Tasohyppelypeli

_MG_0805 kopio

Lauantai-ajatuksia. Päällimmäisenä on kiitollisuus, niin kuin usein kun on lämpimän villatakin suojassa kotona kahvikuppi kädessä. Aamu alkoi 06:30, mutta torkutin vielä tunnin koska pystyin. Ja ei minua mikään pakottanut heräämään puoli kahdeksaltakaan, mutta olihan silloin jo korkea aika aloittaa hyvä päivä.

Lähdin keskustaan kaverin kanssa aamulenkille ja ihailin raitiovaunun ikkunasta auringonnousua. Olimme menossa jo tiistaina juoksemaan, mutta silloin taivas laittoi sankolla vettä niskaan. Parin päivän viiveellä oli tarkoituksensa, sillä aurinko nousi siniselle taivaalle ja sain juosta hykerrellen (juu, se vasta on huvittava näky). Oman elämänsä Usain spurttasi kotiovelle riemulla.

Opin tänään myös tykkäämään Olavi Uusivirrasta. Tosin hänen biisinsä ovat saaneet minut tuntemaan kovin vanhaksi. Pitäisi olla niin kovin nuori, niin täysillä päästään sekaisin. Onneksi iltapäivä ystävien kanssa brunssilla tasoitti mieltä ja lisäsi kiitollisuutta.

_MG_0810 kopio

Lähiaikoina puhuttaneet terroristihyökkäykset ja läheisten ihmisten yllättäiset sairastumiset ovat saaneet miettimään, miten ohuen langan päällä sitä tanssitaan. Tämä elämä on sellaista tasohyppelyä ja oikeastaan on aika yllättävää, jos onnistuu pysymään elossa. Täytyy kyllä arvostaa, jos joskus saa kuolla vanhuuteen. Nyt pitää pysyä kiitollisena lämpimästä villatakista ja käsipuolessa kulkevista ystävistä. Ylipäänsä kaikesta, ihan pienestäkin.

Suomen syksy ja talvi ovat siitä hauskoja, että aina voi arvuutella kahta asiaa: mitä taivaalta tippuu ja missä kulmassa sitä tulee? Joskus lumi leijailee nätisti suoraan ylhäältä hiljalleen, joskus tulee nuoskaa 90-asteen kulmassa suoraan silmään. On kaatosateet ja myrskynsilmät. Ja jännitystä koko ennustusleikkiin tuo tuuli, jolla saattaa olla ihan omat reittinsä.

Mutta missä muualla jo se, että pääsee sisälle, aiheuttaa yhtä paljon iloa?

Kai sitäkin tulisi arvostaa.

-Henriikka

Ps. Ihmettelin, miksi tämän blogikirjoituksen linkkiin tuli merkintä ”tasohyppelypeli-2”. Näköjään olin julkaissut kirjoituksen 2,5 vuotta sitten samalla otsikolla. Silloinkin oli sattumalta kiharat hiukset ja muuttoajatukset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.