Kynttilöiden ja ystävien ympäroimä

yhteistyössä Nordalco / Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc_MG_2071 kopio

Perjantai ja viikonloppu. En ole ehtinyt orientoitua edes työviikkoon, kun palasin Suomeen vasta tiistaina. Mutta ilman orientoitumistakin töitä on paiskittu (”paiskittu”, miten sitä toimistotyötä nyt ajattelee) parin päivän aikana ehkä vähän liikaakin, eikä viikonloppu näin ajoitu yhtään hassumpaan aikaan.

Istun Kolilla metsämökissä, kansallispuiston helmassa. Huomenna on Vaarojen Maraton ja aion kipaista 15 kilometrin maastoreitin. Ennen kaikkea pyrin keskittymään maisemiin ja saapuneeseen syksyn, jalat kipittäkööt lantion alla ihan omia aikojaan.

Eilen istuimme rauhassa syksyistä torstai-iltaa. Olin tehnyt salaattia koko neljän sakille, jonka rinnalla oli maltillinen lasi viiniä. Ennen juoksua ei uskaltanut lasillista enempää. Sain blogiyhteistyön vuoksi Sauvignon Blanc -valkoviinin kokeiluun ja halusin ystävät kanssani testailemaan. Kynttilät ja kippistelyt syksylle, niin kivaa.

_MG_1995 kopio_MG_2167 kopio _MG_2174 kopio _MG_2038 kopio_MG_2053 kopio

Uusi salaattikokeilu meni niin nappiin. Toisinaan salaatti-irrotteluni menevät vähän ojan puolelle, mutta nyt onnisti ja lautanen tyhjentyi äkkiä. Salaattipohja oli pitkälti pinaattia ja sen päälle oli viipaloitu isoja siivuja avokadoa, päärynää ja viikunoita (ei aivan yhtä hyviä kuin tuoreet Turkissa, mutta viikunoita kuitenkin).

Paloittelin päälle vuohenjuustoa ja kaiken päälle paahdoin paistinpannulla pekaanipähkinöitä hunajassa. Pähkinöiden päälle vielä sormisuolaa suolamyllystä, rousk rousk, ja ohuita hunajaraitoja koko salaattivadin päälle. Maun mukaan balsamiviinietikkaa ja öljyä. Mmm mmmmm mmmm. Kokonaisuuden olisi kruunannut siemennäkkäri, mutta sitä en ehtinyt väsätä.

Viini hoiti tehtävänsä erinomaisesti. Kovin suuria odotuksia en ollut asettanut yhdeksän euron viinille, enkä edes ole mikään viiniasiantuntija, mutta seurusteluviiniksi valkkari toimi hyvin. Vaihdan lähes joka vuosi syyskuussa valkkarin punkkuun ja katoan peiton sisään lasi kädessä. Ehkä tänä syksynä voisi vähän venyttää aikarajoja. Kalat ja äyriäiset olisivat vielä parempia kyytipoikia tälle viinille, mutta meidän salaattisetti toimi yhtä lailla. Maku on vähän petollinen ihanassa raikkaudessaan, sillä lasin hörppää janoonsa tyhjäksi yllättäen. Varo vaaraa poloinen.

_MG_2205 kopio _MG_2008 kopio _MG_2082 kopio _MG_2123 kopio _MG_2127 kopio_MG_2170 kopio

Hilpeitä hetkiä, iloisia ihmissieluja. Harkitut torstai-lasilliset ovat mukavia aina toisinaan vaikka ystävien seura on yhtä lailla laadukasta vesilasinkin kanssa.

Pitäkää leppoisa, onnellinen perjantai. Päästäkää hammashymy näkyviin, jos se on tullakseen ja nukkukaa yöllä univelat anteeksi.

Ja huomenna sitten joku salainen peukku Kolille päin, täällä minä jossain pusikossa sitten juoksen.

– Henriikka

Ps. Tänään oli The Blog Awards Finland 2015. Voitto meni Tämän kylän homopojalle. Kiitos suuresti kaikille, jotka laittoivat blogilleni ääniä tulemaan, arvostan niiiiiin paljon. Vaikka gaalaan en tällä kertaa päässytkään, saan olla saavutuksesta ylpeä. Suomen top 5, kelatkaa nyt?

Kynttilöiden ja ystävien ympäroimä

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *