Kesälomaodottamisen ilmiö

Suomalaisten kesälomanodotus on kyllä varsinainen ilmiö. Kuulumisia kyseltäessä kaikki vastaavat ”mitäs tässä, lomaa odotellessa” ja maailmaa pyritään saamaan valmiiksi ennen juhannusta tai viimeistään sitä seuraavalla viikolla.

Kaikilla on yhtäkkiä samanhenkiset ajatukset ja kaikki vain odottavat. Löysäävät otetta, mutta tihentävät tahtia. Painavat vielä pari viikkoa. Aurinkoiset päivät eivät yhtään helpota, vaan piinaavat merkkeinä odotuksen päättymisestä.

Loman alussa poksautellaan pullo, huokaistaan helpotuksesta ja hymyillään leveästi. Sitten luullaan, että nukutaan joka yö kymmenen tai kaksitoista tuntia, vaikka todellisuudessa tutut seitsemän tai kahdeksan. Luullaan, että siivotaan varasto ja liimataan paperikuvat, kunnes ei kuitenkaan.

Kesällä kaikista yli 25-vuotiaista tulee yhtäkkiä mökki-ihmisiä. Arjessa eräily tai luonnonhelma yököttävät, mutta lomalla löytää itsensä kantamasta vettä kaivosta kalasoppaa varten.

Jos joskus epäilet ikääsi, voit tehdä seuraavan nopean mökkitestin:

Onko mökille meno ihana ajatus?

a) Kyllä
b) Ei

Tulokset:

Vastasit A: Olet alle 13-vuotias tai yli 25-vuotias.
Vastasit B: Olet 13–24-vuotias tai ymmärrät suomea, muttet ole asunut täällä vielä useampaa vuotta.

Joskus loma kestää pitkän viikonlopun, joskus kahdeksan pitkää viikkoa, mutta odotuksen määrä on vakio. Heinäkuussa Helsinki on hiljaa, ja lounaspaikan etsimiseen voi mennä iäisyys, kun kaikki paikat ovat kiinni. Eväslaukku kainaloon ja kuolleille kaduille käppäilemään.

Savitaipaleella, Saimaan rannalla ja Kalajoella on taas kuhinaa, kun kaupungit ovat tyhjentäneet väkensä kesälaitumille. Asuntoautot tungeksivat kohti Lappia ja Norjaa, ja pyöriä taluttavat ihmiset odottelevat seuraavaa Ahvenanmaan lauttaa.

Tuoksuu mansikoilta, kuulostaa itikoilta. Radiosta rämisee vanhaa musiikkia, mutta kesällä ketään ei haittaa.

Viimeiset neljä vuotta minulla on ollut palkallinen kesäloma. Tänä vuonna ei. Ensi viikolla, juhannuslauantaina, yrittäjyyttä tulee täyteen neljä kuukauta. Ei lomia, eikä sen koommin lomarahojakaan. Mitään en kuitenkaan vaihtaisi.

Sitä paitsi päätin ottaa kesä–heinäkuulle muutamia rentoviikkoja. Sellaista melkein-lomaa. Vähemmän töitä, enemmän reissuja ja mökkejä. Maksan itse itselleni lomarahat jäätelönä.

Sitkeää lomanodotusta kaikille!

-Henriikka

Kategoriat: elämä 10 kommenttia

Kesälomaodottamisen ilmiö

10 kommenttia

  • Suvi sanoo:

    Kalasoppa – siinähän yksi ruokaidea ensi viikoksi mökille. ;)

  • Laura sanoo:

    Aivan ihana kirjoitus, tuli ihan ikava Suomen kesaa. Ja upeita kuvia, niin kuin aina. ♥

    • Henriikka sanoo:

      Voi kiitos paljon Laura. Mäkään en oo vielä päässyt Suomen kesästä kunnolla nauttimaan, mutta toivottavasti hyviä säitä ja hetkiä riittää vielä pitkälle elokuuhun.

  • Heidi sanoo:

    Hih, mietin että mikä ihmeen lomanodotus kulttuuri, mutta seuraavaksi huomasin vastaavani itse aina samalla tavalla :D Kesällä odotetaan kesälomaa, loppusyksystä joulua ja keväällä pääsiäistä. Muuna aikana voikin vastata odotelevansa viikonloppua, voisi ehkä opetella sitä kuuluisaa hetkessä elämistä :)

    Mukavaa kesää!

    • Henriikka sanoo:

      Hahhaa, kiinni jäit! Hetkessä eläminen on kyllä hyväksi, mutta toisaalta on myös kivaa, kun on tulevaisuudessa jotain, mitä odottaa.

  • Iida sanoo:

    Kyllä meitä alle 25-vuotiaita mökki-ihmisiä löytyy myös! Itse täytän syksyllä 22 ja odotan hirveästi, että pääsen porukoiden kanssa juhannusta viettämään saaristoon. Puusauna, uudet perunat, kaasulamput ja haahkojen huhuilu <3 Toisin kuin ikäpolvestani yleensä luullaan, odotan myös sitä, että sähköttömässä ympäristössä kännykän käyttö jää vähemmälle, ja lukeminen, luonnossa olo ja perinteinen mökkipuuhailu tulevat tilalle. Myös 16- ja 19-vuotiaat veljeni odottavat kalareissuja!

    P.S. En ole tainnut koskaan ennen kommentoida blogiasi, mutta olen lukenut sitä jo muutaman vuoden ja itsekseni hiljaa hymissyt miten hyvä se on. Kiitos viihdyttävistä, hauskoista ja oivaltavista teksteistä!

    • Henriikka sanoo:

      Eikä! Mikä ihana kommentti alusta loppuun saakka. Suuret kiitokset. Teit musta iloisen naisen. Ja ihan mahtavaa myös kuulla, että nautit mökkeilystä ja kännykättömästä meiningistä. Ehkä mun luokittelussa on pientä kärjistyksen ja yleistämisen makua, myönnettäköön… Voi, kuinka odotankaan sitä, että pääsee Kainuun metsiin mökkeilemään.

  • Juuli sanoo:

    Välillä oikein hämmästelen tuota sun taitavaa sanaista arkkuas. Saat vaikka aamupuuron keitosta kirjotettua mielettömän mielenkiintosen tarinan. Kirjoita kirja, niin hankin sen heti :)

    • Henriikka sanoo:

      Heehehee, no onhan aamupuuron keittäminen nyt melkoinen seikkailu. Ei vaan, kiitos ihan superpaljon piristävistä sanoista. Kirjan kirjoittaminen kuulostaa kieltämättä ihan hyvältä idealta, mutta se saa vielä hetkisen kuitenkin odotella. Lupaan kuitenkin kertoa, jos sellainen on ilmestymässä :-)

      Ihanaa kesää Juuli.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *