Arkisto: helmikuu 2016

Uusi postaussarja: Päiväkirjapaljastukset

Voi kultaista lapsuutta, voi kultaista nuoruutta! Oli ystäväkirjat ja sitäkin riipaisevammat päiväkirjat. Kirjoitin päiväkirjaa päivittäin 12-vuotiaasta 18-vuotiaaksi ja kotona minulla on suuri arkku täynnä täyteen kirjoitettuja vihkoja ja kirjasia. Iloa, hämmennystä, ihastusta, nuoruuden paloa ja tuskaa. Kumma kyllä, ettei yhdessäkään ole lukkoa. Ja auta armias millaisia rakkauskirjeitä ja muita kirjeitä…

Nam nam kanttarellirisotto

Mikä ilo, kun aivan yhtäkkiä tutusta ystävästä onkin kuoriutunut huippukokki. Pari vuotta sitten ystäväni Alina oli ihan perusjantteri, mitä ruokaan tulee. Innostus vei ja nykyisin saame nauttia niin hienolla osaamisella ja suurella sydämellä tehtyä ruokaa heidän pöytänsä ääressä. I-ha-naa. Eilen illallispöydässä oli kantarellirisottoa. Kaikki kunnia kokin lisäksi hänen isälleen, joka…

Fengshui (kiin. 風水 fēngshuǐ, tuuli-vesi)

Katsokaa nyt tuota! Mikä epämääräinen ja silti aivan täydellinen asetelma. Olemme ystävien luona Turussa viikonloppukyläilemässä. Ohjelmassa kahvila-hoppingia, korttelikirpputoria ja myöhäiseksi valuneita iltoja. Emme olleet taas nähneet pariin kuukauteen ja eilen saapuessamme keskustelut kävivät siksi nopeasti jo vähän liiankin syviksi. Syvät keskustelut toivat jokaiselle meistä erittäin eriskummallisia unia. Itse näin unta,…

Vanhemman naisen habitus

Kävin eilen itselleni tuntemattoman ihmisen kanssa aamukahvilla. Kello kahdeksan kahvit on oivallinen tapa tutustua uuteen henkilöön. Hetkemme oli innostava, energisoiva ja kaikin puolin hyvä, yhtä asiaa jäin kuitenkin pohtimaan. Tämä kahviseurani kysyi reilun puolen tunnin jälkeen ohimennen olenko samanikäinen kuin hän (miehet eivät saisi kai kysyä ikää, mutta vannon hänen…

Kevät ja polkupyörä

Lapsena muistin aina, että kevät alkaa maaliskuussa. Optimistinen luontoni odotti, että lumet sulavat helmikuun loppuun mennessä ja maaliskuussa kirmaillaan jo kukkakuoseissa, takki auki. Väärin meni joka kerta. Tuntui, että tätä toiveikasta, epärealistista ajattelua jatkui ainakin täysi-ikäiseksi saakka. Juuri kun olin oppinut, että talvi ja lumi kyllä kestävät pitkälle huhtikuuhun, muutin…

Hemmotteluviikonloppu hotelli Gustavelundissa

Kun sitä vain muistaisi useammin, että lähteminen tuntuu lähtemiseltä, vaikka ei aina lähtisi niin kovin kauas. Tuusula-kertomus jatkuu. Mukavan väljästi täytetty bussi kuljetti meidät Järvenpääntien varteen lauantaina lounasaikaan. Taivaalta tuprutti lunta, joka kasteli kauttaaltaan, mutta näytti kauniilta kuvissa. Helsingissä oli ankean harmaata asvalttia, heti kehäkolmosen ulkopuolella uutta valkoista loskaa. Janne…

Elämä tässä eikä eilisessä

I KNOW, minä lupasin teille lisää Tuusulaa. Sitä te ette kuitenkaan tule tänään saamaan. En yksinkertaisesti ehtinyt käsitellä kaikkia kirjoituksen kolmeekymmentäneljää kuvaa, joten viivästytän sitä huomiseen. Ehkä asia ei ole edes niin yksinkertainen. Olisin minä ehtinyt, jos olisin karsinut muusta. Mutta ystävän sydänsurut voittavat minun jaarittelevat blogituotokseni mennen tullen. Jos…

Helsinkiä pakoon Tuusulaan

Siitä oli ehtinyt vierähtää kolme ja puoli vuotta, kun viimeksi olin Tuusulassa. Ensimmäinen reissumme bussilla Järvenpääntien varteen oli kesällä 2012, kun menimme viettämään sinne ensimmäistä hääpäiväämme. Olin 21-vuotias ja kovin siloposkinen. Kuvia katsellessa tulee sellainen olo, että olen kasvanut henkisesti ainakin kymmenen vuotta, fyysisesti ainakin sen kolme ja puoli. Olikin…

Lennot ostettu: Marokko kutsuu !

Voi veljet, minulla on vihdoin lentoliput takataskussani viiden kuukauden tyhjiöelämän jälkeen. Ostimme juuri tänään liput huhtikuuksi Marokkoon, Marrakechiin, viikon mittaiselle lomalle. Minä ja J, unelmien matkatiimi. Marokko-haaveilu alkoi, kun syyskuisella Turkin matkalla uusi ystäväni Laura istui vieressäni lentokoneessa ja yritimme päästä toistemme ajatuksiin kiinni utelemalla matkamenneisyydestä ja toivotusta -tulevasta. Laura…

Muutama valittu astia keittiönkaappiin

Voi astiat! Rakastan niitä niin pinnallisen syvästi. Tunnen jokaista astiaani kohtaan sellaista lämpöistä suojeluviettiä. Kunpa niille ei sattuisi mitään tämän maailman tiimellyksessä. Tosin Janne kyllä mursi voimillaan tänä aamuna yhden shampanjalasin rikki, valtava kaappimies kun on. Mutta keraamiset astiat ovat niitä suojeltavimpia, joten Jannen ei tarvitse nukkua sohvalla. Ennen koin…

Mitä kaikkea täällä sataa?

Helsinki on ollut jo muutaman viikon pois raiteiltaan. Taivaalta saattaa sataa aivan mitä vaan, ja toisaalta yhtäkkiä saatat huomata isona ammottavan auringon. Talvi kesti kolme viikkoa, onneksi ehdin olla ulkona useamman päivän. Kaukana on sinisyys ja hohtava hanki, tilalla on epämääräisiä sääolosuhteita, jotka jollain selittämättömällä tavalla ohjaavat kaupunkilaisten tunne-elämää käsi…

Maanantai on uusi perjantai

Heräsin tänään äärimmäisen väsyneenä, totaalisessa koomatilassa. Siitäkin huolimatta heräsin ensimmäisen kerran kuukausin ilman torkutusta ja oloni on ollut aamusta saakka timanttinen. Pystyn tänään ihan mihin vaan! Lähtiessäni töihin kurkkasin peiliin ja näytin kivalta. Vähän hassulta, mutta mukavan veikeältä. Niitä harvoja aamuja, kun ajattelen rehellisesti ”tältä näytän mielläni.” Näitä lisää. Janne…

Ystävänpäiväkorttianalyysi

Lähetin tänä vuonna 45 ystävänpäiväkorttia. Perinteisesti etanapostilla, totta kai. En saanut itse ainoatakaan. Ystäväni purskahti hyväntahtoiseen nauruun, kun kuuli tämän. Oikeasti en ole lainkaan pahoillani. Harva lähettää enää kortteja tai mitään tavallista postia ylipäänsä. Ja jos lähettää, niin se tapahtuu usein jouluna. Sitä paitsi pahimpia on kortit ja kirjeet, jotka…

Nuku kuin katti, kuin susi

En ole taikauskoinen. En syljeskele eläimiä nähtyäni, en koputtele puita ja saattaisin sytyttää savukkeen kynttilästä, jos olisi tapana savustella. Tykkään kuitenkin leikkimielisesti uskoa sellaisiin kohtalonasioihin: saatan esimerkiksi joskus lukea vanhat horoskoopit ja miettiä, olivatko ne totuudenmukaiset. Kun kävimme muutama viikko sitten Virossa, saimme Visit Estonialta tervetuliaislahjaksi paikallista käsityötä: eläinhahmo-unimaskit. Kun…

Brunssi ystävälle (+ kahvijuustokakun resepti)

Yhteistyössä Asennemedia ja Paulig Sunnuntaina on ystävänpäivä. Kutsuin eilen juhlapäiväksi ystävät brunssille kanssamme, koska toisin kuin Jenkeissä, minulle ystävänpäivä on nimenomaan ollut ystäviä, ei niinkään rakastavaisia varten. Rauhallisessa sunnuntaissa riittää toki tilaa molemmille. Viime lauantaina vietin kuitenkin ennenaikaista ystävänpäivää ystäväni ja serkkuni Katan kanssa. Hän kutsui itsensä kylään uuteen kotiimme…

Nettikauppa joka myy vain ikuisia tuotteita

Verkkosivusto, joka myy ainoastaan elinikäiseksi tarkoitettuja tavaroita. Kyllä, sellainen on todella perustettu. Buy Me Once -verkkosivu esittelee ainoastaan tuotteita, jotka on suunniteltu kestämään ikuisesti. Kaikissa myytävissä tuotteissa on elämänmittainen takuu. Niin kuin varmasti moni teistäkin, luin sivustosta Helsingin Sanomien Nyt-liitteen nettisivuilta. Ei ole totta, että urhea nainen, Tara Button, jätti…

Muista lähettää ystävänpäiväkortit!

Rakastan postilaatikosta tipahatavaa postia. Odotan joka päivä jännityksellä, mitä posti on tuonut, vaikka useimmiten minua muistavat vain Verohallinto ja erinäiset pitsapaikat, joita ei jostain syystä koske ”ei mainoksia” -kyltit). Ystävänpäivä on sunnuntaina. Voi kuinka toivoisin, että etanakortteja ja -kirjeitä lähetettäisiin mahdollisimman paljon. Ja nimenomaan oikealla ajatuksella lähetettyjä, ei velvollisuudentunnosta kasaan…

Hoida tulppaaneita ja itseäsi

Tulppaaniaika! Toiset odottavat loppukevään pioneita, mutta minulle tulppaanit ovat tuplasti rakkaampia. Pioniaikana kun on valoa ja iloa muutenkin, näin talventaitteeseen saapuvat tulppaanit tuovat lupauksen pian päälle karkaavasta keväästä. Tulppaanien hoidon pikaopas: – Osta tulppaanit nupullaan. – Katkaise varsista veitsellä 1-2 sentin vino pala (ei saksia!). EDIT: Varret leikataan ehkä sittenkin…

Viuhahdus jääköön ensi vuoteen

Kuinka monta kertaa Robinin levyn voi kuunnella läpi yhden lauantaiaamun aikana? Ystävä oli aamiaisella, ja sen aikaa kuuntelin vielä jotain ikäisilleni suunnatumpaa. Heti oven pamahdettua kiinni vaihdoin Robbarin leiriin. Bileet pystyyn. Toisaalta Robinhan vaihtoi uuden sinkkunsa kautta ikäryhmäänsäkin, joten voin varmasti tulla ulos kaapista (ikään kuin siellä koskaan olisin ollutkaan)….

The Times we HAVE

Kaupallinen yhteistyö, yhteistyössä Sonera Muistattehan, kun kerroin ennen Viron viikonloppua häämatkastamme Tallinnaan kertakäyttökameran kera? Ei voinut silloin somettaa samaan tahtiin kuin nyt. Häämatkaa ajatellen tämä rajattoman netin ja älypuhelimen puute oli varmasti hyvä asia, mutta vietävä kun silloin olisi tehnyt mieli lähettää muille nähtäväksi edes muutama kuva. Tallinna is the…

Tyyli huomiseen gaalaan?

Huomenna juhlitaan Some Awards -gaalaa Vanhalla ylioppilastalolla. Gaalassa palkitaan vuoden 2015 someonnistujat. Kutsussa luvattiin, että luvassa on kutkuttava ilta täynnä tiukkaa reaalimaailman läsnäoloa, laavaakin kuumempaa somepresenssiä ja riemukasta juhlafiilistä. Suuria lupauksia, sanoisinko. Saas nähdä kuinka kemut onnistuvat. Tulin juuri kotiin ja tajusin, että nakupellenä tuskin pääsee sisään. Pukukoodi on rennon…

Hetken jo luulin, ettei kiirettä lainkaan

Pidin eilen etätyöpäivää kotona. Piti ottaa lounaan yhteydessä asukuvat voimapaidastani, jossa valkoiset linnut lentävät uljaina ja vapaina harmaata collegekangasta vasten. Sitten tuli puhelua puhelun perään, viestiä viestin perään. Uskollinen kuvaaja odotti, odotti ja lopulta turhautui. Syntyi kuvat minusta työn äärellä. Hyvä puoli tietysti on, että linnut näkyvät. Paita tuli kuvatuksi….

Asennemimmejä, asennekakkua

Lauantaina juhlittiin blogiagentuurimme Asennemedian ja Ullan syntymäpäiviä. Vuoden täyttänyt yhteisö kerää yhteen isolla ilolla ja asenteella varustettuja mimmejä. Joukkoon mahtuisi toki miehiäkin, jostain syystä asennetta on löytynyt paljon enemmän naisten keskuudesta (niin kuin ehkä blogejakin, hih). Sinänsä hassua ajatella, että ylläolevan kuvan naiset ovat työkavereitani. Tuolla lailla ryhmään aseteltuna näytämme…