Päiväkirjapaljastukset: 8-vuotias Euroopan matkalla

7-kopio

Tässä on matkakertomukseni perheemme matkasta Euroopan halki Itävaltaan vuonna 1999. Tämä on ensimmäinen koskaan kirjoittamani matkakertomus ja mielestäni muutamat kohdat ansaitsevat ihan erikseen esille nostettua huomiota.

Ensinnäkin reissun toisena päivänä kerron menneeni heti herättyäni vessaan. Kyllä on varmaan ollut hienoa matka. Sekki on tietysti Tšekki, jonka oikeinkirjoitus ei ole helpottunut 20 vuodessa lainkaan.

6-kopio

Miksi olen värittänyt veljeni kasvot mustaksi, mutta jättänyt kädet ja varpaat vaaleiksi?

Vessakäynnin lisäksi toinen huippuhetki on ollut tietysti Mäkkäri ja Snoopy-lelu. Hurraa!

5-kopio

Ongalossa oli elämäni seikkailu.

Ps. Huomaa taiteellinen kirjoitustyyli: ISO ja pieni.

4-kopio3-kopio

”Nimikorun ja yhden korun” Hahaaha. Vessa, mäkki, suklaa tötterö – voiko ihminen muuta tarvita?

1-kopio 2-kopio

Puhti loppuu ja reissun viimeiset päivät jäävät raportoimatta. Kolmen kuukauden kirjoitustauon jälkeen olen palannut taas linjoille kertoen leikistä sisareni kanssa.

Miksi, oi miksi olen valinnut kaikista elokuvista juuri Punahilkan?

-Henriikka

Kategoriat: matkustus, nostalgia Avainsanat: 12 kommenttia

Päiväkirjapaljastukset: 8-vuotias Euroopan matkalla

12 kommenttia

  • Haha. Tämä oli hauska ja lisäksi tästä tulee pelottavan pahat fläsärit: ensinnäkin sun käsiala on ihan samanlainen kuin mun tuossa iässä ja toisekseen olin totta kai unohtanut tämän mutta tunnistin heti, että mulla oli päiväkirja, jossa oli ihan samanlainen sininen ruusupaperi taustalla. Nostalgista. :D

    • SC sanoo:

      Höh, olin tulossa kommentoimaan ihan samaa, että käsiala, päiväkirjan paperi ja jopa tuo koirapiirustus ovat lähes identtisiä omieni kanssa! Tuossa päiväkirjassa oli muistaakseni sellaiset pehmokannet ja tosi imelästi hajustetut sivut? :)

      • Henriikka sanoo:

        JOOJOOJOOO. Juurikin se. Hahahaa, en kestä. Oliko Tiimari ja Anttila ainoat kaupat, kun kaikilla samanlaiset päiväkirjat?

    • Henriikka sanoo:

      Nostalgista indeed!

      Jesss, huippua jos tykkäsit. Ja näitä olis lisää ainakin muutaman päiväkirjallisen verran. Tosin sivut täyttyy aika nopeasti, kun kirjoittaa joka toiselle riville elefanttikirjaimin.

  • Suvi H sanoo:

    Mutta mikä oli tämä mystinen peli mitä pelasitte useassa merkinnässä? :D Jäi vaivaamaan. Huvittavaa kun sanotaan, että lapset jotenkin huomioisi enemmän ympäristöä ja varmasti niin tekevätkin, mutta totuus tulee ilmi päiväkirjoissa joissa aina joku yksittäinen asia ollut selkeästi tärkein. Esim vessakäynti haha.

    • Henriikka sanoo:

      Sen kun muistaisi! Mutta selvästi se oli joku eeppinen, kun niin tohkeissaan ollaan pelattu. Ja niin tärkeä, että se on joka kerta pitänyt mainita.

      Lapsen mieli on niin uskomaton. Ei tulisi ehkä nykyään kirjoitettua päiväkirjaan, että heräsin ja kävin vessassa.

  • Ai että nauroin itseni kipeäksi. :’D Vai mitä, että päiviksen kannessa on joku koirakuva tai muu tosi cheesy kuvaklassikko kultaiselta 90-luvulta? Itselläni kun on sisällöltään ihan samannäköinen päivis, ja käsiala ja juttujenkin taso näemmä samaa luokkaa. On se lapsen perspektiivi vaan ihmeellinen! Ei aikuisena enää osaa kiinnittää samalla tavalla huomiota olennaisiin seikkoihin, kuten suklaatötterön syöntiin. <3 Tämä piristi iltaakin, kiitos!

    • Henriikka sanoo:

      TODELLAKIN. Dalmatialaisia! Hahaahhaa.

      Ihana kuulla, että sain olla piristämässä sun päivää. Ilo oli mun puolella.

  • tinttiti sanoo:

    Minä kun ajattelin että olet piirtänyt veljesi nukkumaan mahalleen, ja kasvojen sijasta näkyvissä olisikin siis hiukset. :D (Koska niinhän mahallaan nukutaan että kasvot on päin tyynyä..)

    • Henriikka sanoo:

      Hei nyt tulikin pohdittavaa. Voi hyvin olla, että se olikin just noin. Harmi, etten tarkemmin muista, mitä mun mielessä pyöri, kun piirtelin tuota kuvaa.

  • Aaaa en kestä miten suloistaaaaaa! :D <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *