Joulun pakottamaton ilo

yhteistyössä  Suomen Lähikauppa

piheporukka copy

Minä olen niitä jouluihmisiä, ja onneksi ympärilläni on samanhenkistä väkeä. Luulenpa, että suomalaisista neljä viidestä kokee olevansa jonkun tason jouluihminen. Jouluihmisyys ei välttämättä tarkoita kaikille samaa asiaa, mutta vain pieni murto-osa on niitkä, jotka eivät oikeasti välitä joulusta lainkaan.

8-henkinen ystäväporukkamme on ollut tiiviisti yhdessä siitä saakka, kun muutimme takaisin Helsinkiin muutamia vuosia sitten. Perinteeksi muodostuneet pikkujoulut järjestettiin nyt kolmatta kertaa. Lähdin mukaan Suomen Lähikaupan yhteistyöhön saadessani tietää, että voin järjestää ystävilleni pikkujoulut. Kuulin kahden kärpäsen liiskaantuvan kertaheitolla.

Maanantaisissa kekkereissä riitti valoa, jouluruokaa ja huonoja vitsejä, ja lahjojakin jaettiin aikuisikään nähden vähän liikaa. Ja kyllä, olemme niitä ystäväporukoita, joissa hoilotetaan joululauluja ääneen.

_MG_2419 copy
_MG_2656 copy

Tehtävä numero yksi oli kipaista ruokatarvikkeet Helsingin Mellunmäen Siwasta. Meillä oli tarkkaan harkittu, perinteinen joulumenu mietittynä ja perinteisin menetelmin paperilistalle kirjattuna: suklaata, herneitä, kalaa, laatikoita, kinkkua, glögiä, omenoita, mätiä, joulutorttuja, luumurahkaa… Vaikka olenkin ruoan suhteen kokeileva ja tykkään muun maailman ruokavaikutuksesta, tunnustaudun myös suomalaisen jouluruoan ystäväksi. Niihin makuihin liittyy niin paljon muistoja, että voi olla, ettei loppupeleissä hyvänolontunnetta tuo edes maku vaan muistijäljet hyvistä hetkistä makujen ja tuoksujen äärellä.

Tämä Siwa oli uusi paikka minulle, mutta kauppa oli kyllä valoisampi ja huomattavasti suurempi kuin oma lähi-Siwa. Uudistuksen myötä paikka on tehnyt pientä kasvojenkohotusta ja kauppaketjulle tuttu ”nuhjuisuus” oli poissa.

Ladottiin ruoka kärryihin ja onniteltiin toisiamme siitä, kuinka tomerasti hoidimme kauppareissun. Mikään ei ole pahempaa kuin suunnittelemattomat suuret kauppaostokset ystäväporukalla. Paitsi kun videovuokraamosta ei löydy elokuvaa ja leffojen ääressä pyörii tuntikausia.

_MG_2317 copy
_MG_2195 copy_MG_2198 copy
_MG_2246 copy_MG_2312 copy
_MG_2347 copy

Ylläolevassa kuvassa flirttailen komealla, tummaihoiselle myyjälle (Vitsit vitsinä, mutta siltä tuo keimailu näyttää. Maksavalle asiakkaalle vähän too much?)

Toinen tehtävä oli ruoan valmistus, kolmas ja viimeinen koski syömistä. Kolmannen ohella juhlimme ja juttelimme, aidot kuusenkynttilät paloivat ja tähtitorttujen sakarat löysivät kaiken askartelun jälkeen paikkansa.

_MG_2380 copy_MG_2633 copy _MG_2478 copy_MG_2509 copy_MG_2525 copy_MG_2491 copy_MG_2546 copy
_MG_2557 copy
_MG_2628 copy_MG_2597 copy
_MG_2536 copy

Väsymystä alkoi näkyä itse kunkin silmissä, mutta maanantaijuhlat venyivät kuitenkin puoleen yöhön: ”kyllähän sitä viimeisen viikon jaksaa ennen lomaa vaikka nukkumatta”.

Joulun alla tuntuu, että ystäville tulee heittää hyvästejä pitkäksi aikaa. Todellisuudessa tauko on parisen viikkoa, jos sitäkään. Toiset pysyvät joulunajan visusti kodeissaan, eikä minkäänlaista lomareissua ole edes tiedossa. Kuin vietettäisiin yksi viikonloppu. Jouluheipat on kuitenkin hyvä tekosyy pippaloida ja kippistellä, halailla ja itkeskellä (ehkä ei viimeistä kuitenkaan).

IMG_2583 copyIMG_2702 copy_MG_2691 copy_MG_2644 copy

Joululauluja laulaessa meni sukset ristiin, kun toisten suosikit nostivat toisilta oksun kurkkuun ja toisinpäin. Joulurauha saatiin kuitenkin säilytettyä ja vatsa kiitti niin kuin mielikin.

Kiitos ystävät, tätä on joulun pakottamaton ilo.

 -Henriikka

Kategoriat: juhlat, kaverit, ruoka ja juoma, yhteistyö 2 kommenttia

Joulun pakottamaton ilo

2 kommenttia

  • Marjaana sanoo:

    Kiitos mahtavasta blogista! :)

    Oot ehkä tän joskus kertonutkin mutta
    mitä Janne opiskelee?

    Ja postaukseen liittyen tuli extempore mieleen; eikö sulla todettu keliakia joten kuinka paljon pystyit syömään noista postauksen ruuista? Esim. Suklaat, laatikot, tortut?

    • Henriikka sanoo:

      Heippahei sinne!

      Janne on pian teologian kandi, mutta opiskelee tällä hetkellä pääaineenaan viestintää, josta aikoo tehdä kandin ja maisterin sitten ajallaan.

      Ja jouluruoka on yllättävän monessa kohtaa gluteenitonta. Näistä herkuista en pystynyt syömään karjalanpiirakoita ja torttuja, mutta niitä molempia saa gluteenittomana. Laatikot (niin kuin nämäkin) ovat usein valmiiksi gluteenittomia, joskin korppujauho tekee laatikosta toisinaan mulle kelpaamatonta. Suklaat ovat lähes aina gluteenittomia, vaikka melkin kaikissa pakkauksissa on maininta ”saattaa sisältää vehnää”, koska tuotantolinjat ja -tilat saattavat olla samoja. Herkille keliaakikoille nämä eivät sovi, mutta useimmille kyllä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *