Olen varmaan aiemminkin kirjoittanut, kuinka minulla on tapana antaa kaikille vaatteille viimeinen mahdollisuus. Se on sellainen tuomion päivä, jolloin otetaan luulot pois. Joku vaate on mietityttänyt ja pohdituttanut: ”Pitäisiköhän tämä myydä pois… ehkä tälle ei ole enää käyttöä…” Sellaiset vaatteet saavat vielä viimeisen kierroksen, jolloin jyvät erotetaan akanoista.
Usein päivän jälkeen on sellainen tunne, että yhteiselomme on tullut päätökseen. Vaate pestään ja laitetaan hyväksyvästi nyökäten kirppiskasaan. Toisinaan mahdollisuuksien päivä on kuitenkin tie ymmärrykseen: ”Tällä vaatteellahan on vielä tulevaisuutta. Tällä vaatteella taitaapi sittenkin olla sielu.”
Ja sellaisen valaistuksen koin tämän yöpukua erehdyttävästi muistuttavan neulemekon kanssa.
Mutta kuulkaa, en nyt ehdi jäädä lörpöttelemään. Olin tänään unta koskevalla luennolla ja yritän aivopestynä pitää auvoisen onnellisista yöunistani kiinni. Lämpötila, tuuletus, puhtaus, rauha… avain onneen.
Tänään alkoi myös uusi työ, joka vetää uuden opettelun kautta energiatason näin iltaisin kovin alhaiseksi. Näinköhän olen perjantaina voimissani.
Mutta nyt lampaat, tulossa!
– Henriikka
mekko/second hand, hattu/Minimum, kengät/Vagabond, takki/Twist & Tango (saatu)
Moi Henriikka!
Halusin jättää jälkeni tähän. En ollut pitkään aikaan löytänyt jostakin syystä blogiasi. Siis varmasti vuosi välissä. En edes ymmärrä syytä. Ehkä kaipasin sinua nyt kesän kynnyksellä kun sussa on jotakin sellasta kesän oloista. Fressiä, lämpöistä ja suloista. Hyvä olo joka tapauksessa jäi käynnistä.
Tulisipa käytyä useammin! Lisäänpä tähden aamukahvin korvaan lisätäkseni löytämisen mahdollisuutta!
Oh Ranja, niin ilahduttava kommentti. Kiitos ihan hurjan paljon. Kiva, että päädyit pitkästä aikaa tänne – olet lämpimästi tervetullut takaisin.
Aurinkoista kevättä sinulle.
Mua viehättää tää kombo! Vitsi sä oot makee. Lähenki metsästämään vastaavia.
Kiitoksia kiitoksia Kerttulille. Potkaisispa onni sua ja löytäisit samanlaisen kombon päällesi.
muistuttaa aivan samujin uutta raitamaximekkoa!
No niinpä muistuttaa! Tämä ei ehkä ole aivan niin laadukas mekko, mutta kyllä tämä asiansa ajaa :-)
Olen viime vuosina laittanut aika ahkerasti vaatteita kiertoon. Lähtöpassit ovat saaneet väärän kokoiset tai malliset vaatteet ja turhat heräteostokset. Silti mieli on ailahtelevainen, tunnistan itseni sieltä kirppiskassin ääreltä, poimimassa takaisin vaatekaappiin joitakin uuden mahdollisuuden saavia vaateyksilöitä. On harmikseni käynyt joskus niinkin, että muisti huijaa jonkin olemassaolosta ja etsinnän tulos osoittaa, että aarre onkin jo kenties jonkun toisen aarre. ;)
Osut naulan kantaan, Misorella. Mutta on toisaalta kiva ajatella, että joku toinen on saanut aarteen minun vaatteestani.
Kiva, kun jätit kommentin :-)