Kirpputoriahdistuksen murtuminen

_mg_2838-kopio

Viitisen, kuutisen vuotta sitten kirpputorit olivat rakkain harrastukseni. Tunsin itsepalvelukirpputorit, nettikirppuvalikoiman, kesäkirppikset ja kyläjuhlien tarjonnan. On vaikea edes kuvitella, miten paljon ajankohtaista, hiljaista kirpputoritietoutta minulla oli vielä muutamakin vuosi sitten. Kuljin kirpputorileima otsassani, vaeltelin koulupäivien jälkeen vanhojen aarteiden perässä ja olin kaveripiirini second hand -tietäjä.

Vaan niin ne ajat muuttuvat: pari vuotta sitten kirpputoreja kiertäessä iski ahdistus. Ei kertalaakista, vaan hiljalleen. Kierrätyksen sijasta ihmiset ostivat hyvää omatuntoa myymällä hutiostoksiaan pois silmistä. Koko kirppiskultturi tuntui lisäävään ostamista, ei suinkaan vähentävän sitä. Laatu oli suurimmaksi osaksi huttua. Vaihdoin kiemurtelevien jonojen kirppistapahtumat hiljalleen Facebook-kirppiksiksi ja vaatteidenvaihdoksi kavereiden kesken. Tajusin lisäksi, etten tarvi niin usein jotain uutta.

Rakkauteni second hand -vaatteisiin ei ole kuitenkaan kadonnut mihinkään. Kaikista hienoimmat, uniikeimmat ja rakkaimmat vaatteet, huonekalut ja asusteet ovat jonkun toisen vanhoja. Ja arvatkaa! Löysin itseni sattumalta viime Siivouspäivästä etsimässä harkitusti, hiljaa hiipien löytöjä muiden aarrepinoista. Seuraavalla viikolla yllätin itseni Hakaniemen Fida-liikkeestä. Arvot ja ajatukset säilyvät, mutta kirppisahdistus murtuu hiljalleen.

Tässä löytöni:

_mg_2781-kopio

Iso, iso, valkoharmaa villapaita, 5 euroa. Tätä haluan käyttää mekkona sukkahousujen kanssa.

_mg_2793-kopio

Todella räädi ja random sydänmekko, 8 euroa. Ehkä uskallan pukea tämän jo ensi viikolla?

_mg_2774-kopio

Emalinen eläinmuki, 4 euroa. Siltä varalta, että rakas oranssi pandaretkimuki hajoaa.

_mg_2800-kopio

Kuviomekko, 4 euroa. Syksyinen turvakolttu, enough said.

_mg_2805-kopio

Leviksen farkkusortsit, 6 euroa, ja mustavalkoinen hame, 2 euroa. Vaatekaapin perusjuttuja, tilanteeseen kuin tilanteeseen (Okei, farkkusortsit ei ehkä ole se toimistotyylin kulmakivi).

_mg_2809-kopio

Pitkä, mustavalkoinen mekko, 3 euroa. Tätä epäilin, mutta ostin kuitenkin. Ensimmäisen kokeilupäivän jälkeen totesin, että sointuu tyyliini hyvin. Alushame tosin nousee välillä salakavalasti, joten helmoja on pidettävä silmällä.

_mg_2825-kopio

Viimeinen on suosikkini ja muistuttaa taannoisesta, villistä kirppistyylistäni. Hedelmätakki maksoi 3 euroa ja on kerännyt kehuja aina, kun olen sitä käyttänyt.

Ei kannata jyräytyä kirpputoriahdistuksen alla, vaan keskittyä kehittämään omia kulutustottumuksiaan. Tässä omat pilarini tyylin kehittämiseen: Vähemmän, laadukkaampaa, enemmän itsensä näköistä ja sellaista, josta tulee aidosti hyvä mieli.

-Henriikka

Kategoriat: kirpputori, ostokset Avainsanat: , 22 kommenttia

Kirpputoriahdistuksen murtuminen

22 kommenttia

  • Maija Välimäki sanoo:

    Hei täällä toinen, jota kaikkialla jylläävä omaatuntoa lievittävä kirppisbuumi rasittaa! Ei ole ekoteko myydä vanhaa huonolaatuista ja halpaa riepua eteenpäin ja sen varjolla ostaa uutta samanlaista. On käsittämätöntä, millaisia kiskurihintoja monista kuluneista vaatteista (ja etenkin tennareista!) pyydetään. Pahaa tekee seurata, kun ihmiset kuvittelevat saavansa rahansa takaisin. Rahat on mennyt, kun vaatteen kotiisi kannat.

    Hienoja tavoitteita omien kulutustottumusten suhteen, itse pyrin parhaani mukaan samaan. Helpoin ratkaisu, jonka itse olen löytänyt, on yksinkertaisesti kauppojen kiertelyn välttäminen. Valtavasta vimmasta lopettaa ostaminen huolimatta, muistin taas kirpputorien parhaat puolet, kun kannoin Tampereen peräkonttikirppikseltä kotiin lähes käyttämättömät, pitkään toivelistalla olleet Dr Martnsit 12 eurolla.

    Kiitos tästä jutusta, ihanaa huomata, etten ole ainoa, joka tahtoo seota kirppiskulttuurin muutosta seuratessa. Minun kohdallani kaikkein surullisinta on se, että nuoren ikäni tähden olen tainnut menettää parhaat kirppisvuodet. Toivottavasti muutosta tapahtuisi. Ihanaa loppu viikkoa!

    • Henriikka sanoo:

      Kiitos Maija ihan huipusta kommentista. Kohtuus kaikessa, sanon minä.

      Ja hei onnittelut Dr Martins -löydöstä. Huikeeta!

      Ihanaa marraskuuta sinne.

  • Veera sanoo:

    Ihania löytöjä ja tuo hedelmätakki on kyllä upea! Itsekin oon viime aikoina yrittänyt muuttaa kulutustottumuksiani parempaan suuntaan, ja kirjoitinpa aihetta sivuavan tekstinkin hiljattain. Olen myös kokenut tuon saman oivalluksen, että jotain uutta tai ”uutta” ei tarvitse välttämättä hankkia kovin usein. Kivaa, että kirppisahdistuksesi alkaa hellittää!

    Ps. Tykkään blogistasi ja kuvistasi hurjasti, mutta nyt vasta uskaltauduin kommentoimaan. Haluan kai vain sanoa, että toivottavasti jatkat vielä kauan sitä, mitä teet. Oot mahtava!

    • Henriikka sanoo:

      Pitääpä käydä etsimässä tuo sun kirjoitus, kun en aikaisemmin ole muistanut.

      Kiitos aivan ihanista sanoista. Ainakaan omien tietojeni mukaan en ihan hetkeen ole ainakaan lopettamassa kirjoittamista, ei siis huolta!

  • HANNA sanoo:

    Just näin! Upee hedelmätakki!

  • Sini sanoo:

    Samaa mieltä :) ja tosissaan on kyllä hieno hedelmätakki!

  • Tuija Rajala sanoo:

    Hienoja vaatteita löysit. Muki oli suloinen.

  • Onnenkeiju sanoo:

    Mitä löytöjä! Tuo turvakolttu, mäkin haluan sellaisen! Pakko lähteä itsekin taas pitkästä aikaa kirpparikierrokselle.

    Ja hei ihanaa syksyä! ♡

  • Marie H sanoo:

    Minäkin olen pyrkinyt enempi ja enempi penkomaan kirppishyllyjä ja rekkejä siltä kantilta, että mitä todella tarvitsen. Harvoin enää tulee tehtyä mitään huti ostoksia ihan vain siitä syystä, että joku ihan kiva juttu on ollut hymyilyttävän halpa.

  • Annie Mink sanoo:

    Todella hyvä postaus, voin vain nyökytellä mukana! Itsellänikin on ollut vaihe, jolloin haalin kirppiksiltä kassitolkulla tavaraa ja oikeasti aktiiviseen käyttöön pääsi vain murto-osa. Nykyään käyn kirppiksillä harkitummin, minulla on tallennettu puhelimeen lista asioista, joita olisi kiva löytää. Ja enää en tyydy ihan kivoihin juttuihin, joissa on jotain hyvää, mutta ei kuitenkaan täydellinen juuri minulle. Erityisesti hyväkuntoiset vintage-aarteet ja laadukkaat materiaalit saavat enää minut ostopäätöksen tekoon. Pitäisi itsekin koota ajatuksia aiheesta postaukseksi asti vintage- ja second hand -aiheiseen blogiini :)

    Minäkin vielä kiittelen sinua ihanasta blogista, kun harvoin kommentoin. Kiitos inspiroivista ja ajatuksia herättävistä kirjoituksista ja silmäkarkkiherkuttelusta kauniiden kuvien muodossa! Ihanaa syksyä teille :)

    • Henriikka sanoo:

      No mutta aivan ihanaa, että kommentoit nyt. Se ilahduttaa aina.

      Kuulostaa vahvasti siltä, että ollaan päästy yli kirpparien halvoista ryysyistä. Kippis meille!

      Mahtavaa loppusyksyä/alkutalvea sulle.

  • Tiia sanoo:

    Kirppismeininki on kyllä aika paljon muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana. Vaatii todellista kärsivällisyyttä löytää trikoolumpun seasta mitään käyttökelpoista. Itseäni surettaa isompana ilmiönä se halpavaatekulttuuri, jonka ansiosta kirpparit pursuavat nyppyyntyneitä ja kulahtaneita rättejä (tai vastavuoroisesti sellaisia kuteita, joissa on vielä laput kiinni). Halpavaatteen käyttöikä on hätkähdyttävän lyhyt. Itse ostan kyllä edelleen kaikki vaatteeni käytettyinä (alusvaatteita, perus-t-paitoja ja sukkia lukuunottamatta), mutta kyllä se totta on, että kirppareilta jonkun tietyn jutun etsiminen ja laadun löytäminen on nykyisin huomattavasti työläämpää kuin ennen.

    Onneksi kirppareilta voi tehdä hienoja löytöjä vieläkin, kuten nää sun esimerkitkin osoittavat. Mahtava hedelmätakki!

    • Henriikka sanoo:

      Toi on niin totta. Good old days… No ei vaan. Mutta siis joo, oon huomannut ihan saman. Porukka kärrää kaikki huonolaatuiset kamansa kirppareille ja samalla reissulla hakee pari uutta tilalle.

      Kiitos Tiia, kun kommentoit. Ja hei, hedelmätakki oli munkin mielestä ihan superlöytö.

  • Joliel sanoo:

    Mahtavia löytöjä, varsinkin tuo sydänmekko ja emalimuki! Olen ollut aina yhtä harkitseva ostaja, myös kirpputorilla. Nykyään harmittaa, kun valikoima on varsin huonolaatuista, enkä meinaa löytää mitään käyttökelpoista, tai edes siistikuntoista vaatetta :(
    Juuri eilen harmissani kiertelin paikallisella kirpparilla ja kauhistelin sitä henkkamaukkatrikoon määrää. Ostaisin mielelläni edelleen laadukasta ja vähemmän, mutta sitä laatua ei näytä enää olevan tarjolla…

    • Henriikka sanoo:

      Sanopa muuta. Hirmuisen paljon huonolaatuisia vaatteita, joita kukaan ei kuitenkaan tahdo. Ja voisin kuvitella, että tällainen kulutuskulttuuri ei oo ainakaan ihan kauheasti vähenemään päin. Toivottavasti olisin väärässä…

      Kiva, kun kommentoit. Se ilahduttaa aina!

  • Heidi sanoo:

    Aivan ihania vaatteita! Etenkin nuo farkkusortsit ;)
    Mäkin käytän kirppiksiä enemmän kuin vaatekauppoja – erittäin hyviä löytöjä kyllä teen lähes aina! Ihan uutukaisia merkkivaatteita tulee bongattua usein.

    • Henriikka sanoo:

      Kiiiiitos. Juuri viikonloppunakin tuli käytettyä villapaitaa. Pitäisi useamminkin käydä katsomassa, jos olisi tällaisia löytöjä tarjolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *