Arkisto: syyskuu 2015

Turkki 1: Kolme tuntia Istanbulissa

Kaikki alkoi allaolevan kuvan kahvikupista ja aivan liian kalliista lentokenttäsalaatista. Kello oli viisi Helsinki-Vantaan terminaalissa numero 2 ja olin tuntemattomien tyyppien ympäröimänä. Seurue oli sopivan tiivis, 11-henkinen, ja joukossa oli bloggaajia ja toimittajia. Olin herännyt 03:30 (aivan epätodellinen aika herätä, jopa tällaiselle aikaisen madon nappaajalle) ja hakenut lähikulmilta kimppakyytiin kaksi…

Tällainen kaihomieli

Lupasin toissapäivänä palaavani eilen kotiin. Vaan palasinpa sittenkin tänään. Istanbulissa riehui ukkosmyrsky, jonka vuoksi koneemme pörräsi lentokentän ympärillä ja myöhästyi useamman tunnin. Missasimme sitten minulle tuttuun tapaan jatkoyhteyden ja jäimme Istanbuliin yöksi. Kolmen tunnin yöunien jälkeen lähdimme aamuviideltä takaisin lentokentälle ja Helsinkiin päästyäni juoksin samoilla silmillä töihin. Vähän meinaa väsyttää,…

Taas kävelin ohi ja moikkasin

Pidän lempeistä, sävyisistä ihmisistä. Pidän hymyilevistä ihmisistä. Mutta hymyilemättömyyskään ei haittaa, jos on lempeä. Päätetty lempeys riittää, eikä se katso persoonaa tai sitä, oletko synnynnäisesti jotenkin erityisen säyseä. Päätetty lempeys tarkoittaa halua käyttää sydäntään muihinkin kuin itseensä. Halua olla ystävällinen muillekin kuin lähimmilleen. Vaikeinta on olla lempeä niille, joille ei…

Kurjia kaamosajatuksia

Syyskuu meni ohi sormia näpäyttämällä. Niin kuin kaikki edellisetkin kuukaudet ovat menneet. Pimeitä vuodenaikoja inhoaville lohtua: luultavasti tulevat kuukaudetkin tulevat vierimään vauhdilla. Muistan, miten opin sanan ”kaamos”. Kouvolan seurakunta järjesti joka marraskuu varhaisnuorten ”Kaamosleirin”. En koskaan osallistunut, mutta sain joka syksy koulusta lapun leiriin liittyen. Muistan kuinka kiikutin ensimmäisen leirilappuni…

Ylitsepääsemättömistä peloista

Olin eilen puhujana Markkinointiviestinnän viikoilla. Jos minulle olisi sanottu puoli vuotta sitten näin käyvän, olisin nauranut riemuisasti. Vaikka en varsinaisesti lavakammosta kärsikään, presentoiminen ja julkiset puheenvuorot ovat tuntuneet aina pelottavilta ja epämieluisilta. Spontaani esiintyminen on ollut itselleni aina huomattavasti helpompaa kuin se, että pitäisi valmistella jotain etukäteen. Viiden minuutin extemporena…

Tervetuloa työhuoneeseen

Siinä se komeilee: työpisteeni makuuhuoneen päädyssä. Tikashylly täynnä paperikasseja, jotka puolestaan ovat täynnä papereita. Kirpputorilta löydetty pöytä täynnä värikyniä ja oikeassa laidassa Jannen ministudio. Ihan hyvä kotitoimisto siis. Pääasiassahan hoidan duunini kodin ulkopuolella. Teen täyttä työviikkoa työpaikallani, minkä lisäksi istun usein kahvilassa näpyttämässä läppäriä. Kodin työpisteen ei näin ollen tarvitse…

Hyppimässä sillalta

Eilen oli huippu päivä. Olin viettämässä mahtavan ja äänekkään naisjoukon kanssa rakkaan ystävän, Anun polttareita. Päivänsankari sädehtii alla olevassa kuvassa. Päivä alkoi rauhallisesti aamujoogan ja shamppanjan merkeissä, mutta sen jälkeen taksi kääntyikin yllättävään suuntaan ja kuljetti seurueen Nurmijärvelle, Myllykosken sillalle. ”Kaikki halukkaat saavat kiskaista sillalta alas!” Mikäs sen parempaa. Emmi-Liia…

Sokerirakkaus, sokerikiukku

Tiedättehän, rakastan karkkia. Irtokarkkeja, paperikonvehteja, lakritsaa ja salmiakkia. Vanhoja autoja, panttereita, liitulakuja ja pieniä hedelmäkarkkeja. Ja kakkua, mousse- ja juustounelmia, omenatorttua, höttöistä suklaakakkua ja stydiä raakakakkua. Ja jäätelöä: Aino-maitosuklaata, snickers-jätskejä, pehmeää mango-jugurtti-gelatoa, minttusuklaata ja Benin ja Jerryn valikoimaa. Mutta totuus on, että harva niistä hetkistä, jolloin syön jotain makeaa on…

Mitä kuuluu?

Viime kesä katosi. Noin vain, yllättäen. Selasin eilen elokuun ensimmäisen viikonlopun mökkikuvia ja silmännurkka märehti. Katsokaa nyt millainen kasa rakkautta! Kuvassa pötköttää sellainen sakki, että onnellisuuspisteet ovat minulla keon keskimmäisenä aika tapissaan. Meneillään on kalakilpailun aka onkirallin puolivälierätauko. Grillimakkaraa ja termarikahvia, ja kovaan ääneen koetetaan arvailla ja vähätellä, millaisia vonkaleita…

Värikkäät Moccamasterit (sisältää arvonnan ja haaveilua)

Yhteistyössä Moccamaster Tatta-da-daa-da-daa! Mielettömät asetelmakuvani tulevat tässä ja urani hedelmä-asettelijana alkaa. Yritin somistella turkoosin Moccamasterin mahdollisimman sievästi turkoosin olohuoneen seinämme eteen. Tavoitteenani oli välittää teille, millainen olisi unelmieni keittiön tehosteväri.  Ja niin kuin ehkä huomaatte, mintunvihreä ja turkoosi on tunkenut ajatuksiini. Pidän värikkäistä keittiön yksityiskohdista ja vaikka en haluaisi kauttaaltaan…

Ensi viikolla Turkkiin

Olisi teille pikkuinen juttu kerrottavana. Lähden ensi viikon keskiviikkona Turkkiin. Tiedän, en olisi ansainnut tähän väliin reissua millään mittakaavalla, juurihan pääsin Botswanaan ja seikkailin kesäkuun Siperiassa. Mutta Turkkiin tässä nyt ollaan kuitenkin menossa kuuden päivän matkalle. Suomalainen Meretniemen perhe on lähdössä purjeveneellä löytöretkelle maailman ympäri kolmen lapsensa kanssa. Kuuden vuoden…

Pakoon Hankoon

Vietin perjantai-iltapäivää ja -iltaa Hangossa. Lähdin sinne suht spontaanisti, syksyn tavoitteenani kun on ollut olla vähän enemmän spontaani ja kieriskellä vähän vähemmän mukavuusalueella. Olo oli kuin vadelmavenekunnalla: pakoon Suomen Hankoon paikoitellen liian hektistä pääkaupunkia. WO-oo-o-o-oo, lippu mastoon. Syy visiitilleni oli aika random vaikkakin samalla vallan hauska. Hangossa Helkaman tehtaalla rakennettiin…

Kakkua ja auringonkukkia

On auringonkukkien aika. Kympillä saa vanhan ylioppilastalon edestä 15 kappaletta ja saapa vielä itse valita, minkä kimpun nappaa mukaan. Varret ovat niin vahvoja ja kimput painavia, että tulee ylevä olo niitä kanniskellessa. Katsokaa kaikki, miten paljon iloa minulla on tässä sylissä! En tiedä kuuluisiko etikettiin katkaista varret ennen nipun ojentamista…

California Skateboarding 1970’s

Ei ole totta millainen kuvasarja. Niin käsinkosketeltava tunnelma ja upeat sävyt, valot ja 70-luku. Voi miksi en ollut silloin laudan kanssa rullailemassa noita samaisia katuja? Miksi en ole siellä nyt? Olisihan Lords of Dogtownin pitänyt jo ajaa minut Yhdysvaltain skeittiparkeille ja tyhjien uima-altaiden reunoille. Katsomaan ja hurraamaan ainakin, jos ei…

Nahkavaipoissa

Kävin tänään ensimmäisen kerran Hotelli Tornin vessassa. Juuri siinä legendaarisessa lasikopissa, josta näkee Helsingin yli. Voi istua pissillä ihan rauhassa, ihailla kaupunkia ja miettiä, kuinka moni kiikaroi sinua samalla. Tällainen spesiaalihetki kaipaa spesiaalihousuja. Olivat ne sitten nilkoissa tai eivät. Työkaverini kommentoi aamulla: ”Aikamoiset nahkabyysat. Vaativat kyllä kantajansa.” Vakuutteli, että olen…

Botswana 3: Afrikkalainen huvipuisto

Palataanpa takaisin Afrikan tantereelle, yhteen elämäni oudoimpaan kokemukseen: botswanalaiseen huvipuistoon. Voitteko uskoa, että löysimme keskeltä aavikkoa ”Lions Park” -huvipuiston, jonka laitteiden ainoat käyttäjät olimme. Keskellä ei mitään nousi vuoristorata, maailmanpyörä ja keinukaruselli. Ja tottahan toki me kokeilimme kaikki laitteet. Idea lähti siitä, että Bea oli kuullut paikallisilta tutuiltaan, Lions Parkin…

Yritä ymmärtää innostujaa

Tulin äsken kotiin. Nappasin jääkaapista muovipussillisen täynnä kirsikoita, joita eilen ostin. Luultavasti kesän viimeiset. Melkein liian tummat, mutta kuitenkin juuri ja juuri syötävissä, niin makeita ja ihania. Pihalla ujeltaa tuuli ja syksy. Tarvitsisin lämpimämmän takin ja kasan vilttejä. Villahousut ja tuplakokoisen tuplapeiton. Silkkaa fiilistelyä syksylle. Piti kirjoittaa lauantain sushi-illallisesta, mutta…

Design Marketin ostokset

Helsinki Design Week sai avajaisensa kuluvan viikon torstaina ja jatkuu koko ensi viikon, 13.9. saakka. Monille se tutuin tapahtuma, Kaapelitehtaalla järjestettävä Design Market oli tänä viikonloppuna ja sieltähän minä itseni löysin, vaikka pitkään vannoin, etten sinne ruuhkalaatikkoon astu enää jalallanikaan. Sisko sai ylipuhuttua sunnuntai-aamupäivän lungille design-kierrokselle. Enkä toki poistunut tyhjin…

PURRRRRRRR hyvinvointia

yhteistyössä PÜR hyvinvointikauppa (tuotteet saatu testiin) Kun vaihdoin huhtikuun lopussa työpaikkaa ja työmatkani siirtyi välille Arabianranta–Keskusta, en osannut odottaa miten mukavan kivijalkaliikkeen saisin työmatkani varrelle. Julkista liikennettä käyttäessäni (99% kaikista matkoista) voin kulkea joko koko matkan raitiovaunulla tai vaihtaa raitiovaunusta metroon ja kävellä lopuksi vähän pidemmän matkan. Ensimmäinen on helpompi,…

Pidä parhaat lähellä

Muistan kuinka äitini sanoi, kun olin lapsi, ettei ikävien ihmisten kanssa kannata olla, jos he haluavatkin pysyä ikävinä. Sitä muuttuisi muuten ajan mittaan ikäväksi itsekin. Kun taas ympäröi itsensä ilolla, tsempillä, lempeydellä ja ymmärryksellä, saattaa saada palasen itselleenkin. Tämän listan kruununa olkoon huumori, joka kyllä levittää hyvää ultimaattisesti. Eilinen iltapäiväni…

Aamukahvilla osaksi Asennemediaa

Isoja uutisia minulle, kertomisen arvoisia teillekin. Vaikka blogin osoite pysyy, niin taustavoimat vähän muuttuvat. Piti hieroa kerran jos toisenkin silmiäni, kun aamulla töihin tullessani Markkinointi&Mainonnan nettisivuilla komeili iso kuva minusta ja kahdesta bloggaajakollegastani: ”Asennemedia nappasi kolme eturivin bloggaajaa”. Uutisessa kerrottiin, että blogini siirtyy 1.12. lähtien Suomen Blogimedian riveistä Asennemedian blogiyhteisöön….

Jää hyvästi kesä !

Siinä se oli. Kesä 2015 kauniissa paketissa. Rakkauden kesä, niin kuin kaikki edellisetkin. Kylmä, kaunis kesä. Sunnuntain Huvilateltta ja Susanne Sundfør kruunasi kaiken. Oli timanttinen keikka ja se oli se kaivattu, esanssinen ja katkera säilykekirsikka kakun päällä. Parvekkeen ovi on auki, tuuli viimaa sisään, ja pihalla on pilkkopimeää. Ei ollut…