Koru kärsimättömyydestä

_MG_0035 kopio

Kuvissa näette korun, joka kuvastaa kärsimättömyyttä. Joka kuvastaa minua. Joka on ärsyttävän todellinen muistutus piirteestäni, jonka mieluusti vaihtaisin lempeään kärsivällisyyteen. Minäpä kerron koko lyhyen tarinan korun takaa.

Olin viime torstaina Suomen Blogimedian pikkujouluissa Cafe Köketissä. Meno oli iloinen ja juhlajoukkio hersyvän hyväntuulinen. Oli glögien tuunailua, ennustusta, hyvää ruokaa ja riittävästi juomaa. Ja sitten oli tämä kohtalokas ohjelmanumero, korupaja.

Jokainen oli saanut etukäteen pohtia, minkä sanan tai kuvion haluaisi koruunsa painaa. Kiseleffin talon AU3:n kultasepät laittoivat parastaan ja opastivat korun tekemisen maailmaan. Ensin piti valita haluamansa laatta ja sen jälkeen naputella metallisin muotein kuviot vasaralla paikalleen.

_MG_0039 kopio

Halusin valita sanan, josta saisin energiaa päiviin. Jonka saattelemana voisin tehdä kauniin riipuksen kaulaan, korun ranteeseen tai onnenamuletin lompakon kolikkopussiin. Valitsin sanan ”AAMUT”, sillä aamujen tunnelmasta tuntuu olevan kotoisin persoonani parhaat piirteet. Aamuissa on voima, aamuissa on toivo ja uuden alku.

En jaksanut harjoitella harjoituslaatalle. Kiskaisin kirjainmuotilla laattaani ison A:n. EI OLE TOTTA! Sehän on V-kirjain! MITÄÄÄÄÄÄ! Kaikki on pilalla. EIIIIII! WHY GOD?! NOOUUUUUU!

Raivoissani vasaroin samalla vimmalla vinoon riviin lisää väärinpäin olevia V-kirjaimia, ikään kun voisin sillä mitään pelastaa. Huomattuani totaalisen munauksen, sujautin teatraalisesti korun taskuuni ja uhkasin, etten ota sitä sieltä enää koskaan pois. Kieltäydyin kohtalokkaasti minulle tarjotusta nahkanauhasta tai uudesta yrityksestä. Kaikki on pilalla! Minä lähden nyt kotiin.

Taskunpohjalla poltteli koru kärsimättömyydestä. Kirjainrivin V:t ovat kaiken lisäksi aivan vinossa rivissä. Siitä piti tulla voimakoru, koru joka kertoo minusta parhaimmillani. Sen sijaan, niin ärsyttävää kuin se onkin myöntä, siitä tuli koru joka kertoo minusta kehnoimmillani.

Ja valitettavasti, molempien puolien kanssa pitää elää. Ja totuus paljastuu joskus yllättävälläkin hetkellä, toisinaan kornisti korupajassa.

En sentään viskannut korua seinään vaan säästin sen. Ja hetken päästä jo vähän nauratti. Tätä voi pitää jo kehityksenä.

-Henriikka

Kategoriat: asusteet, elämä, korut Avainsanat: , , , 13 kommenttia

Koru kärsimättömyydestä

13 kommenttia

  • Rosa sanoo:

    Hahhah :D nauroin vähän ääneen. Oot kyllä hassu. Mutta mahtavaa että pystyt kääntämään tallaiset positiiviseen! Itselle se on yksi suurista haasteista.

  • Voi maa! sanoo:

    Sun koru on vähän niinku asennoituminen elämään. Näkökulman vaihdos samaan asiaan niin ilta muuttuu aamuksi tai aamu illaksi.

    V*tuttaa, v*tuttaa, v*tuttaa, v*tuttaa, v*tuttaa

    Näkökulman kiepautus:

    Aaaaaaaa h

    Tai:

    Aaaaaaaa rgh

    Näkökulman kiepautus:

    Voimaa, voimaa, voimaa, voimaa, voimaa

  • iinamaj sanoo:

    mun mielestä toi on ihanan yksinkertasen tyylikäs! itse asiassa kivempi ku se aamut. nuo veet on täydellisesti just noin, ois ihan tylsä jos ne ois suorassa rivissä. vitsi mä tykkään tosta! käyttäsin ite ainaki mielelläni :D ja mieti nyt miten tunnepitonen koru tuo on sulle! superarvokas. hihi oot ihan hassu <3
    t. toinen kärsimätön

    • Henriikka sanoo:

      Aivan huippu kommentti. Kiitos siitä. Oon jo vähän enemmän alkanut arvostaa tätä korua, vaikka ei se vielä ihan lempilapsi ole. Ehkä tulevaisuudessa!

  • Dorit sanoo:

    Voi rakas, oot ihana!

    Mutta arvaa mitä! Nakutat tuohon vielä uun perään, niin siitähän tulee AAAMU ;) <3

  • Satu sanoo:

    Äääää, rakastan näitä sun juttujas <3_____<3 Sitä paitsi koru on mun mielestä nyt just täydellinen.

  • Ah, tämähän oli mahtava korutarina! Ja hei, siitähän voi vielä tulla sulle voimakoru: meissä kaikissa on kuin onkin ne hyvät, mutta toisaalta ne vähän kehnommatkin puolet. Eipä se elämäkään mitään huikeaa uuden aamun hehkeää energiaa aina ole. Nyt tuohon koruun sisältyy melkoinen tunneskaala, niin kuin elämään ylipäätään. Ja sehän se vasta voimaa onkin, kun osaa hyväksyä itsessään ne kehnommatkin puolet, ja jaksaa ne surkeimmatkin päivät :)
    Ihanaa uutta vuotta Henriikka! :)
    Laura

    • Henriikka sanoo:

      Niin. Oikeastaan aika kauniisti kiteytetty. Parempi se on varmasti kääntää voimavarakseen/voimakorukseen sekä omat huonot että hyvät puolet. Ei toisia ilman toisia.

      Kuin myös sinulle upeaa tätä vuotta, joka jo pian kääntyy maaliskuuksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *