Rakas Valpuri

_MG_3034 kopio

Vappu, juhlista turhin, juhlittu. Tai ei aivan, vielä on punaista kuohuvaa jemmassa ja anopin juustokakku uunissa odottamassa. Aaton vietimme koto-Helsingissä, rakkaan ystävän tupaantuliaisia juhlien ja tänään pakenimme päiväsaikaan Tampereelle, sillä täällä oli viisi astetta lämpimämpää. Ä-hä-hää.

Vappu tuntuu vähän turhalta, mutta kaikesta huolimatta ihan rennolta. Iltapäivän myöhäinen brunssi oli herkku, ja on ihana unohtaa ja aina muistaa uudestaan, että tänään on vasta perjantai. Viikonloppu vielä edessä. Jurrissa vaeltavat kansalaiset ja yletön roskaaminen ärsyttää, kuin myös vappumarkkinoiden sekundakrääsä. Toisaalta ihmiset vaikuttavat ottavan kevään vastaan ilolla ja ystävien kesken. Tänään on ympärillä riittänyt enemmän nauravia, tanssivia ja laulavia ihmisiä kuin koko talviaikana yhteensä.

Tampereen keskustan vapputorin possujuna vei sydämen. Parhaan kostyymin palkinnon saa pienenpieni vihreä dinosaurus, joka vaelsi päämäärättömän määrätietoisesti isojen ihmisten keskellä.

_MG_3018 kopio_MG_3054 kopio
_MG_3056 kopio
_MG_3023 kopio_MG_3046 kopio_MG_3025 kopio_MG_3016 kopio_MG_3075 kopio

Minun valtasi tänä vuonna ensimmäistä kertaa olo, että yo-lakki olisi ollut ihan hauska lisä pääkoppaan. Kirsi Nisosen suunnittelema yo-rusetti on ollut pari vuotta vapun ylioppilasasusteeni, mutta nyt haikailin epäilyttävästi lakkia. Kertaakaan en ole sitä käyttänyt sitten oman lakittamisen jälkeen. Kaiken lisäksi se taitaa olla pari numeroa liian iso, kun taisin ostaa sen silloin aikoinaan vähän liian kiireessä. Muhkea hiusten tupeeraus mahdollistaisi lakin käytön. Ehkä ensi vuonna sitten.

Ihanaa, että ennakon sade-epäilyt muuttuivat poudaksi ja auringoksi. Monta vuotta vappuperinteenämme oli mökkireissu kavereiden kanssa. Auringonpaiste sai haikailemaan mummonmökin suojaan.

_MG_3030 kopio_MG_3033 kopio_MG_3044 kopio_MG_3019 kopio_MG_3057 kopio_MG_3061 kopio_MG_3066 kopio
_MG_3069 kopio_MG_3074 kopio_MG_3097 kopio_MG_3092 kopio_MG_3107 kopio_MG_3109 kopio

Siinä ne nyt on, rakkaat sisarukset. Niin veikeitä ja hymyileviä. Kyllä Vappu laittaa kansan tanssimaan, vaikka kuinka laittaisi vastaan. Tampereen terpsikerhokin laittoi jalalla koreasti kosken lähinurmella ja kyllä siinä omakin lantio alkoi äkkiä keinua.

Seuraavaksi sitten juhannusta, jonka vietämme tänä vuonna ulkomailla. Uutisia sen tiimoilta myöhemmin.

Mutta ensin vielä muutama litra simaa ja viimeisiä vappuherkkuja. Kuinka hyvää palvelua on, että miehen siskon miehen äiti tekee varta vasten sinulle gluteenittomia tippaleipiä?

– Henriikka

Kategoriat: elämä, juhlat, kaverit, perhe 2 kommenttia

Rakas Valpuri

2 kommenttia

  • Satu sanoo:

    Haha, katoinkin jo Facebookin blogilinkistä että ”vitsi mikä sattuma, mäkin näin tollasen dionsaurus-/lohikäärmepukuisen mukulan vappuna!” Nyt luin tän jutun ja taispa olla ihan sama mukula :D Toivottavasti Tampere kohteli sinua hyvin!

    • Henriikka sanoo:

      Niin suloinen näky tuo pikkulohikäärme että sydän sulaa.

      Tampere kohteli minua silkkihansikkain. Meillä oli aivan ihana vappu ja viikonloppu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *