Muuttolintuja

_MG_0562 kopio

Täältä kaukomailta muistelen matkojani. Kuinka huhtikuussa puhalsi viima, vaikka kevät oli kynnyksellä. Nutturapään kainalossa, lintujen ympäröimänä riitti hymyä. Olimme käymässä entisessä, lyhytaikaisessa kotikaupungissamme Skövdessä, ja Vännernin ja Vätternin välissä riitti muistoja ja muuttolintuja.

Muistan kuinka ajattelin, että voisihan sitä täälläkin elää. Että voisihan sitä elää melkein missä vain. Onnellisuuteen tarvitaan oikeastaan vain muutamia perusasioita, oma manbun ja muutama muu. Ehkä ruotsin kielenkin oppisi aika nopeasti ja ruotsalaisten amerikkalaishenkiset käytöstavat eivät arveluttaisi muutaman vuoden jälkeen enää yhtä suuresti.

Keväisin voisi aina mennä kiikaroimaan kurkia, tuhansia ja tuhansia kurkia. Voisi ihastella ja ymmärtää, että muuttolinnuilla ja matkustajilla on aika paljon yhteistä. Ja sitten kuitenkaan ei juuri mitään. Väitän olevani monesti vaativampi kuin nuo linnut.

_MG_0567 kopio _MG_0585 kopio _MG_0591 kopio _MG_0564 kopio_MG_0594 kopio _MG_0630 kopio

On Afrikkaa, Aasiaa ja Australiaa, mutta voiko mikään näistä A:lla alkavista voittaa Pohjoismaita? Soita ja koivuja, karua Kainuuta ja Saaristo-Suomea. Norjan vuoristoa ja Ruotsin idyllistä maalaiselämää. Puuhevosia ja juhannussalkoja. Islannin omaa rauhaa, Kööpenhaminan aktiivista kivijalkaliikehdintää ja sitä, ettei aina näytä niin kauhean erilaiselta.

Sitä, ettei kukaan nappaa joukkotaksissa salaa vaaleaa hiusta talteen luullen, että se tuottaa hyvää onnea. Sitä ettei oma kieli kuulosta keksityltä ja sitä, että metsään eksyminen ei tuota samantien vellovaa paniikkitilaa. Ja että teltalle löytää helposti turvallisen, hiljaisen paikan, jossa kukaan ei tule koputtelemaan kangasovea kysellen, mikäs koti se tämä tämmöinen on?

_MG_0559 kopio_MG_0635 kopio _MG_0639 kopio

Terveisiä kotiin tuulitukalleni: aion olla muuttolintuna aina siinä aurassa, jossa sinäkin.

– Henriikka

8 kommenttia

  1. Amamba 21.8.2015

    Tämä on paras tekstisi pitkään aikaan. Erityisesti tuo viimeinen virke, huh!

    Vastaa
  2. Lotta 21.8.2015

    Tämä teksti kosketti paljon. Kirjoitat käsittämättömän kauniisti elämästä ja rakkaudesta, että vakilukijakin tässä ihan herkistyy. Tuo viimeinen lausekin, voi että. Ihanaa seikkailua Afrikkaan!

    Vastaa
    • Henriikka 5.9.2015

      Oi, minä kiitän ja kumarran kauniista sanoistasi Lotta. Tuli niin hyvä mieli tästä kommentista.

      Vastaa
  3. Santtu 22.8.2015

    Olipa kaunis kirjoitus jälleen kerran, kiitos!

    Vastaa
  4. Ranja 24.8.2015

    Lyhyesti ja ytimekkäästi virsi itkettävän kaunis.

    Sun blogiin ei vain voi kyllästyä – kiitos!

    Vastaa
    • Henriikka 5.9.2015

      Miten ihanasti sanottu Ranja. Kiitos kovasti. Toivottavasti osaan jatkossakin pitää tasoa yllä.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Henriikka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.