Nyt takaisin kevät-Helsinki

_MG_0021 kopio

Minne se kevät karkasi? Näiden kuvien maaliskuun viikko oli yhtä aurinkoa ja autuutta, nyt piiskaa räntää ja rakeita taivaalta minkä ehtii. Yritin tänään käydä juoksulenkillä ja sen aikana päälleni vihmoi varmaan neljää erilaista räntää. Miten niitä voi olla edes niin eri tekstuureissa ja tiheysasteissa?

Antaisi nyt auringon tulla, tulisi kepeys samalla. Olen jättänyt tällä viikolla kaksi sateenvarjoa matkan varrelle ja kastunut kolmesti. Onneksi on sentään kauniit kumisaappaat, mutta ei sekään nyt kaikkea pelasta.

Siihen nähden, miten laajasti olen rajannut blogini aihealueet, kirjoitan kyllä yllättävän paljon säästä.

_MG_0047 kopio_MG_0019 kopio_MG_0020 kopio_MG_0001 kopio_MG_0023 kopio

Ensimmäistä kertaa elämässä kellojen siirto on oikeasti vaikuttanut elämääni kovasti. Minkä tuskan takana onkaan herätä klo 06:00, kun jo muutaman viikon ajan oli saanut nauttia pellavaisten ikkunaverhojen läpi ryömivästä valosta. Nyt vastassa on ollut vain pimeyttä ja märkää.  Kaikki maailmankaikkeuden masennus tuntuu majailevan ikkunamme takana kuudelta aamuisin. Eikä lähde käskemällä.

Syksyisin saa juoda kuumaa kaakaota, kun on ihanan ikävää ja liian loskaista. Mitä keväisin saa kitata?

_MG_0028 kopio _MG_0037 kopio
_MG_0032 kopio

Kun pääsisi hetkeksi Kontuun. Gandalf paukuttelisi raketteja, hobittiväki tanssisi ja pompottaisin Frodoa polvella. Olisi kesä koko ajan.

Voi, Kontu.

– Henriikka

Kategoriat: elämä, Helsinki 4 kommenttia

Nyt takaisin kevät-Helsinki

4 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *