Tulkoon talvi!

Yhteistyössä SkiexpoOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen aina rakastanut lunta. Tiedättehän, kun lapsuuden lempikuukausi määräytyy usein syntymäpäivien mukaan? No, minun synttärini on joulukuussa. Lapsena joulukuun alussa oli jo usein lunta, enkä tiedä olisinko kasvanut niin suureksi lumen ja talven ystäväksi ilman kyseistä syntymäaikaa.

Alla olevassa kuvassa olen ensi kertaa rinteessä. Hah. Istun turvallisesti isoveljen sylissä Himoksella. Tuolloin en saanut vielä suksia tai lumilautaa jalkaani, vaan kuljin turvallisesti pulkassa. Ei mennyt kuitenkaan kuin vuosi tai pari, kun olin ensi kertaa suksilla. Taisin olla kolmen vanha.

Mutta kun 7-vuotiaana sain ensi kerran lumilaudan jalkaan, niin suksiin ei ollut paluuta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen ollut tänään ja viikonloppuna ihan lumitunnelmissa, sillä tiedän pääseväni viikonloppuna Messukeskukseen Skiexpo- ja Boardexpo-messuille. Tapahtuma on ollut viime vuosina sellainen henkinen rinnekauden avaus, vaikka etelän hiihtokeskusten avautumista saakin odottaa sen jälkeen vielä pari kuukautta.

Viime vuonna ostin messuilta pipon, joka tuntui koko talven korkkaukselta. Ehkä löydän tänä vuonna kintaat.

Muistan Skiexpon lapsuudesta hyvin. Eri Suomen hiihtokeskuksissa hiihtoa, laskettelua ja lautailua opettavana isäni lähti aina messuille joko töihin tai vierailijaksi. Odotin jännityksellä kotona, kun isä palasi Helsingistä, sillä hän toi aina tuliaisia. Ollessani nuorempi, saatoin saada jollain hiihtokeskuksen logolla varustetun karkkiaskin tai merinovillaiset sukat. Vähän vanhempana sain aina jonkun lumilautailulehden. Selasin kuvia silmät pyöreinä ja toivoin, että oppisin maailman, tai vähintään Kouvolan, parhaaksi lumilautailijaksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Noh, minusta ei sitten tullut ammattilumilautailijaa, enkä sitä koskaan lopulta halunnutkaan. Sen sijaan olin lukioikäisenä kolme talvikautta töissä Mielakan hiihtokeskuksessa, josta on huippumuistoja.

Lumilautailusta jäi lisäksi erittäin rakas harrastus, joka on kantanut tänne saakka. Viime vuonna lähdin Kampista ski-bussilla Messilään lapsuuden riemulla. Pahin temppuilu jäi teini-ikään; nyt odotan pitkiä rinteitä ja kaikista eniten kaikkea, mikä on rinteen ulkopuolella.

En malta odottaa talven alkavan, sillä etelän nöyrien hiihtokeskusten lisäksi suuntaan ainakin Ylläkselle. Olin siellä viimeksi noin kymmenen vuotta sitten ja tiedän alueen kehittyneen. Toivon lautailun ja hiihtokeskuksen lisäksi löytävän vielä muitakin aktiviteetteja, joihin ei lapsena laskemiselta ennättänyt. Ei haittaisi yhtään päästä esimerkiksi lumikenkäilemään tai viettämään yötä jollain autiotuvalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viikonlopun messuille suuntaan ainakin perjantaina. Odotan inspiraatiota, uutta tietoja, reissuideoita ja muutamien täsmätuotteiden löytymistä. Luulen, että Skiexpon muotinäytös voisi myös sopia minulle – toppaa, kenkää, pipoja ja kalsareita! Kuka muu meinaa messuille? Iloitsen siitäkin, että siskoni ja veljeni tulevat Helsinkiin messuille ja yöpyvät meillä.

Lisäksi toivon, että jostain kesäunilta kaivautuisi esiin myös tuo lapsuuden laskija: väliäkö sillä, onko veljen vanha ja kulahtanut haalari päällä ja kypärämyssy päässä, jos on älyttömän kivaa?

Täksi viikoksi on luvattu lunta. Ei haittaa.

-Henriikka

Ps. Voitteko pliis keskittyä alimman kuvan vasemmasta alareunasta löytyvään pikkusiskooni. Mikä mini-ihminen! Lego-ukko!

Tulkoon talvi!

8 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *