael-rougier-6 pet-lion-neil-film-michael-rougier-7 pet-lion-neil-film-michael-rougier-14pet-lion-neil-film-michael-rougier-8

Vähän kehnostihan se tämäkin tarina päättyi. Lyhennetyn stoorin voi lukea täältä. Villieläin on aina villieläin, niin kuin Piin isäkin opetti. Viisas mies.

Mutta kyllä näiden kuvien shookeraavuus, ristiriidat ja absurdit, tallennetut hetket kiehtoo. Tässä maailmassa riittää niin paljon ihmeteltävää. Eivät ainoastaan nuorisojengit pysty kaatamaan yhdellä lyönnillä. Leijonat tuskin kuitenkaan keräävät siitä pisteitä.

Se olisi perjantai. Aleksis Kiven päivä ja rakkaan sisareni syntymäpäivä. Päivä, jolloin Putin voi saada Nobelin rauhanpalkinnon.

– Henriikka

Kuvat: X

Kategoriat: random, valokuvat 4 kommenttia

Veljeni leijonamieli

4 kommenttia

  • maripui sanoo:

    Huh! Onpa vaikuttavia kuvia tosiaan! Jotenkin tosi absurdeja.

  • Tiina sanoo:

    Kaikkea sitä ihminen keksii. Ihan älytöntä. Mutta en voi kieltää etteivätkö kuvat olisi hienoja. Enpä muuten myöskään tiennyt että Tippi Hedren on Melanie Griffithin äiti. (osaan keskittyä olennaiseen)

    Ps. Olisin menettänyt uskoni ihmiskuntaan lopullisesti jos Putin olisin saanut rauhanpalkinnon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *