Kahvimuistoja anoppilasta: Nyt etsitään Suomen vanhinta Moccamasteria!

yhteistyössä MoccamasterIMG_6263 kopio
Veikkaisin suurimmalla osalla suomalaisista olevan jonkunlaisia nostalgisia muistoja Moccamastereista. Meidän lapsuudenkodissa ei kyseistä keitintä ollut, mutta monien kaverien vanhemmilta Masteri löytyi. Muistan ajatelleeni sen olevan erikoiskeitin, vähän paremman kahvin valmistaja. Ja sitähän se oikeastaan onkin.
Itselleni ”läheisin” yli 10 vuotta vanha Moccamaster löytyy anoppilasta. Se on muistorikas keitin, jonka keittämiä kahvikuppeja on tultu juotua viimeisen seitsemän vuoden aikana niin aamuisin, päivisin, iltaisin kuin yömyöhäänkin. Joskus kiireessä, joskus kunnolla ajan kanssa. Joskus juhlaväen ympäröimänä, joskus perheväen kanssa, harvemmin kuitenkaan ihan yksin. Anoppilasta löytyy rakkauden ilmapiiri ja rakkauden kahvit.
IMG_6252 kopioIMG_6306 kopioIMG_6289 kopio
Muistan kuinka seitsemän vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa tulevien appivanhempien luona kylässä. Olimme Jannen kanssa vain kavereita (vielä vuoden sen jälkeenkin hoh hoh) ja olin ohikulkumatkalla poikennut Kangasalle kylään moikkaamaan. Ohikulkumatkahan oli täysin tuulesta temmattu, kiertoreitti se todellisuudessa oli.
Joimme tulevan anopin ja appiukon kanssa tämän kultaisen keittimen tuuttaamaa aamukahvia ja keskustelimme mukavia: mitä aion tehdä lukion jälkeen, mistäs me Jannen kanssa oikein tunnetaan, eikös olekin kaunis ja kesäinen ilma? Kahvikupin suojaan oli hyvä piiloutua. Sen takaa pystyi tekemään paremman vaikutuksen kuin aseettomana ilman.
Sittemmin olen juonut monta kupillista kahvia saman tutun pöydän ääressä. Enkä enää ihan vain kaverina. Anoppilassa tiedetään, että tykkään avokadoista, kettukarkeista ja hyvästä kahvista, ja usein tämä kolmikko odottaakin minua perillä. Tuttu vanha keitin porisee, vaikka onkin ottanut ulkoista kulumaa jo yli 10 vuoden aikana.
Kahvin ääressä syntyy aina parhaat keskustelut, lämpimiä muistoja. Ja hauskaa on, että juuri appivanhemmilta olemme saaneet myös oman Moccamasterimme.
IMG_6272 kopio
Tykkään itse kovasti ekologisesta aspektista, joka pitkän käyttöiän myötä tulee kuvioihin mukaan. Vaikka oma keittimemme ei olekaan kuin joitain vuosia, aiomme pitää sitä kuin kukkaa kämmenelle, jotta ikävuosia kertyy vähintään 15 (ei kahvipannulla vettä säiliöön!).
Mutta hei! Nyt etsitään Suomen vanhinta Moccamasteria. Keittimethän ovat kuuluisia laadusta, kestävyydestä ja pitkästä takuuajastaan (10 vuotta). Olen vakuuttunut, että Suomesta löytyy vaikka miten vanhoja ja silti toimivia Moccamastereita, jotka on kestäneet sellaisenaan tai saatu takaisin käyttöön varaosien voimalla.
Jos nurkissasi asustaa toimiva, vanha Moccamaster:
  1. Jaa kuva omasta Moccamasteristasi Suomen Moccamasterin Facebook-sivulla tai Instagramissa tunnuksilla #suomenvanhin #moccamaster.
  1. Kerro kuvan yhteydessä Moccamasterisi tarina ja kuinka vanha keittimesi mielestäsi on.

Voittaja saa kahvinkeittimeensa ammattimaisen puhdistuksen ja uudet varaosat sekä Moccamaster-tarvikesetin (arvo on n. 170 €). Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan Moccamaster-tarvikesetti. Kilpailu on voimassa 1.6.–18.6.2015.

Kiinnostavaa nähdä, miten vanhoja laitteita someen lykätään. Tiedä vaikka jollain olisi kymmeniä vuosia vanha keitin.

IMG_6308 kopioIMG_6312 kopio
Terveisiä Moskovasta. Kaikki on niin uutta ja suurta. Niin täällä kuin anoppilan kahvipöydässäkin luodaan kyllä niitä parhaimpia muistoja, joskin keskenään hyvin, hyvin erilaisia.
Nauttikaa kesäkuusta, nauttikaa kahvista.
– Henriikka
 ps. Mitä piditte puolueellisesta mukivalinnasta? Miniältä saa aina nöyrimmät lahjat.
Kuvat: Suurkiitos Hennalle, joka kävi urhoollisesti ikuistamassa kahvihetken.
Kategoriat: elektroniikka, perhe, yhteistyö 10 kommenttia

Kahvimuistoja anoppilasta: Nyt etsitään Suomen vanhinta Moccamasteria!

10 kommenttia

  • Henna sanoo:

    Urhoollisuutta löytyy ja varsinkin aina, kun on dallaspullaa tarjolla. Kahvitellaan pian. <3

    Henna

  • idieh sanoo:

    Jos joku on väärin ni tämä.
    Meikkiksellä on nimittäin käytössä perintö-Moccis, joka oli vanha jo lapsuudessani, kun isotätini oli elossa. Tällä hetkellä olen kuitenkin Boliviassa ja Moccis putkiremontilta suojassa Helsingissä, niin ettei se saa ansaitsemaansa arvostusta ja someglooriaa edes kenenkään kaverin avustuksella.
    Mutta parhaat kahvit sillä edelleen keittää vaikka vuosia on mittarissa vähintään 30, suomalainen kahvi on ehdottomasti yksi asia jota täällä kaipaan.

    • Henriikka sanoo:

      Oi voi, mikä huutava vääryys. Sun moccis olisi varmasti ollut aivan timantti tähän kilpaan.

      Moccamasterit on kyllä ihan omaa luokkaansa!

  • Minna Muurama sanoo:

    Minulla ei valitettavasti ole laitta kuvaa, mutta pakko kertoa kokemus. Meillä oli töissä ainakin 15v. Vanha tuplakeitin. Se oli päällä aamu 7.30-18.00 6:tena päivänä viikossa. Välillä se unohtu koko viikonlopuksi päälle ja maanantai aamuna oli kuivat tatinat pohjalla. Keitin hajosi noin pari vuotta sitten. Mutta eihän mikään muu keitin kestä noita tuntumääriä. Kotona meillä on ollut masteri muutamia vuosia.

    • Henriikka sanoo:

      Hei Minna, kiva kun kommentoit.

      En ole minäkään törmännyt mihinkään yhtä luotettavaan keittimeen kuin Moccamaster. Hatunnoston arvoinen tapaus tuo teidänkin työkeitin.

      Moccis tuo iloa päivään kuin päivään :-)

  • Timotei sanoo:

    Huikea tuo anoppi-kuppi, mistä se on??

    • Henriikka sanoo:

      Haha, eikö olekin. Kuppi on huippulöytö Jyväskylästä, jostain torilta minä sen bongasin ja nappasin mukaani.

  • Unto Nuora sanoo:

    Mun perintö-Moccamaster on 70-luvun lopulta tai 80-luvun alusta. Sain sen äidiltäni vuosia sitten, hän halusi vaihtaa uuteen ja modernimpaan keittimeen(?!?!) Se on tuo kaikkein hienoin eli kultainen, samanlainen kuin sun anoppilassa :)

    • Henriikka sanoo:

      Tuo kultainen on kyllä aivan omaa luokkaansa. Niin kaunis vaikka vuosia reilusti takana.

      Onneksi vanha Moccis päätyi kuitenkin sulle eikä esimerkiksi roskikseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *